Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ekosysteemiekologia 1: Mitä on ekosysteemiekologia / Maaekosysteemit -…
Ekosysteemiekologia 1:
Mitä on ekosysteemiekologia / Maaekosysteemit
Ekosysteemiekologia tutkii ekosysteemin elävien ja elottomien osien vuorovaikutusta
Ekosysteemiekologia tutkii kuinka ekosysteemit toimivat osiensa summana (aineet, maaperä, kasvit, eläimet)
Ekosysteemiekologia tutkii fysikaalisia ja biologisia kokonaisuuksia ja sitä miten nämä ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa
Tutkimuskohteena ovat toiminnalliset prosessit, mekanismit, jotka ylläpitävät ekoststeemien rakennetta ja toimintaa, kuten biomassa tuotano, hajotus ja aineiden kierto trofiatasojen välillä.
Ekosysteemin määritelmä --> Toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu luonnonolosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävistä, toisiinsa vuorovaikutussuhteessa olevista eliöistä ja niiden elottomasta ympäristöstä
Mikä on ekosysteemi
Ilmakehän kierto ja vallitsevat sääolosuhteet
Ilmastovyöhykkeet
Biomi/kasvillisuusvyöhyke --> laaja-alainen ekosysteemeistä ja suuremmista paikallisista alueista muodostuva kokonaisuus, joka on muodostunut eliöiden ja niiden fysikaalisen ympäristön, maaperän ja ilmaston yhteisvaikutuksesta
Vuoriston vaikutus kasvillisuusvyöhykkeisiin --> 100 metrin siirtymä korkeussuunnassa vastaa noin 80 km siirtymää etelä-pohjoissuunnassa.
Lauhkealla vyöhykkeellä vuoriston kasvillisuus on lehtimetsää ja havumetsää. Havupuut tulevat toimeen viileämmissäkin olosuhteissa
Puurajan yläpuolella alpiininen kasvillisuusvyöhyke: Matalakasvuisia heiniä, sammalia, jäkäliä, varpuja sekä kukkakasveja
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet seuraavat jossain määrin lämpövyöhykkeiden ja ilmastoalueiden rajoja.
Eniten kunkin alueen kasvillisuuteen vaikuttavat alueen lämpötila, sademäärä ja maaperä
Koostuu elävistä organismeista ja abioottisista tekijöistä, joiden kanssa ne ovat vuorovaikutuksessa
Maaekosysteemeihin vaikuttavat ilmaston lisäksi myös --> maalaji
--> Topografia
--> Hydrologia
-->Kasvillisuus
-->Maaperäeläimet
--> mikrobit
Ekosysteemien tuottavuus --> Perustuotanto on suurinta sademetsissä, merien, kosteikkoalueilla ja rannikkovyöhykkeillä. Tämä on laskettu pinta-alaa kohti.
Ekosysteemien perustuotanto suurinta valtamerissä ja sademetsissä ja pienintä tundralla
Tundra --> Heinäkuun keskilämpötila <10C. Puuton ja kitukasvuinen
Ympärivuotinen ikirouta
Lumeton kausi lyhyt
~10% maapallon pinta-alasta
Arktisen alueen ikirouta on suuri hiilivarasto. Sisältää noin 1672 pg eli noin 50% maaperän orgaanisen hiilen varastoista
Ilmakehässä oleva hiilen määrä 830 pg
Pieni haihdunta verrattuna sadantaan --> soistuminen
Ikiroudan sulaminen rikkoo myös arktiselle alueelle rakennettua infrastruktuuria (tiet, rakennukset, kaasu- ja öljyputket)
Maaperä on tärkeä hiilivarasto erityisesti pohjoisessa
Ikiroudan sulaessa vapautuu myös runsaasti kiintoainesta ja ravinteita jokiin, joka päätyy lopulta arktiseen jäämereen
Taiga --> Pohjoisen pallonpuoliskon ympäri ulottuva havumetsäalue. Noin 15% maapallon maa-alasta
Korkeus merenpinnasta ja vaikuttaa lämpötilaan ja puurajaan myös. Esim Suomessa Puuraja noin 300-400 m korkeudella merenpinnasta
(Huom suojapuuraja) Metsät uusiutuvat heikosti tämän rajan yläpuolella
Metsäpaloilla vaikutukset maan hiilivarastoon ja hiilen kiertoon
Keskilämpötila 10-22 celsiusta 1-3 kesäkuukauden aikana.
