Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
PSYKOLOGIA - Coggle Diagram
PSYKOLOGIA
IV PSYKOLOGIA TARKASTELEE HYVINVOINNIN ILMIÖITÄ
12. Hyvinvoinnissa kietoutuvat yhteen psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät
Hyvinvoinnin osa-alueet linkittyvät dynaamisesti toisiinsa
Psyykkisesti hyvinvoiva ihminen ajattelee toiveikkaasti elämästä, toimii joustavasti kohdatessaan vastoinkäymisiä ja suhtautuu itseensä myötätuntoisesti
Optimismi: toiveikas elämänasenne; taipumus nähdä asioista parhaat puolet
Resilienssi: psyykkistä joustavuutta eli palautumiskykyä kohdattaessa vastoinkäymisiä
Itsemyötätunto: itsensä arvostaminen ja hyväksyminen sekä myötätuntoinen suhtautuminen itseen erityisesti vaikeina hetkinä
Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat myös fyysinen terveys, toimivat ihmissuhteet ja toisista huolta pitävä kulttuuri
Pitämällä huolta fyysisestä hyvinvoinnistamme ja ihmissuhteistamme huolehdimme samalla psyykkisestä terveydestämme
Hyvinvointiin liittyvät tekijät vaikuttavat toisiinsa dynaamisesti
Mielenterveys on ajoittain koetteilla kaikilla
Mielenterveys on psyykkistä hyvinvointia ja riittävää sopeutumista sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön
Mielenterveys ei ole vaikeiden tunteiden puuttumista vaan niiden kanssa pärjäämistä
Useimmilla ihmisillä on jossain elämänsä vaiheessa ainakin lieviä mielenterveyden ongelmia, esimerkiksi perheenjäsenen vakavan sairastumisen myötä tai oman stressinsietokyvyn ylittyessä toistuvasti
Psykiatrisen diagnoosin asettamiseksi oireiden on täytynyt jatkua lähes poikkeuksetta pidemmän aikaa
Mielenterveyden häiriö: pitkään kestänyt, tahdosta riippumaton psyykkinen ongelma, joka haittaa yksilöä tai hänen ympäristöään; esim. masennus, syömishäiriö tai skitsofrenia
Esimerkiksi masennukseen kuuluu psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia oireita
Psyykkisiä oireita ovat mielihyvän menettäminen ja toivoton mieliala, biologisia oireita on ruokahalun häiriintyminen, ja sosiaalisia oireita on itsensä pitäminen muita huonompana.
Masennuksen hoidossa tulee huomioida eri puolet, sillä mieliala ei parane, ellei sekä psyykkisiin, biologisiin että sosiaalisiin tekijöihin kiinnitetä huomiota
Mielenterveyden ongelmiin voi saada apua
Mielenterveyden ongelmien syvyys ja kesto riippuvat monista tekijöistä, kuten sosiaalisen tuen määrästä ja yksilön kyvystä säädellä tunteitaan
Esimerkiksi ero seurustelukumppanista aiheuttaa mitä todennäköisimmin vaikeita tunteita, mutta itseensä myötätuntoisesti suhtautuva henkilö, jolla on hyviä ystäviä, pääsee tapahtuneesta yli ilman vaikeiden tunteiden pitkittymistä
Osa mielenterveyden häiriöistä on vakavia ja pitkäkestoisia
Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat ympäristötekijät: esimerkiksi huumeiden käyttö voi laukaista mielenterveyden häiriön
Mielenterveyden häiriöihin voi saada apua. Jos ihminen tuntee, ettei hän edes läheisten tuella pääse yli ongelmistaan, on hyvä hakea ammattiapua esimerkiksi psykologilta
Masennuksesta ja riippuvuudesta voi päästä yli, ja sairauksien oireita voidaan lievittää psykoterapialla ja mahdollisesti myös lääkityksellä
13. Psyykkistä hyvinvointia on suojeltava ympäristökriisien aikakaudella
Ympäristökriisit alentavat hyvinvointia suoraan ja välillisesti
Yksilö voi ylläpitää hyvinvointia vaikuttamalla ruokavalioonsa, unensa määrään ja ihmissuhteisiinsa
Hyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin myös asiat, jotka eivät ole suoraan yksilön vaikutuspiirissä
Esimerkiksi perheenjäsenen toiminta vaikuttaa meihin ja voimme pyrkiä muuttamaan sitä, mutta emme voi täysin muokata sitä omien toiveidemme mukaiseksi
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti, ja nämä tekijät linkittyvät toisiinsa
Ilmaston lämpeneminen voi aiheuttaa ihmisille fyysisiä oireita, kuten lämpöhalvauksia, ja lisätä esimerkiksi hyönteisten levittämiä tauteja
Katastrofien uhrit kokevat yleisesti psyykkisiä oireita ympäristötuhoista ja niihin liittyvistä menetyksistä johtuen
Eriarvoisuus lisääntyy, kun ilmastonmuutos pahentaa entisestään köyhimpien tilannetta
Yksilö voi oireilla ympäristöasioiden vuoksi silloinkin, kun hän ei ole suoraan altistunut ympäristötuhoille. Tällöin oireet syntyvät välillisesti, tiedon ja uhkakuvien kautta.
