Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Vuoden 1990 lama - Coggle Diagram

- - - - Keskitettyjen palkkaratkaisujen ansiosta kaikkien suomalaisten palkkataso nousi vuosi vuodelta.
- - - - Jotta koko pankkijärjestelmä ei olisi sortunut, Suomen Pankki otti SKOPin haltuunsa. Sen roskaluotot siirrettiin omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin, joka toimi siis roskapankkina.
- - - - Verotusta kiristämällä ei saada katettua julkisten menojen kasvua.
        
        Elvytys taas lisäisi valtionvelkaa entisestään
      - Juha Sipilän porvarihallitus (2015–19) uskoi, että hyvä vaihtoehto oli leikata ihmisten etuuksista tai palkoista. ?
        
        Leikkaukset olivat vaikeita, koska kukaan ei halunnut luopua saavutetuista eduista. Mieluisin pelastus löytyisi uusista innovaatioista, jotka nostaisivat Suomen talouden kasvuun. Mutta mistä sellaiset syntyvät
- - - - samalla korot nousivat --> kerjureaktio, joka ajoi useat yritykset ha ihmiset taloudelliseen ahdinkoon
  - - - eskimäärin asuntojen arvo putosi puoleen. Kun asuntojen hinnat romahtivat ja korot nousivat, asuntokauppa loppui tyystin. Pahimmillaan samalla perheellä oli velkaa kahdesta asunnosta, joista toinen oli tyhjillään.
      - jotkin onnettomat perheet joutuivat muuttamaan itse vuokralle ja maksamaan kahta asuntolainaa.i.
        
        Yhä suurempi osa perheen tuloista meni velan takaisinmaksuun ja usein pelkkiin korkoihin. Maksukyky saattoi loppua kokonaan, jos toinen vanhemmista tai molemmat joutuivat työttömiks
- - - - romahdusta edelsi ongelmia clearing- kapuassa eli kahdenvälisessä vaihtokaupassa
      - iänkaupan kriisiä seurasivat ongelmat länsiviennissä.
        
        Iso-Britannian, toisen tärkeän kauppakumppanin vienti tyrehtyi, koska suomalaisten tuotteiden kilpailukyky oli heikentynyt.
        
        Suomen välilliset työvoimakustannukset olivat paisuneet korkeiksi, mikä nosti suomalaisten vientituotteiden hintaa. Suomalaiset tuotteet eivät enää käyneet kaupaksi.
    - - vahva markka oli yliarvostetty
        
        Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutti julkisuudessa, että Suomi ei devalvoi. Devalvaatio eli markan arvon alentamispäätös olisi tarkoittanut katastrofia monille yrityksille ja ihmisille, jotka olivat ottaneet lainaa ulkomailta.
        
        Viinasen lupauksista huolimatta vuonna 1992 markka devalvoitiin kahdesti. Lopulta se päästettiin kellumaan, jolloin sen arvo määräytyi markkinoilla.
        
        Kivuliaista seurauksista huolimatta toimenpide paransi Suomen kilpailukykyä.
        
        vienti alkoi vetää vuodesta 1993 alkaen, jolloin vaihtotase kohentui ja velkaantuminen hidastui