Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kemia 2 - Coggle Diagram
Kemia 2
Ionisidos on esimerkkisten ionien välinen sidos
Aineiden rakenneosat liittyvät toisiinsa erinlaisin sidoksin. Rakenneosien erilainen sitoutuminen toisiinsa aiheuttaa aineille erinlaisia ominaisuuksia.
IONIYHDISTEET
muodostuvat ionisidoksin
METALLIT
metallisidoksin
MOLEKYYLIT
kovalenttisin sidoksin
Kaikki nuo ovat vahvoja sidoksia
ATOMIT
Ne ovat ulospäin sähköisesti varauksettomia, koska niissä on yhtä paljon positiivisesti varautuneita protoneja ja negatiivisesti varautuneita elektroneja.
Nämä ei kummiskaan yleensä kauvaa pysy tässä muodossa vaan ne reagoivat jotta pääsee pysyvämpään rakenteeseen.
Kun metalliatomi luovuttaa ulkoelektroneja epämetalliatomille, niin metalliatomista tulee positiivinen ioni ja epämetalliatomista negatiivinen ioni.
Positiivisen ionin varaus johtuu siitä että sillä on enemmän protoneja atomiytimessä kuin elektroneja elektronikuorella. Tätä kutsutaan
KATIONIKSI.
Negatiivisella ionilla on enemmän elektroneja elektronikuorilla kuin protoneja atomiytimessä. Tätä kutsutaan
ANIONIKSI.
IONIYHDISTE
(suola)(kiinteitä)
Se on ioneista muodostuva yhdiste
Ne ovat yleensä metallien ja epämetallien muodostamia yhdisteitä
Suolojen rakenneosia ovat positiiviset ja negatiiviset ionit. (niillä on ionisidos)
Saman merkkiset ionit hylkivät toisiaan
IONIHILA
on ioniyhdisteen kolmiulotteista säännöllistä kiderakenetta, jossa positiiviset ja negatiiviset ionit vuorottelevat. Sitä pitää kasassa ionisidokset
Kovalenttinen sidos on atomien välinen sidos
Epämetallien keskenään muodostamissa yhdisteissä atomit eivät luovuta elektroneja, kokonaan toisille atomeille vaan ne jakavat ne yhteiseen käyttöön, Tätä sidosta kutsutaan
KOVALENTTISEKSI SIDOKSEKSI
tällöin niistä tulee molekyylejä
YKSINKERTAINEN KOVALENTTINEN SIDOS
on yhden yhteisen elektroniparin muodostama sidos.
KOVALENTTINEN KAKSOISSIDOS
on kun kaksi paritonta atomia muodostaa kovalenttisen sidoksen
KOVALENTTINEN KOLMOISSIDOS
siinä on kolme paritonta atomia jotka muodostaa kovalenttisen sidoksen
KOVALENTTINEN HILA
on säännöllinen kiderakenne jossa atomit liittyvät toisiinsa kovalenttisin sidoksin
Elektronegatiivisuus arvo
kuvaa atomin kykyä vetää sidoselektroneja puoleensa
POOLINEN KOVALENTTINEN SIDOS
on sidos jossa elektronit ovat jakautuneet epätasaiseksi
ELEKTRONEGATIIVISEMMALLA
atomilla on negatiivinen osittaisvaraus ja ei niin elektronegatiivisella on positiivinen
POOLITON KOVALENTTINEN SIDOS
kun on kaksi elektronegatiivisuudeltaan samanlaista atomia niin ne vetävät toisiaan yhtä paljon puoleensa.
Kovalenttinen sidos on pooliton jos niiden elektronegatiivisuuksien erotus on 0
Kovalenttinen sidos on on poolinen jos elektronegatiivisuus arvojen erotus on suurempi kuin 0
Vedellä on erityisiä ominaisuuksia
POOLITTOMAT AINEET
eivät liukene hyvin veteen niitä sanotaan rasvaliukoisiksi
IONI-DIPOLISIDOS
on negatiiviset ionit vetävät positiivisia molekyylejä ja positiiviset ionit vetävät puoleensa negatiivisia molekyylejä
HYDRATOITUMINEN
on ioniyhdisteiden liukenemista veteen
AKVAION
I on muodostunut hydratoitumisessa joissa vesimolekyylit ovat sitoutuneet ioneihin
KAPIRAALI-ILMIÖ
on kun vesi nousee ohuissa potkissa ylöspäin koska poolisten molekyylien väliset vetovoimat saavat veden nousemaan
Metallihilassa on vapaasti liikkuvia elektroneja
METALLIEN RAKENNE
Metallien ja metalliseosten rakenteessa luovutetuille ei kuitenkaan ole vastaanottajaa, ne liikkuvat vapaasti metallin rakenteessa. Tätä kutsutaan delokalisoitumiseksi
Metallin rakenneosa on atomi joka koostuu kationista ja sen ulkoelektroneista
Ulkoelektronit ovat kaikkien metalliatomien käytössä
METALLIHILA
Metallit muodostaa tiiviin, kolmiulotteisen ja säännöllisen hilarakenteen
Metallikationit ja delokalisoituneet elektronit pakkautuvat mahdollisimman lähelle toisiaan. (Niiden välillä on metallisidos)
Molekyylit voi olla poolisia tai poolittomia
POOLITON MOLEKYYLI
jos kaikki molekyylin kovalenttiset sidokset ovat poolittomia, niin molekyyliin ei muodostu osittainvarauksia.
POOLINEN MOLEKYYLI ELI DIPOLI
jos molekyylissä on vain yksi sidos joka on poolinen niin silloin molekyylikin on poolinen
Molekyylien välillä on heikkoja sidoksia
HEIKOT SIDOKSET
ovat molekyyli sidoksia ja ne on kovalenttisia sidoksia heikoimpia.
DIPOLI-DIPOLISIDOS
kun poolinen molekyyli eli dipolin negatiivisesti varautunut osa vetää puoleensa toisen dipolin positiivisesti varautuneen osan.
DISPERSIOVOIMA
on hetkellisistä osittainvarauksista johtuvia sähköisiä vetovoimia. Mitä enemmän elektroneja tai mitä isompi molekyyli on niin sitä isompi voima.
POOLINEN MOLEKYYLIHILA
siinä on poolisia molekyylejä ja niitä pitää kasassa dipoli-dipolisidokset tai vetysidokset.
POOLITON MOLEKYYLIHILA
on siinä on poolittomia molekyylejä ja niitä pitää kasassa dispersiovoima