Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Modernismi länsimaisessa kirjallisuudessa - Coggle Diagram
Modernismi länsimaisessa kirjallisuudessa
aikakausi
1800- ja 1900-luvun taite
la belle epoque- ihana aika
voimakkaimmin 1900-luvulla länsimaissa
piirteet
rauha
edistysusko
vauraus
mielettömäksi muuttunut maailma
sotien kauhut
vapaus luoda ja valita arvot
pyrkimys uudistaa kirjallisuuden ilmaisutapoja
manifestit
modernin ihmisen elämä täynnä ristiriitoja
Uskonto, perhe ja kansalaisuus eivät enää määränneet, miten pitää elää, vaan jokainen oli vastuussa teoistaan
EI mustavalkoisia asetelmia hyvästä ja pahasta
ihmisen teot kuvataan moraalisesti monitulkintaisina
yksilön omat kokemukset, persoona ja muistin rajallisuus vaikuttavat siihen, millaisia havaintoja ja tulkintoja hän maailmasta tekee.
hylättiin lineaarisesti etenevät juonet ja yhteiskunnallisia olosuhteita edustavat henkilöhahmot
tajunnanvirtatekniikka(ajatuspuhe)
kirjailijat yrittivät tavoittaa yksilön mielenliikkeet ja ajatustenkulun selittämättä, suodattamatta tai karsimatta
pois välimerkit tai isot kirjaimet
käsittelee olemassaolon kriisiä eli tilannetta, jossa ihminen pohdiskelee elämänsä ja olemassaolonsa tarkoitusta ja mielekkyyttä
eksistentialismi
extra
realistit pyrkivät todellisuuden jäljittelyyn, modernistit korostivat sitä, että jokainen havainnoi maailmaa omalla tavallaan
Realismin ajan kirjailijoiden viehtymys syy- ja seuraussuhteisiin korvautui tajunnanvirtatekniikassa assosiaatioilla
Niin realistit kuin modernistitkin pyrkivät ymmärtämään ihmistä, mutta modernistien näkemys ihmisen mielestä on realisteja monimutkaisempi
kirjailijat ja kirjallisuus
Filosofi Friedrich Nietzsche
julisti Jumalan kuolleeksi
opin yli-ihminen
luo itse oman moraalinsa ja arvonsa
hylkää edellisten sukupolvien ajattelutavat
Psykologi Sigmund Freud
ihmisen psyyken rakennus
Freudin mukaan järjen ja tietoisen taustalla jylläävät vietit ja tiedostamaton
saksalainen Hugo Ball
dadaismi
Karawane(1916)
runo jossa puhutaan siansaksaa
Marcel Proust
kymmenosainen romaani Kadonnutta aikaa etsimässä (1913–1927)
Marcel-nimisen nuoren miehen elämä
juonta on vaikea seurata
virkkeet ovat pitkiä ja polveilevia, kerronnan aikatasot sekoittuvat ja asioista toisiin edetään assosioiden
muisti ja sen epäluotettavuus.
James Joyce
Odysseys (1922)
muunnelma Homeroksen Odysseia-eepoksen tarinasta
päähenkilö seikkailee yhden vuorokauden aikana harharetkensä 1900- luvun Dublinin kapakoissa ja bordelleissa
ei ole selkeää ja loogista juonta vaan teoksen juoni on polveileva.
Virginia Woolf
Mrs Dalloway (1925)
yhdenpäivänromaani
kertoo Clarissa Dallowayn yhdestä kesäkuisesta päivästä, joka päättyy juhliin
henkilöhahmojen ajatusten kautta palautuu toistuvasti myös menneisyyteen.
ranskalaisen Albert Camus
Sivullinen (1942)
mies nimeltä Meursault
suhtautuu elämäänsä äärettömän välinpitämättömästi
vailla tunteita äitinsä kuolleen
muutama päivä myöhemmin ampuu jonkun
eivät käynnistä hänessä suurta tunnereaktiota
oikeudenkäynnissäkin Meursault pysyy tyynenä
hyvä esimerkki modernistisesta kokeilevasta kerronnasta
Kaikki kerrottu suodattuu hajamielisen ja välinpitämättömän minäkertojan havaintojen kautta
itävaltalainen Franz Kafka
Muodonmuutos (1915)
prahalainen kauppamatkustaja muuttuu torakaksi
eksistentialismista tutut teemat:
ahdistus, irrallisuus ja ulkopuolisuus
absurdius leimaa Kafkan tuotantoa
Oikeusjuttu (1925)
Josef K. päätyy yllättäen oikeuden eteen, eikä hän pääse lainkaan selvyyteen, mistä häntä oikein syytetään
eksistentialismista tutut teemat
ahdistus, irrallisuus ja ulkopuolisuus
elämän merkityksettömyys kytkeytyy kauhuun ja fantasiaan, uniin ja alitajuntaan.
kafkamaisuus
kun puhutaan jostakin kauhistuttavasta, ahdistavasta ja käsittämättömästä tilanteesta tai tarinasta
taustatietoa
teollistuminen ja kaupungistuminen
elin- ja koulutustaso nousi
ensimmäinen ja toinen maailmansota
horjuttivat turvallisuudentunnetta, ja niiden kauhut heijastuivat kirjallisuuteenkin
pyrkimys uudistaa kirjallisuuden ilmaisutapoja
subgenres
dadaismi
reaktiona ensimmäisen maailmansodan kaoottisuuteen
reaktiona edeltävien sukupolvien taiteen ihanteisiin
kubismi
futurismi
surrealismi
ekspressionismi
näitä kaikki kutsutaan avantgardeiksi eli vakiintuneiksi ilmaisutavoiksi jotka uhmaavat taidetta
eksistentialismi
1900-luvun eurooppalaisen filosofian tärkeimmistä suuntauksista
ihminen on maailmaan heitetty
häntä ei auta korkeammat voimat