Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ekosysteemiekologia 2: Maaperän synty ja maalajien luokittelun perusteet …
Ekosysteemiekologia 2:
Maaperän synty ja maalajien luokittelun perusteet
Maaperä on mineraalien, orgaanisen aineksen, veden, ilman, mikrobien ja muiden maaeliöiden muodostama kokonaisuus, joka ylläpitää maapallon elämää.
Biomassan tuotto
Elinympäristö
Aineiden kierto
Hajotustoiminta
Maaperä = Maan ylin kerros, kallioperää peittävää irtomaakerros. Sen rakenne koostuu useista kerroksista, jotka vaihtelevat syvyyden mukaan
Maaperän alla on kallioperä
Jääkauden tuotoksen on syntynyt mm. moreeni, joka yleisin Suomessa esiintyvä maalaji
Maaperän ylintä osaa kutsutaan maannokseksi. Humus on puolestaan maannoksen ylin kerros
Maaperä on muodostunut pääosin mannerjäätikön rouhimasta peruskalliosta ja kerrostuneista sedimenteistä.
Mineraalit ovat yleensä kemiallisia yhdisteitä, joilla on 9 pääluokkaa
Kivilaji koostuu yleensä useasta mineraalista, mutta myös yksi mineraali voi muodostaa kivilajin
Kivilajissa voi olla yhtä tai useampaa mineraalia. Kivilajit muodostavat kallioperän.
Alkuaineet
Hiili (C)
Sulfidit, Oksidit, Halidit, Karbonaatit
Rautasulfidit
Sinkkivälke
Sulfaatit, Fosfaatit
Sulfaatit, kromaatit, molybdaatit, volframaatit
Fosfaatit, arsenaatit, vanadaatit
Silikaatit (maankuoresta 90-95) --> Kvartsi, maasälvät, kiiltteet.
Maasalpiä on n. 40--60% maankuoresta
Kalkkikiveä on suomessa hyvin niukasta. Kalkkikivi on kerrostunut (sedimentti) kivilaji, jota syntyy kalsiumkarbonaatin saostuksessa. (meret)
Magmakivet
Syväkivet (esim graniitti, gabro)
Juonikivet eli puolipinnalliset (esim diabaasi ja graniittipegmatiitti)
Vulkaaniset kivet
Suurin osa kaikista maankuoressa kivilajeista > 90%
Sedimenttikivet
Lietekivet (savikivet, silttikivet 65% sedimenttikivistä)
Hiekkakivet ja konglomeraatit (20-25%)
karbonaattikivet (10-15%)
Metamorfiset kivet
Kiven mineraalien tai rakenteen muuttuminen (esim. liuskeet, gneissit)
Suomen maaperän synty
Jääkausien tekeleitä
Järvien synty
Jäätikköjokien muodostumuat
Salpausselät
Harjut
Deltat
Jäätiköityminen Euroopassa
Itämeren vaihteet jääkauden aikana
Yoldian meri (11 590 - 10 800 v) sitten.
Litorinameri ( 8000-3000 vuotta sitten, uusi lasku-uoma Iso-Beltin salmen kautta)
Baltian jääjärvi (13 000 -11 590 v. sitten)
Ancylusjärvi (10800-9000 vuotta sitten) --> maan kohoaminen sulki jälleen yhteyden mereen, vesi nousi
Jäätikön perääntyminen Suomesta ja maan kohoaminen
Perämerästä muodostuu sisäjärvi 2000 vuoden kuluessa
Maaperän kerrostumat eli sedimentit
Turve
Rantakerrostumat
Syvän veden vaihe
Mannerjäätikön sulamisvedet
Moreeni
Sedimenttien syntytavan mukainen luokittelu
Jäätikkösyntyiset eli glasiaalisedimentit (syntyivä jääkauden aikana, jäätikön pohjalle tai reunalle kertyneitä, yleisiä Suomessa)
Glasifluvaaliset
Eoliset sedimentit
Limniset sedimentit
Mariiniset sedimentit
Kemiaaliset sedimentit
Glasilakustriset: Hienorakeisin jäätikköjokien tuoma aines kerrostui veden pohjalle hietana, hiesuna ja savena:Lustorakenne
Moreenikerrostumat:
Jäätikön pohjalla kulkeutuva aines (Supglasiaali)
Jäätikön sisällä kulkeutunut aines (englasiaali)
Jäätikön pinnalla kulkeutunut aines (supraglasiaali)
Moreeniluokat:
Soramoreeni
Hiekkamoreeni
Hienoainesmoreeni
Lajittumaton kerrostuma, Moreeni = 53% koko Suomen pinta-alasta. 97% maapinta-alasta moreenin peitossa.
