Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
ÄLYKKYYS - Coggle Diagram
ÄLYKKYYS
-
ÄLYKKYYS YLEISESTI
ihmisen ylivoima muihin lajeihin verraten johtuu ihmise (homo sapiens) ajattelusta ja älykkyydestä. Ihmisellä ajattelu on käsitteellistä (kieli,sanat,symbolit,eleet), kun taas muilla lajeilla se perustuu hetkeen sidottuun havaintoajatteluun
syntyessään ihmisen aivot ovat melko kehittymättömät, mikä tekee ihmisestä erinomaisesti ympäristöön sopeutuvan lajin -> vauva voi oppia minkä tahansa kielen, mutta oppii sen kielen, joka on ympäristön kannalta merkityksellisin
tarkoitetaan ongelmanratkaisu- ja päättelykykyä, oppimista, abstraktia ajattelua sekä ympäristöön sopeutumista
ÄLYKKYYDEN TEORIOITA
Howard Gardnerin monien älykkyyksien teoria, jossa älykkyyksiä on 8 (myöhemmin lisätty myös 9. ja 10.) Hänen mukaan älykkyyksiä voi olla yli 20. Henkilö voi olla spesiaalilla alueella älykäs olematta yleisellä tasolla älykäs.
-
-
-
-
-
-
-
-
Robert Sternbergin älykkyyden triarkkinen teoria, jossa älykkyys jakautuu kolmeen älykkyyden muotoon
luova älykkyys: kyky hahmottaa tilanteita uudella tavalla, luovat uudet ratkaisut, uuden tuottaminen
-
käytännöllinen älykkyys: kätevyys ja pätevyys hoitaa omat työt hyvin, selviytyy erilaisista arkisista tilanteista ja ongelmista hvin
-
YLEISEN ÄLYKKYYDEN TEORIA (Raymond Cattell ja John L. Horn), jossa älykkyys jakautuu kahteen ulottuvuuteen
Kiteytynyt (kristallisoitunut älykkyys) tarkoittaa muistiin tallentunutta tietoa, esimerkiksi sanavarasto ja yleistieto. Se on älykkyyden muoto, joka auttaa yksilöä selviytymään aiempaa tietoa vaativista tilanteista ja ongelmista.
Joustava älykkyys tarkoittaa yleistä ongelmanratkaisu- ja päättelykykyä sekä kykyä oppia nopeasti uutta ja soveltaa sitä. Se on älykkyyden muoto, joka auttaa yksilöä selviytymään hyvin uusista sekä erilaisista ongelmista ja tilanteista, jotka eivät vaadi aiempaa tietoa.
-
ELÄINTEN ÄLYKKYYS
vaikea mitata, sillä perustuu ainoastaan ihmisen tekemiin havaintoihin
Eläin kykenee ainoastaan nopeaan ajatteluun, jolloin se on hyvin pitkälti havainto- ja tilannesidonnaista.
-
eläimet kykenevät signaaliviestinnän (ja osittaisen nonverbaalisen viestinnän) lisäksi myös oivaltamaan asioita
-