Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

HI2 - Coggle Diagram

- - - - liberalismi piti yllä vallankumouksen perintöä -> konservatismin ja liberalismin konflikti -> hallitseva 1800-luvun alkupuolen politiikassa
        
        liberalismi: ihmisoikeuksien toteuttaminen, kansalaisten tasa-arvo, demokratia, oikeusvaltio, yrittämisen vapaus
        
        konservatismi: säätyvallan ja vanhat aatteet kunniaan, uskonto vahvassa asemassa, valtio yksilöä tärkeämpi
        
        sosialismi: työväenliike, luokkaerojen poisto, työväestön aseman parannus, pääomien ja tuotannon siirtäminen yhteiskunnan haltuun
  - - - Wienin kongressi: euroopan suurvallat pyrkivät luomaan vallan tasapainon, joka turvasi rauhan euroopassa
        
        tasapainopolitiikka: suurvaltojen vaihtelevat liittosuhteet ja diplomatia ehkäisivät pitkään konfliktien laajenemisen
        
        suurvallat: I-B, Itävalta-Unkari, Ranska, Preussi, Venäjä ja Osamanien valtakunta
        
        suurvallan tunnusmerkit: teollistuneisuus, sotilallinen voima, siirtomaat, suuri väestö, kansallinen yhtenäisyys
        
        uudet suurvallat horjutti tasapainoa: Italia, Saksa, Yhdysvallat, Japani
        
        saksan synty johti suurvaltakilpailuun
  - - - kolonialismi
        
        siirtomaiden valloittaminen, hallitseminen ja hyödyntäminen
        
        sai alkunsa löytöretkien myötä
      - imperialismi
        
        tavoitteena kolonialismia kokonaisvaltaisempi alueiden haltuunotto ja taloudellinen hyödyntäminen
        
        alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla teollistumisen seurauksena
        
        syyt:
        
        poliittiset:
        
        siirtomaiden omistaminen suurvallan tunnusmerkki
        
        sotilastukikohtien perustaminen siirtomaihin
        
        euroopan väestönkasvua voitiin purkaa siirtomaihin
        
        taloudelliset:
        
        euroopan teollinen tuotanto tarvi raaka-aineita ja markkina-alueita
        
        teollistuneiden maiden kulutusmahdollisuudet kasvoi
        
        eurooppalaiset nähtiin ylivertaisina, valkoisen miehen taakka
    - - afrikka
        
        berliinin kongressissa sovittiin Afrikan jakamisesta
      - yhdysvallat
        
        uuskolonialismi: latinalainen amerikka tuli taloudellisesti riippuvaiseksi ensin Iso-Britanniasta ja sitten yhdysvalloista
        
        teollistuessaan hankki vaikutusvaltaa väli ja etelä amerikassa
  - - - yksi kansa, yksi valtio, oma kieli ja kulttuuri erityisasemassa
      - italian yhdistyminen 1861-1871
      - saksan yhdistyminen 1871
- - - - saksan ja italian yhdistyminen horjutti suurvaltojen tasapainoa
      - kolmiliitto: saksa, Italia, itävalta-unkari
      - pelko saksasta yhdisti eripuraiset Iso-Britannian, Ranskan ja Venäjän
      - SOTILASLIITOT JAKOIVAT SUURVALLAT 2 RYHMÄKSI
      - nationalismi lisäsi vihaa muita kansallisuuksia kohtaan
        
        viholliskuvien levittäminen oli aiempaa helpompaa
      - sotaa ei osattu pelätä, koska aiemmat konfliktit olivat olleet niin pieniä
        
        luulo lyhyestä ja helposta sodasta innoitti monet lähtemään sotaan (syttyi 1914)
    - - syyt
        
        pitkäkestoiset: nationalismi ja suurvaltakilpailu
        
        välitön syy: sarajevon laukaukset
        
        itävalta-unkarin kruunuprinssin salamurha serbialaisen aktivistin toimesta
        
        itävalta syytti serbiaa ja julisti sodan
        
        sota laajeni liittosuhteiden ja epäluulojen vuoksi
      - osapuolet ja tavoiteet
        
        keskusvallat: saksa, itävalta-unkari ja turkki
        
        saksa tavoitteli uusia alueita euroopassa sekä ranskan ja britannian siirtomaita
        
        itävalta-unkari ja turkki pyrki pitämään hajanaiset valtakuntansa koossa
        
        ympärysvallat: i-b, ranska, venäjä, italia liittyi 1915 ja yhdysvallat 1917
        
        i-b ja ranska halusi estää saksan kasvun
        
        venäjä tavoitteli turkin ka itävallan vaikutuksen torjumista Balkanilla
        
        venäjä 1917
        
        tappiot sodassa ja elintarvikepula johti venäjällä vallankumoukseen 1917, tuli väliaikainen hallinto joka jatkoi sodassa, lopulta saksan tukemat bolsevikit kaappasi vallan 1917 -> aselepo keskusvaltojen kanssa
        
        yhdysvallat
        
        ensin puolueeton, mutta suhteet saksaan huononi
        
        lusitanian upotus ja saksan rajoittamaton sukellusvenesota -> yhdysvallat julisti sodan saksalle 1917
      - sota
        
        uudet aseet, tuhovoima yllätti -> paljon tappioita
        
        yleinen asevelvollisuus pakotti miehet sotaan ja kotirintamalla kärsittiin niukkuudesta
        
        länsi jumittui asemasotaan
        
        ratkaisu
        
        yhdysvaltojen liityttyä sotaan saksan rintama romahti ja saksassa puhkesi vallankumous
        
        muutkin keskusvallat romahti ja oli pakko pyytää aselepo 11.11.1918
        
        versaillesin rauhansopimus
        
        ankarat ehdot häviäjille:
        
        3 more items...
        
        saksan suunnitelma välttää kahden rintaman sota epäonnistui
        
        ympärysvaltojen resurssit paremmat
        
        yhdysvaltojen mukaan tuleminen muutti voimasuhteet kokonaan