Lajittuneet kivennäismaalajit
Savikot --> hienorakeisin aines kerrostui veden pohjalle.
Glasiklusteriset savikerrostumat, lustorakenne, "vuosirenkaat". Savet ja siltit esiintyvät subakvaattisella alueella sekä suurten järvien pohjalla.
Savimaat
yhteensä 8,3% Suomen pinta-alasta mukaan lukien turpeiden alaiset
Hiesumaat
soveltuu heikosti viljelymaaksi, ojat sortuvat, mutta ravinteiden pidätyskyky parempi kuin hietamailla
Hietamaat
Hyvää metsämaata tai viljelymaata
Hiekkamaat
Karkea hiekka
Hieno hiekka
Jokisedimentit
Muodostuneet jokien uomiin ja varrelle jokien kuljettamasta ja muotoilemasta hienoaineksesta
Tuulen synnyttämät (eoliset) sedimenttikerrokset
Tuulen kuluttumia, kuljettamia ja kasaamisa maanpinnan muotoja
Merisedimentit. Noin 90% kaikista maapallon sedimenteistä
Esim karbonaatti ja silikaattimineraali
Kemialliset sedimentit
Happamat sulfaattimaat
Paikallisia, ei laajoja yhtenäisiä kerrostumia, joilla 3 syntytapaa: Hapettuminen, pelkistyminen ja saostuminen
Järvi eli suomalmi, limoniitti = vesipitoinen rautaoksidisaostuma näkyy ruskea kalvo suon tai puroveden pinnalla, kaivosten lähellä
Pelkistyminen
Monosulfidi
Vivianiitti
Sideriitti
Happamat sulfaattimaat
Ylikylläisistä liuoksista muodostuneet presipitaatit (saostumissedimentit): Karbonaattisaostumat, kalkkilieju
Eloperäiset sedimentit --> Turpeet, orgaanista ainesta yli 40%
Multamaat, orgaanista ainesta 20-40%
Lieju ja järvimuta, org ainesta 6-20%
Turvekerrostumat
Soistuminen alkoi mannerjäätikön vetäydyttyä. Suo syntyy kun kasviaineksen tuotto on suurempaa kun hajotus.
Turvetyypit -->
Saraturve, Rahkaturve, Puuturve
Turve on epätäydellisesti hajonneista kasvien jäännöksistä muodostunut organogeeninen maalaji, joka on kerrostunut muodostumispaikalleen.
Järvisedimentit / jäätikköjärvisedimentit
Syntyvät järvien, lampien tai muiden vähäsuolaisten vesistöjen pohjalle
Maan kivennäisaines jaetaan hiukkasten koon mukaan eri maalajitteisiin. Eri lajitteluluokkien ominaisuudet eroavat toisistaan
Maalajien raekokojakauma säätelee mm: Vedenläpäisyyskykyä, kapilaarisuutta, Huokoisuttaa, Viljavuutta, Routivuutta, Kantavuutta...
Maaperän synty ja maalajien luokittelun perusteet=
Maaperän tehtävät
Kallioperä
Mineraalit, kivilajit
Sedimenttiluokat
Maalajien luokittelu
Raekokoluokka
Kivilajikoostumus J.J Sederholmin mukaan
Maalajeista ja niiden nimeämisestä:
Orgaaninen/kivennäismaalaji: Kivennäismaat = maat, joissa orgaanista ainesta alle 20%, paitsi liejumaat
Maalajit nimetään vallitsevat maalajitteen mukaan
Raekokoluokkien määritys