Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1.Työelämän sääntely Suomessa - Coggle Diagram
1.Työelämän sääntely Suomessa
Suomen työmarkkinajärjestelmä
Työmarkkinoiden kehitys
Muutos maatalousyhteiskunnasta kansainvälistyneeksi palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi
Pääosa työlainsäädännöstä kirjoitettu lähinnä teollistunutta yhteiskuntaa ja tehdastyötä varten
Työoikeus tavallaan kehityksestä jäljessä
Työn muuttunut luonne teollisesta työstä
Palveluyhteiskunta
Työuralla useampi työnantaja
Osa-aikatyön, määräaikaisten työsuhteiden ja vuokratyön lisääntyminen
Naisten osuus työmarkkinoilla 48,3%
Työmarkkinoilla edelleen vahvasti eriytyneet naisvaltaiset ja miesvaltaiset alat
Järjestäytyminen
sekä työnantajien ja työntekijöiden järjestäytymisaste korkea (85.8%)
Työntekijöiden järjestäytyminen
Akava
Toimihenkilökeskusliitto
Suomen ammattilittojen keskusjärjestö eli SAK
Työnantajapuolen järjestäytyminen
Elinkeinoelämän keskusliitto
Suomen yrittäjät
osallistunut työmarkkina-asioiden käsittelyyn, kuten työlainsäädännön valmisteluun.
Julkinen sektori suuri työnantaja
Trendinä virkasuhteisen työn vähentyminen ja työsuhteisen työn lisääntyminen
Suomen työmarkkinoiden erityispiirteet
Katkonaisuus ja voimakkaat mullistukset
Työehtosopimukseen liittyvät muutokset sisällissodasta alkaen ja palkkapolitiikan vapauttaminen ja siitä seurannut yleislakko
Valtion tulopolitiikka
=Tulopolitiikka tarkoittaa sitä, että keskeiset työmarkkinajärjestöt ja valtiovalta ovat ensin neuvotelleet eräänlaisen sopimuspaketin. Siinä vahvistetaan palkka-, vero- ja sosiaalipolitiikan peruslinjat sopimuskaudelle.
Työehtosopimuspolitiikan joustavuus on lisääntynyt
sovitaan entistä useammin siitä, että työnantaja ja työntekijät voivat sopia työehdoista paikallisesti työehtosopimuksen ehdoista jopa poiketen tai niitä täsmentäen.
Paikallinen sopiminen mahdollistaa työpaikkakohtaiset erityisjärjestelyt, mikä joustavoittaa työn järjestelyä.
Suomen työoikeudellisen sääntelyn pääpiirteet
Tärkeimmät oikeuslähteet
Lainsäädäntö
Perustuslaki
Työoikeuden kannalta tärkeät perusoikeudet on määritelty perustuslaissa.
Perusoikeuksia sovelletaan myös yksityisten välisissä suhteissa
Valtiovalta suojelee yksilöä paisti julkista valtaa vastaan, myös työnantajaansa vastaan.
Esim. tilanteita, joissa työnantajan ja työntekijän perusoikeuksia on punnittava vastakkain. Tällaisessa tilanteessa toisen perusoikeus saattaa painaa toisen perusoikeutta enemmän, jolloin toisen perusoikeudet saattavat kaventua.
Säännökset tukevat oikeutta työhön, järjestäytymisvapauuta, yhdenvertaista kohtelua sekä yksityisyyden suojaa
Tärkein työsuhdetta yleisesti sääntelevä Työsopimuslaki
Muita
työaikalaki, vuosilomalaki, työterveyshuoltolaki, työturvallisuuslaki, laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta
kutsutaan työoikeuden erityiseksi osaksi
Tärkeä: Työehtosopimuslaki
Yhteistoimintalaki
antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua sellaisten asioiden käsittelyyn, jotka vaikuttavat heidän työhönsä ja työoloihinsa.
Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa
Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella
Työehtosopimukset
Työsopimukset
Jako työsopimusoikeuteen ja työehtosopimusoikeuteen
Työsopimusoikeus (individuaalinen työoikeus)
Tärkeimmät oikeuslähteet
a) työnantajan ja työntekijän välinen työsopimus
b) ne lait, jotka pakottavasti tai tahdonvaltaisesti sääntelevät tätä oikeussuhdetta.
työmarkkinajärjestöt eivät puutu tähän oikeussuhteeseen
Työehtosopimusoikeus (kollektiivinen työoikeus)
toimijoina ovat työmarkkinajärjestöt ja niiden edustajat.
kuuluvat myös kollektiivisia työmarkkinoita koskeva lainsäädäntö, kuten työehtosopimuslaki, työriitalaki, laki työtuomioistuimesta ja yhteistoimintalaki.
Työehtosopimuksen sopijapuolina ovat ammattijärjestö ja yksittäinen/useampi työnantaja / rekisteröity työnantajayhdistys
sovitaan työehdoista, joita sovelletaan yksittäisen järjestäytyneen työnantajan ja työntekijän välisessä työsuhteessa. Työehtosopimuksissa määrätään palkoista sekä myös muista työsuhteen ehdoista, kuten työturvallisuudesta ja luottamusmiehen asemasta.
erona on oikeastaan se, ketkä ovat päätoimijoita eri sääntely-yhteyksissä.
Sääntelystrategia
Työoikeus sekoitus lainsäädäntöä ja työehtosopimusta
Lainsäädäntö vahvistaa puitteet pelisäännöt ja oikeudet
Pakottavaa lainsäädäntöä eli absoluuttista lainsäädäntöä
Myös yleissitovat työehtosopimusten määräykset voivat tulla TSL:n mukaan pakottavaksi oikeudeksi eräissä tapauksissa
työntekijää suojaavaa vähimmäislainsäädäntöä. Ei voida heikentää minkäänlaisella sopimuksella. Esimerkkinä tästä ovat työsopimuslaissa säädetyt irtisanomisperusteet sekä työntekijöiden terveyttä ja työturvallisuutta koskevat säännökset.
Osaksi tai kokonaan tahdonvaltaista sääntelyä (dispositiivista)
Osaksi tahdonvaltainen (semidispositiivinen) lähtökohtaisesti pakottavaa
Sallitaan, että työmarkkinajärjestöt saavat sopia työehtosopimuksissa joistain asioista toisin
Esim. työajasta, vuosilomasta
Tahdonvaltainen sääntely
säännellään, miten on meneteltävä, ellei asiasta ole sovittu mitään.
Tahdonvaltaisesta lainsäädännöstä voidaan poiketa työehtosopimuksella tai työsopimuksella.
Yrityskohtaiset järjestelyt
Yrityksen henkilökuntaan tai sen osaan kohdistuvia ehtoja--> ryhmänormit
esim työnantajan velvollisuus laatia työvuoroluettelo
Suunnitelmat
Lakiin perustuvia
tasa-arvosuunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, suunnitelma huumetestejä varten ja työsuojelusuunnitelma
Työoikeus on pääosiltaan absoluuttista eli pakottavaa