Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KEHITYKSEN ERI IKÄVAIHEET (ei ole huomioitu Erik H. Eriksonin, Jean…
KEHITYKSEN ERI IKÄVAIHEET (ei ole huomioitu Erik H. Eriksonin, Jean Piaget'n tai John Bowlbyn teorioita, löytyy erikseen)
VARHAISLAPSUUS
Syntymää edeltävä kehitys: elämä alkaa hedelmöityksestä, jossa hedelmöittynyt munasolu sisältää naiselta 23 kromosomia ja mieheltä 23 kromosomia, muodostaen 23 kromosomiparia.
Saattaa tulla vastaan erilaisia häiriöitä: 1) Prenataaliset eli syntymää edeltävät häiriöt, esimerkiksi Downin syndrooma (21. kromosomi kolminkertaisena) 2) Perinataaliset eli synnytyksen yhteydessä tapahtuva, esimerkiksi hapenpuute ja keskosuus 3) Postnataaliset eli synnytyksen jälkeiset, infektiot ja onnettomuudet
Vastasyntyneen valmiuksia: vastasyntynyt on aktiivinen ja pyrkii kontaktiin ääntelyn ja katseen kautta. Matkiminen ja mallintaminen ovat tärkeimpiä oppimismenetelmiä lapsuudessa (liittyy peilisolujen toimintaan). Vauvan aistit ovat syntymähetkeen ja kehitykseen nähden riittävät: 1) näköaisti on heikko, katsoo mielellään ihmiskasvoja 2) kuuloaisti kehittynyt jo kohdussa, rauhoittuu rytmisestä ja äidin äänestä 3) hajuaisti kehittyy oppimisen myötä, tunnistaa esim. äidin maidon hajun 4) tuntoaisti on hyvin kehittynyt, tuntoreseptoreja erityisesti iholla ja huulilla
Fyysinen ja motorinen kehitys: vauvan fyysinen kehitys tapahtuu aivojen kypsymisen myötä, perimä ja ympäristö määräävät. Kefalokaudaalinen kehitys etenee päästä jalkoihi, proksimodistaalinen kehitys etenee kehon keskeltä käsiin ja sormiin asti. Karkeamotoriikalla tarkoitetaan suurten lihasten koordinointia ja hienomotoriikalla esimerkiksi sorminäppäryyttä. Vastasyntyneen unentarve on suuri(vastasyntynyt 16h/vrk, 12-13 vuotias 12-13h/vrk)
LEIKKI-IKÄ on tärkeää etenkin lapsen sosiaalistumiselle. Leikin avulla lapsi oppii monenlaisia taitoja ja hänelle muodostuu uusia skeemoja (toisen huomioiminen, tunteiden hallinta). Mallioppiminen on tärkeää!
Lähikehityksen vyöhyke (Lev Vygotski) Lapsi kykenee toimimaan yksin tietyllä tasolla. Aktuaalisen ja potentiaalisen tason välissä. Aikuisen tuettaessa lapsi kykenee siihen, mihin ei yksin kykenisi.
Mielen teoria= lapsen kykyä erottaa oma ja toisen ihmisen mieli, empatian juuret. Kehittyy 2-4 vuotiaana.
KOULUIKÄ Koulun alkaessa lapsella on erilaisia motorisia, kognitiivisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia; esim. perushygienia, pukeminen, koulumatka, itsehillintä ja kommunikaatio.
Kouluikäinen alkaa hiljalleen itsenäistymään ja irtautumaan vanhemmistaan -> syntyy uusi sosiaalinen verkosto (kaverit). Alakoulussa tytöt ja pojat leikkivät yhdessä, erkaantuminen tapahtuu ylemmillä luokilla ja murrosiässä kiinnostus tulee.
-
11-12 vuotiaana tytöillä on "paras kaveri kausi", kun taas pojat ovat enemmän ryhmässä tai yksin.
Kouluikäiset ovat kaikkein herkimmillä koulukiusaamiselle, jopa 10% kiusataan, lapsi on herkkä arvostelulle.
MURROSIKÄ Murrosiän alkaminen on ajansaatossa siirtynyt yhä varhaisemmaksi. Puberteetti eli fyysinen kypsyminen alkaa tytöillä jopa 9-11 vuotiaana ja pojilla 11-13 vuotiaana. Esimerkkejä ovat rintojen kasvu, häpykarvoitus ja kivesten kasvu.
Puberteetti aivoissa: Kromosomissa 1 sijaitseva geeni vaikuttaa hypotalamukseen, joka alkaa tuottamaa kisspept-nimistä proteiinia. Hypotalamus määrää sisäeritysrauhasten hormonituotantoa aivolisäkkeen kautta, joka aiheuttaa kasvupyrähdyksen ja sukurauhasten hormonierityksen (tytöillä estrogeeni ja pojilla testosteroni).
Otsalohkon keskeneräisyys vaikuttaa nuoren kokonaisuuksien hallintaan, päätöksentekoon ja erityisesti tunteiden hallintaan. Myös mantelitumakkeen toiminnan ontuminen vaikuttaa tunteisiin.
Palkitsemiskeskus on yliaktiivinen, jolloin nuorta kiinnostaa pelit ja nautinnon tavoittelu. Nuori on myös täten altis riippuvuuksille.
Mielihyvätumake kasvaa nuorilla ja toimii voimakkaasti. Aivoissa tapahtuu ns. dopamiinimyrsky eli dopamiinireseptorit lisääntyvät hermoradoilla -> nuorella on vauhti päällä.
Aivojen toiminnanmuutos nuoruudessa aiheuttaa sen, että muistamme nuoruuteen liittyvät asiat hyvin (=muistinyppylä). Tämän syynä on dopamiini.
VARHAISAIKUISUUS alkaminen riippuu kulttuurin määritelmästä, uskonnollisissa kulttuureissa on siirtymäriittejä aikuisuuteen (esim. rippikoulu, bar/bat mitsva, ympärileikkaus). Yleisesti varhaisaikuisuus määritellään (20-30/35 vuotiaat)
Naiset ovat hedelmällisimpiä 20-26 vuotiaana ja miehet puolestaan 25-30 vuotiaana. Seksuaali-identiteetti on kypsynyt ja pystytään olla avoimesti.
Tärkeää ovat ystävät, työ ja parisuhde. Ihmisellä on luontainen tarve jakaa elämää toisen kanssa.
-
AIKUISUUS tarkoittaa aikuisuuden keski-ikää eli 35/40-60 vuotiaat. Elämän keskiössä ovat työ ja jälkikasvusta huolehtiminen.
-
MYÖHÄISAIKUISUUS
Miesten keski-ikä on 77 vuotta ja naisten 84 vuotta. Vanhetessa fyysiset toiminnot, aivotoiminnot ja kaikki kognitiiviset toiminnot alkavat rapistua.
Tyypillisiä sairauksia: sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ja muistisairaudet (antero- ja retrogradinen amnesia).
Aivojen plastisuus säilyy myös vanhuudessa, jolloin pystyy oppimaan uutta