Puuraja määräytyy pääasiassa lämpötilan perusteella
Pohjois-Suomessa suojametsäalueen raja noin 300 m korkeudella merenpinnasta. Metsä uudistuu huonosti tätä korkeammalla Suomessa
Valaistusolosuhteet muuttuvat, kun puuston latvuston varjostus vähenee. Vanhan metsän lajit korvautuvat pioneerilajeilla esim. heinät, maitohorsma
Ikirouta-alueet sisältävät 170-kertaisesti sen hiilimäärän, joka vapautuu vuosittain fossiilisen hiilen poltosta.
Pohjoismaissa havumetsävyöhyke jaettu kolmeen osaan: Pohjoisboreaalinen, Keskiboreaalinen, eteläboreaalinen
Maa- ja vesiekosysteemit, bio -geokemialliset kierrokset. Ihmisten vaikutus ekosysteemien toimintaan.
metsien kasvupaikkaluokittelu Suomessa
Lehto
Lehtomainen kangas
Tuore kangas
Kuivahko kangas
Kuiva kangas
Karukkokangas
Maankäyttö suomessa --> Metsämaata 20,3 miljoonaa ha
Metsämaan omistus Suomessa --> Henkilö- tai perheomistus (45%)
Metsien suojelu --> Suomessa on suojeltua metsä- ja kitumaata kaikkiaan 2.9 milj. hehtaaria (13% pinta-alasta)
80% suojellusta metsästä pohjois-Suomessa.
Suot --> Metsien jälkeen boraalisen vyöhykkeen tärkein kasvillisuustyyppi on suo
Suomen maapinta-alasta soita noin 29% eli noin 10 miljoonaa hehtaaria
Suoyhdistelmätyypit ovat soiden suurmuotoja. Koostuvat vähintään kahdesta metsätyyppiopin mukaisesta suotyypistä
Palsasuot (minetrofisia)
Aapasuot (minetrofisia)
Keidassuot (ombotrofisia, karuja kasvupaikkoja)
Peltoekosysteemit
Suomen kokonaispeltopinta-ala 2.5 milj ha,
Uudet viljelykasvit Eurooppaan vuodesta 1492 alkaen muilta mantereilta ja päinvastoin
Viljelykierto
Peltoala keskittynyt alueille, joissa on paljon hienojakoista savimaata
Maatalouden vaikutus ilmastoon --> Maataloussektorin päästöt ovat vähentyneet. Myös lannoituksen määrä on vähentynyt
Maatalouden vaikutus pintavesien laatuun
Lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät.
5-15 celsiusta vuoden keskilämpötila, 500-2000 mm sademäärä
Voidaan jakaa atlanttisiin sekä mantereisiin. Hemiboreaaliset metsät boreaalisen ja lauhkean vyöhykkeen välillä
Arot --> ilmasto mannerilmasto. Kesät ovat suhteellisen kuivat ja kuumat, talvet taas tuulisia ja kylmiä
Välimeren kasvillisuus --> kesät kuumia ja kuivia ja talvet leutoja ja sateisia
Sademetsät
Subtrooppinen sademetsä
Sademäärä korkea ympäri vuoden ja vuoden keskilämpötila < 18 Celsiusta ja kylpimpänä kuukautena > 2 Celsiusta
Trooppinen sademetsä
Noin 32% maapallon metsistä
Orgaaninen aines sitoutuneena kasviainekseen
suuri ravinteiden ja hiilen kiertonopeus
Tärkeitä maapallon veden- ja hiilenkierron kannalta
Myös maaperästä vapautuu suuria määriä hiilidioksidia orgaanisen aineen hajotessa.
Savanni --> Metsä- ja aroekosysteemin välimuoto 20% maapallon maa-alasta