Ilmastoahdistus on ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmiin
Ympäristöahdistus: vaikeita tunteita, jotka johtuvat ympäristötuhoista, kuten ilmastonmuutoksesta tai lajikadosta
Ilmastoahdistus: vaikeita tunteita, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen ja sen uhkan ymmärtämisestä; osa ympäristöahdistusta
Ahdistus seuraa yksilön kokemuksesta, että hän ei kykene reagoimaan uhkiin riittävällä tavalla tai häntä ympäröivä yhteisö ei tee niin
Ahdistusta lisää uhkakuvien epävarmuus ja epämääräisyys
Ahdistuksen rinnalla tai sijasta muita mahdollisia tunteita ovat muun muassa huoli, pettymys, suru, syyllisyys, häpeä ja raivo – mutta myös myönteiset tunteet ovat mahdollisia
Lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita ilmastoahdistukselle, koska ympäristökriisit uhkaavat eniten heidän tulevaisuuttaan
Ilmastoahdistus on myös yleisempää ihmisillä, joilla on muutenkin taipumusta ahdistuneisuuteen.
Osa ihmisistä ei tiedosta ilmastokriisiä
Ilmastoahdistus voi ilmetä levottomuutena tai pahentua mielenterveyden ongelmaksi
Ilmastoahdistus ilmenee muun muassa levottomuutena, ylivirittyneisyytenä, unihäiriöinä ja alakuloisuutena. Ilmastoahdistuksen oireet voivat vaihdella lievistä vakaviin, ja ne voivat aaltoilla päivästä toiseen
Jatkuva törmääminen ympäristöongelmia koskevaan tietoon sekä muihin maailman ongelmiin, kuten aseellisiin konflikteihin, nälänhätiin ja lapsityövoiman käyttöön, voi turruttaa
Pahimmillaan elinympäristöjen tuhoutuminen voi lamaannuttaa ja aiheuttaa elämän merkityksellisyyteen liittyvää eksistentiaalista ahdistusta
Eksistentiaalinen: elämän merkityksellisyyteen liittyvä
Jos ilmasto- tai ympäristöahdistuksen oireet muodostuvat niin syviksi, että ne lamauttavat pitempikestoisesti toimintakykyä, ne voidaan luokitella oireidensa perusteella mielenterveyden häiriöksi
Ilmasto-ortoreksia: pienistäkin huonoista ympäristövalinnoista aiheutuva suhteettoman voimakas psyykkinen kärsimys; ilmastoanoreksia
Mielenterveysongelmien ja itsemurhien on ennustettu lisääntyvän, jos ekologinen kriisi etenee ennustetulla tavalla
Miten selvitä ilmastoahdistuksen kanssa?
Koska ilmastoahdistus ei ole sairaus, sitä ei sinänsä tarvitse yrittää poistaa
Tunteiden säätelykyvyn kehittäminen on sitä, että opettelee tunnistamaan ja säätelemään ympäristötunteitaan
Ylikorostuneesta syyllisyydestä ja häpeästä voi irrottautua suhtautumalla itseensä myötätuntoisesti ja toimimalla ympäristön puolesta
Olisi pysyttävä toimintakykyisenä vaikeissa elämäntilanteissa ja opittava toipumaan vastoinkäymisistä
Huonot uutiset ympäristön tilasta lisäävät usein ahdistusta, mutta ongelmien kieltäminen voi aiheuttaa ahdistusta vielä enemmän
Optimistista elämänasennetta koetellaan, kun seuraa maailman tilannetta ja tutkijoiden ennustuksia todennäköisistä kehityskuluista
Silti optimismi tai jonkinlaisen toivon ylläpitäminen vie tilannetta paremmaksi kuin pessimismi tai luovuttaminen
Toivon kannalta on tärkeää, että pystyy luottamaan joihinkin ilmastoasioiden suhteen vaikutusvaltaisiin tahoihin, kuten tutkijoihin ja ympäristöjärjestöihin