Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Yhteisöekologia 3: Ravintoketjut ja ravintoverkot - Coggle Diagram
Yhteisöekologia 3:
Ravintoketjut ja ravintoverkot
Trofiatasot ja ravinnonkäyttötyypit
Tuottajat
omavaraisia eliöitä eli autotrofeja
Primäärikuluttujat, sekundäärikuluttujat jne
Heterotrofeja
Herbivori, Karnivori, omnivori, hajottajat (detrivorit)
Ravintoketju
Ravintoketjun pituuden määräytyminen
Energiantuotanto rajoittaa
Ekosysteemin koko rajoittaa
Häriöt rajoittvat
Ravintoverkko
Mitä ravintoverkot kkertovat yhteisöstä
ravintoketjut ja ravintoverkot
Lajit, joilla on suuri merkitys ravintoverkossa: Valtalajit, avainlajit
Valtalajit: Kasvilajeja, joiden runsaus tai biomassa on suuri
Esim tehokkaita kilpailijoita tai hyviä häiriöiden sietäjiä
Avainlajit: Lajilla on niin tärkeä rooli ravintoverkossa, että sen poistaminen muuttaisi merkittävällä tavalla koko ravintoverkkoa ( esim. Muiden lajien häviäminen tai suuria muutoksia tiheydessä)
Esim merisaukot avainlajina
ekosysteemi-insinöörit = lajejja, jotka suoraan tai epäsuorasti säätelevät resurssien saatavuutta muille lajeille samalla kun ne fyysisesti muokkaavat bioottista tai abioottista ympäristöä. (esim majavat ja tikat)
Epäsuorat vaikutukset ravintoverkoissa
Miten trofiatasot vaikuttavat toisiinsa
Bottom up-kontrolli
Top-Down kontrolli
Makeanveden yhteisöissä usein voimakas top-down säätely. Voiko tätä hyödyntää ennallistamisessa
ylin trofiataso kontrolloi kuinka biomassa jakautuu trofiatasolle
Ravintoketjun/verkon monimuotoisuus indikoi elinympäristön tilaa
erityisesti spesialistilajien muodostamat ravintoketjut ovat alttiita katkeamaan elinympäristöjen väheneminsen ja pirstoutumisen myötä
Yhteisöjen vakaus ja häiriödynamiikka
Erilaiset häiriöt muuttavat yhteisöjen rakennetta ja toimintaa jatkuvasti
Esim metsäpalot
Ekologinen sukkessio
Primaarisukkessio
sekundaarisukkessio
Hajotussukkessio/lahosukkessio
Mitkä mekanismist aiheuttavat yhteisön muutoksen sukkessiokehityksessä
Kilpailu-kolonisaatio -trade-off
Ekolokeroiden erot
Fasilitaatio
yhteisöjen vakaus
klassinen yhteisökäsitys: Equilibrium community
Nonequilibrium community
Monimuotoisuus ja vakaus
Tuottavampia
Toipuvat häiriöistä nopeammin
Erot tuottavuudessa pienempiä
Vastustuskykyisempiä
Paremmat ekosysteemipalvelut
Miksi monimuotoisuus lisää yhteisön vakautta
Vakuusefekti --> mitä enemmän lajeja, sitä todennäköisempää, että osa lajiesta pärjää kussakin tilanteessa ja häiriön seurauksena hävinneen tai harvinaistuneen lajin korvaa jokin muu
Hajautusefekti: Jos fluktuaatiot eri populaatioissa ovat epäsynkronisia, kullakin hetkelläe jotkin populaatiot ovat runsaita ja kokonaistuottavuus säilyy
Lajistoltaan monimuotoisessa yhteisössä on lisäksi toiminnallisesti toisistaan kompensoivia lajeja.
yhteisön määritelmä`?