Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Nopeuskestävyys (anaerobinen kestävyys) - Coggle Diagram
Nopeuskestävyys (anaerobinen kestävyys)
Toistospurttilajit
energiantuotto
spurtissa: PCr pääosassa, myös glykolyysi
spurtti: glykolyysillä vähän merkitystä, aerobisella suuri merkitys
eli maksimaalisella hapenottokyvyllä suuri merkitys
mistä suorituskyvyn lasku johtuu?
fosfokreatiinin määrä vähenee / ei ehdi palautua
loppua kohden tarvitaan enemmän happea -> mitä heikompi aerobinen energiantuotto, sitä nopeammin suorituskyky laskee (VO2max merkitys)
valtimoveren happisaturaatio laskee spurtin aikana -> lihasaktiivisuuden ja työmäärän lasku
aivojen hapensaanti lihaksia tärkeämpää
happamuuden rooli
voi olla negatiivinen vaikutus poikittaissiltojen voimaan ja tehoon
puskuritankkaus -> glykolyysi voi jatkua pidempään
liittyy perifeeriseen väsymykseen
perifeerinen väsymys (kuormituksen alkupäässä)
lihassolukalvon ongelmat
lihaksen supistumisen ongelmat
sentraalinen väsymys (kuormituksen loppupäässä)
motorisen kuorikerroksen ongelmat
motoneuronitason ongelmat
tiivistettynä hyvä suorituskyky vaatii
pitää olla nopea ja kyetä tuottamaan suuri teho eli pystyä käyttämään fosfokreatiinia tehokkaasti
FT-solut, voima, nopeusvoima, kimmoisuus...
spurttien välissä nopea palautuminen
aerobisilla ominaisuuksilla suuri rooli myös (fosfokreatiinin palautuminen)
H+ käsittely (sekä lihassolujen sisällä että kuljetus solusta ulos)
All out -lajit
energiantuotto
glykolyysillä suurin merkitys
mitä nopeammin hapenkulutus nousee suorituksen alussa ja mitä enemmän laskee lopussa -> sitä paremmin on käytetty anaerobisia menetelmiä (sitä paremmin laktaatti nousee) -> sitä parempi suoritus
myös PCr rooli iso suorituksen alussa
kreatiinitankkaus nostaa suorituksen keskitehoa
inorgaanisen fosfaatin lisääntyminen (kun PCr käytetään) tehostaa hapen käyttöä ja glykolyysiä
mistä suorituskyvyn lasku johtuu?
PCr loppuminen
happamuus
pH:n lasku, puskureiden pienentyvä pitoisuus
harjoittelu parantaa puskurointisysteemiä
lihasaktiivisuus kasvaa loppua kohden, joten väsymys enemmän perifeeristä kuin sentraalista
ei näyttöä aivojen hapensaantiongelmista näin lyhyessä suorituksessa
tiivistettynä hyvä suorituskyky vaatii
PCr tärkeää mutta ei yksinään riitä
lihasten hapenkäyttökyky oltava riittävän hyvä (harvoin rajoittaa?)
hyvää H+ puskurointikykyä (edesauttaa hapen käyttöä lopussa)
nopeus alussa tärkeämpää kuin itse nopeuskestävyys
Anaerobisen suorituskyvyn testaaminen
anaerobinen kapasiteetti
= maksimaalinen energian määrä, joka voidaan saada anaerobisen energia-aineenvaihdunnan avulla lyhyessä maksimaalisessa kuormituksessa
määrittäminen: MAOD (maximal accumulated oxygen deficit)
melko kaukana totuudesta, mutta sopii kehityksen seurantaan
tarvitaan hapenkulutus ja hapen tarve tietyllä teholla
myös perinteisen wingate-testin keskiteho (kyseenalainen)
anaerobinen teho
= anaerobisen energia-aineenvaihdunnan ATP:n tuottonopeus lyhyen maksimaalisen kuormituksen aikana
vaikea määrittää, mutta käytetään wingate-testin huipputehoa ja laktaatin tuottonopeutta
suositellaan lajinomaista testiä / maksimaalisen hapenottokyvyn ja nopeuden testaamista