Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Mitä sairaanhoitajan tulee tietää psykoterapiasta? - Coggle Diagram
Mitä sairaanhoitajan tulee tietää psykoterapiasta?
Yleistietoa
Mitä on psykoterapia, psykoterapian tavoite
Tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä ongelmia ja niihin liittyvää kärsimystä. Siinä pyritään tukemaan psyykkistä kasvua ja kehitystä, lisäämään ihmisen valmiuksia ratkaista ongelmiaan itse sekä auttamaan häntä löytämään toimivia lähestymistapoja ihmissuhteissaan.
Psykoterapia on tutkitusti vaikuttavaa hoitoa, joka tehoaa hyvin erilaisiin mielenterveyden häiriöihin ja psyykkisiin ongelmiin.
Psykoterapiasuuntaukset
Ymmärtämys yleisimpien suuntauksien tapaa lähestyä, sekä mikä ajatus on toiminnan taustalla
Psykoterapiassa tärkeintä on tutkimuksiin perustuen psykoterapiassa kävijän ja terapeutin hyvä yhteistyösuhde.
Mitä psykoterapiassa tehdään?
Psykoterapiassa ongelmia työstetään yleensä keskustelemalla, mutta siinä voidaan käyttää myös erilaisia toiminnallisia menetelmiä (musiikkia, kuvallista ilmaisua, kehollista työskentelyä, kirjoittamista, visualisointia jne.)
Terapian muodot ja toteutus
Terapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa. Tyypillisesti yksilöpsykoterapia kestää kerrallaan noin 45–60 minuuttia. Ryhmä-, perhe- ja paripsykoterapian kesto voi olla pidempi. Yleensä käyntitiheys on tarpeen mukaan 1–2 kertaa viikossa tai joissain tapauksissa harvemmin varsinkin ryhmä-, perhe- ja paripsykoterapiassa.
Lyhyt psykoterapia tarkoittaa useimmiten 10–20 käyntiä, ja pidempi psykoterapia kestää yleensä 1–3 vuotta.
Milloin psykoterapiaan?
Jos pidempiaikaista tai toistuvaa vaikeutta suoriutua arjesta, työelämässä, opiskelussa tai ihmisten kanssa toimeen tulemisessa. Jos joutuu jatkuvasti ponnistelemaan, jotta suoriutuisi näissä tilanteissa.
Asiakkaalle pohdittavat kysymykset
Onko sairauden vaihe sellainen, että minulla riittää voimavaroja psykoterapeuttiseen työskentelyyn?
Onko elämäntilanteeni sellainen, että siinä on tilaa omaan psyykkiseen kasvuun?
Löytyykö minulta motivaatiota ja halukkuutta työstää omia ajatuksiani?
Pystynkö tiedostamaan omia vaikutusmahdollisuuksia ongelmiini, vai tuntuvatko ne johtuvan olosuhteista?
Pystynkö maksamaan omavastuuosuuden, tai järjestyykö taloudellista tukea muualta?
Hyväksyvätkö läheiseni psykoterapiassa käymisen, ja voivatko he tukea minua siinä?
Lähde
Eerola, H. 2022. Psykoterapian aloittaminen ja psykoterapian muodot. Duodemin terveyskirjasto. Verkkosivu. Viitattu 16.1.2025.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01311
Myös mahdollisten haittojen tiedostaminen
Jos yhteistyö terapeutin kanssa ei suju tai terapia ei tunnu etenevän, kannattaa tarkastella sen hyötyä kriittisesti yhdessä terapeutin kanssa. Erityisen tärkeää on, että terapiassa kävijä ja psykoterapeutti jakavat yhteisymmärryksessä hoidon tavoitteet ja että mahdolliset väärinymmärrykset selvitetään. Psykoterapeutin on myös osattava suhtautua erilaisiin arvokäsityksiin eettisesti. Ristiriidat eivät saa aiheuttaa ongelmia terapialle. Toimimaton terapia vie voimavaroja muulta elämältä ja voi vaikeuttaa ongelmia. Tarvittaessa voi vaihtaa terapeuttia.
Joskus psykoterapian aikana vointi huononee. Silloin voi olla vaarana, ettei ymmärretä ajoissa hakeutua uudelleen lääkärin arvioon. Psykoterapian lisäksi voidaan tarvita esimerkiksi lääkitystä tai olemassa olevan lääkityksen tarkistamista. Lääkärin arviota voidaan tarvita myös muun sairauden hoitoon, sillä esimerkiksi anemiasta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai alkavasta dementiasta johtuvaa masennustilaa ei voida hoitaa yksinomaan psykoterapialla.
Psykoterapia on tutkimuksissa osoitettu hyödylliseksi hoitomuodoksi. Terapiasta voidaan kuitenkin kokea haittaa. Se vie aina aikaa ja rahaa, eivätkä kaikki saa siitä apua. On arvioitu, että terapiassa kävijöistä 5–10 %:lla tilanne huononee psykoterapian aikana joko psykoterapiaan liittyvien tai siitä riippumattomien tekijöiden vuoksi.
Kenelle psykoterapia soveltuu?
Mielenterveysongelmista, -haasteista kärsiville.
Varsinaiseen psykoterapiaan päädytään usein siksi, että sen avulla halutaan turvata kävijälle sopivan mittainen, sopivasti kohdennettu, tavoitteellinen ja vaikuttava hoitomuoto.
Kuinka psykoterapiaan pääsee?
Kelan kuntoutuspsykoterapia
Kela korvaa 57,60 €/45min.Terapiassa kävijän maksettavaksi jää loppuosuus terapeutin palkkiosta. Kelan korvaus edellyttää, että psykoterapeutti on Kelan hyväksymä.
Psykiatrin B-lausunto, tarvittavat hoidolliset diagnoosit, 3kk hoitosuhde ennen terapian aloittamista.
Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään 80 kertaa vuodessa ja 200 kertaa kolmessa vuodessa. Terapian jatkotarve arvioidaan ja tarkistetaan vuoden välein terapeutin ja hoitavan lääkärin kanssa. Jos kuntoutuspsykoterapian tarve jatkuu, lääkärin pitää kirjoittaa uusi B-lausunto. Tämän jatkolausunnon kirjoittajan ei tarvitse olla psykiatri.
Omakustanteinen psykoterapia
Ei korvattavuutta, voi hakeutua omatoimisesti palveluntuottajalle.
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan myöntämä, ilmaista.
Lähetteellä.
Joissakin paikoissa psykoterapiaa järjestetään kunnan tai sairaanhoitopiirin tuottamana tai sitä voidaan ostaa ostopalveluna ja palvelusetelillä yksityiseltä palveluntuottajalta.