Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
MIELENTERVEYDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN HÄIRIÖT - Coggle Diagram
MIELENTERVEYDEN JA KÄYTTÄYTYMISEN HÄIRIÖT
Suomessa noudatetaan WHO:n ICD-10 -luokitusta, jossa F-kirjaimen alle luokitellaan nämä häiriöt
5. PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT F60
luokitellaan pääpiirteiden mukaan
epävakaat piirteet
narsistisuus ja epävakaus
ahdistuneisuuden piirteet
esimerkiksi vaativuus ja riippuvaisuus
oudot ja erikoiset piirteet
esimerkiksi epäluuloisuus ja eristäytyminen
etiologia
taustalla voi esimerkiksi olla olennaisesti kasvuympäristö (jatkuva laiminlyönti lapsena), perimä, traumaattiset kokemukset tai raskaudenaikaiset häiriötekijät
Aiheuttavat merkittävää haittaa henkilölle arkielämässä, kuten työ- ja opiskeluelämässä sekä ihmissuhteissa. Raja normaaliin on liukuva, mutta elämänhallinta ja toimintakyky selvästi heikentynyt. Vaikea diagnosoida, sillä henkilön on vaikea hakeutua hoitoon ja muodostaa luottamuksellinen suhde
3. NEUROOSIT F40-F48 (neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformisethäiriöt)
mitä ovat?
lieviä, tietylle alueelle rajautuneita psyykkisiä häiriöitä. Raja neuroottisen ja normaalin käytöksen välillä on liukuva
jaetaan kolmeen
ahdistuneisuushäiriöt F41.0
tunnetuin paniikkihäiriö
nopea ja syvä pelko, ahdistus ja paniikki, ei aina ulkoista tekijää
pakkoneuroosit eli pakko-oireinen häiriö F42
rituaalimainen käytös, joka häiritsee elämään, diagnoosissa keskeistä aiheutunut kärsimys/haitta sekä kulunut aika
pakkoajatukset eli
obsessiot
ja pakkotoiminnot eli
kompulsiot
fobiat eli pelkoneuroosit F40
julkisten paikkojen ja sosiaalisten tilanteiden pelko, määräkohteinen fobia: hämähäkit, lentäminen, korkeus jne
2. MIELIALAHÄIRIÖT eli
affektiiviset häiriöt F30-F39
MASENNUS
yleisesti
kaikkein yleisempiä mielenterveysongelmia, johtaa usein esimerkiksi työ- ja opiskelukyvyttömyyteen, sen laukaisee usein jokin kielteinen elämänmuutos
jaetaan kolmeen
keskivaikea masennustila 32.1
vaikea masennustila F32.2
lievä masennustila F32.0
masennus aivoissa
masentuneiden aivorakenne on ei useinkaan juuri poikkea normaalista, vaikka pieniä poikkeavuuksia voi olla. Pitkää tai toistuvaa masennusta sairastavilla on havaittu hippokampuksen tilavuuden pienentymistä
etiologia
taustalla voi esimerkiksi olla pitkittynyt stressi, yksinäisyys, kiusaaminen sekä perimä
hoito
terapia ja lääkehoito, esimerkiksi serotoniini
BIPOLAARINEN ELI KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
etiologia:
perinnöllisyys, psykososiaaliset syyt ja elimelliset sairaudet/vammat
hoito
lääkehoito ja terapia
korkea itsemurha-alttius, ja siksi vaikeahoitoinen
jaksottaisuus
manian
ja
depression
välillä
depressio
eli masennustila, jolloin esiintyy alakuloisuutta, masennusta, unettomuutta, ruokahaluttomuutta
mania
kiihtymystila, jossa itsetunto selvästi kohonnut, touhukkuus ja impulsiivisuus
johtaa hyvin usein työkyvyttömyyteen, sairastuminen 20-50 vuotiaana
1. SKITSOFRENIA F20-F29
(skitsotyyppinen häiriö ja harhaluulot)
Potilaan on vaikeaa erottaa todellinen ja aivojen tuottama kuvitteellinen maailma toisistaan. Oirekuvaan kuuluu esimerkiksi aistiharhat ja harhaluulot. Vaikea-asteinen ja jää usein krooniseksi (nykyennusteen mukaan yli kolmannes paranee ja useat oppivat elämään tuen ja lääkityksen avulla)
jaetaan neljään eri ryhmään
hebefreeninen skitsofrenia
on vaikein ja nuorena alkava. Aistiharhat voimakkaista sekä ennuste huonoin
katatoninen skitsofrenia
harvinainen, äkillinen ja potilas ajautuu nopeasti huonoon kuntoon
paranoidinen skitsofrenia
on yleisin ja puhkeaa myöhemmin. Keskeistä vainoharhaisuus, aggressiivisuus ja vaihtelevuus.
erilaistumaton skitsofrenia
vaikea diagnosoida sillä varsinaista oirekuvaa ei ole, alkoholismi, huumeet, vetäytyminen
etiologia:
perinnöllisyys, aivojen rakenteelliset ja aineenvaihduntatekijät, raskauteen ja syntymään liittyvät kehityshäiriöt ja vammat sekä jopa varhaislapsuuden ihmissuhdehäiriöt
skitsofrenia aivoissa:
kuvattaessa aivoja fMRI-menetelmällä ääniharhojen aikana on huomattu oikean aivopuoliskon kielialueilla (tuottaa yksinkertaisia yksittäisiä sanoja, negatiivisuus) vilkastunutta toimintaa. Tästä on päätelty se, miksi skitsofreenikon kuuloharhat ovat usein yksinkertaisia ja negatiivisia.
lisäksi skitsofreenikon aivoissa otsa- ja ohimolohkoissa sekä hippokampuksen alueilla harmaa aines on ohuempaa
Esiintyy noin 1% maailman väestöstä. Sairastuminen 15-45 vuotiaana.
hoito:
yksilöterapia ja lääkitys, vaativissa tapauksissa laitoshoito
4. SYÖMISHÄIRIÖT F50
bulimia
hyvin samantapainen anoreksian kanssa, mutta ruokaa ensin ahmitaan ja sitten oksennetaan
ortodeksia
nuori syö, mutta kohtuuttoman terveellisesti. Aikaa ja energiaa kuluu ruuan tarkkailuun ja psyyke on täysin lukkiutunut siihen
anoreksia
Syömättömyyshäiriö, jossa ihannoidaan laihuutta, yleinen erityisesti murrosikäisillä tytöillä, keskeistä perfektionismi
BED (binge eating disorder) eli ahmimishäiriö
kaikkein yleisin varsinaisista syömishäiriöistä
pakonomainen tarve ahmia ruokaa, moraalinen krapula ja huono omatunto