Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Antiikki, Keskiaika, Uusiaika, Nykyaika, Varhaiset korkeakulttuurit,…

- - - - (Mytologinen henkilö) Homeros: Ilias ja Odysseia
      - Hesiodos: muinaiskreikkalainen laulaja ja runoilija Hesiodos
    - - Käytiin kreikan kaupunkivaltioiden ja Persian valtakunnan välillä
      - Persialaiset yrittivät vallata Kreikan
  - - - tähtitiede
        
        Ptolemaios
      - filosofia
        
        Sokrates, Platon, Aristoteles
      - tragedia ja komedia
      - arkkitehtuuri
      - kuvanveisto
      - historia
      - lääketiede
        
        Hippokrates
      - matematiikka
    - - Demokratian kehitys
      - Peloponnesolaissodat päättivät Ateenan valta-aseman
      - Imperiumin rakentuminen
  - - - Doorilainen, Joonialainen, Korinttilainen
    - - Arkaainen ja klassinen kausi sekä hellnismi
    - - epiikka, lyriikka, draama
- - - - Hyvä sijainti
      - Tehokas hallinto
      - Lagioonat
      - Vilkas kauppa
  - - - Provinssit
  - - - Laajenemisen pysähtyminen
      - Kaupan tyrehtyminen
      - Lama ja Inflaatio
      - Maanviljelyn taatuminen
      - Rutto ja muut taudit
      - Sisällissotia, valtataisteluja ja sekasortoa
      - Ulkopuoliset syyt
    - - Koko elämänsä joko isänsä tai muun miespuolisen henkilön holhouksessa
      - Vaimona oleminen:
        
        Kodin hoitto
        
        Lasten kasvatus
        
        Uskollisuus
      - Julkinen elämä mahdollista vain juhlariiteissä ja uskonnollisissa rituaaleissa
      - Asema parani --> mahdollisuus omaan omaisuuteen ja yrittäjyyteen
    - - Vain rikkailla varaa orjiin
      - Orjat eri arvoisia
        
        koti orjia
        
        Kaivos ja pelto orjia
      - Orjilla mahdollista vapautua
      - Orjuuteen ei vaikuttanut alkuperä tai ihonväri
  - - - Alkoi jo lapsena
      - Koulutukseen kuului
        
        Paha ruoka
        
        Fyysinen koulutus
        
        Kiusaamista ja henkistä nöyryytystä
  - - - 753 - 509 eaa.
        
        Rooman myyttinen varhaishistoria (Romulus ja remus)
        
        Tasavallan aika
        
        Keisariaika
        
        Pax Romana
        
        Rooman imperiumin kukoistuskausi pitkä rauhakausi
        
        Tietoa saatu mm. 12 taulun laista
        
        Maatalousvaltainen talous
        
        Oraalinen yhteiskunta kirjotustaito ei yleistynyt
        
        Patriarkaalinen perhejärjestys
        
        Säätyjako patriisien ja plebeijien välillä
        
        Säätytaistelys
        
        Tasavaltaisten instituutioiden kehitys:
        
        Kansankokous
        
        Sääti lait
        
        Kaikki vapaasyntyiset Rooman miespuoliset kansalaiset saivat osallistua
        
        Senaatti
        
        jäseneksi valittiin entisten virkamiesten joukosta eliniäksi
        
        Johti ulkopolitiikaa
        
        Jäsenet aluksi vain patriiseja plebeijien valta ei ikinä noussut merkittäväksi
        
        Konsulit
        
        2 konsulia
        
        Toinen plebeiji toinen patriisi
        
        Johtivat senaatin ja kansan kokousten istuntoja sekä sotajoukkoja
        
        Rooman nousu maailmanvallaksi 30 eaa. mennessä
  - - - Jumalilta haettiin ratkaisua arkielämän ongelmiin ja valtion hallintoon
- - - - Talonpoikien asema heikkeni
- - - - Kansankielisyys
      - Tieteellisen vallankumouksen alku
        
        Kopernikus: heliosentrinen maailmankuva
      - Italian varakkaat kaupungit
      - Humanismi: yksilöllisyyden korostaminen, ihmisihanteeksi uomo universale
        
        Sivistyksen, tieteen ja koulutuksen arvostaminen
      - Antiikin perintö
      - Taide kehittyy
    - - Varakkaat porvarit tukivat kuninkaita ja keskusvaltaa kamppailussa aatelistoa vastaan
    - - Maallisen vallan edustajat tukivat reformaatiota, kirkon varat valtiolle (esim. Kustaa Vaasa 1520-luvulla)
      - Martin Luther, teesit 1517
      - Henrik VII (anglikaaninen kirkko)
      - Uskonsodat 1500- ja 1800-luvuilla
      - Vastauskonpuhdistus ja inkvisitio
- - - - Perintökuninkuus
      - Reformaatio
      - uudistukset myös Suomessa (esim. Helsingin perustaminen
    - - Armeijan tehokkuus
      - Kustaa II Aadolf
      - Vaikutukset Suomeen?
      - Kehittynyt keskushallinto
      - Merkantilismi
    - - Kaarle XI: iso reduktio (1860), itsevaltius (1693)
  - - - Ruotsi menettää suurvalta-aseman
      - Suomessa isoviha
    - - Säädyt valtaan
      - Puolueiden kehittyminen
    - - pikkuviha
    - - Kustaa III onnistui kuninkaan vallan lisäämisessä
      - Päättyi vuoteen 1809 - Suomi Venäjän vallan alle (1808-1809 Suomen sota)
- - - - Maataloudessa ei tarvittu enää yhtäpaljon työvoimaa
        
        Muutto liikenne kaupunkeihin
      - Yhdysvallat houkutteli
      - Tehdastyöväestä oli ylitarjonta
      - Matkaliput halpeni
      - Viljan hinnan lasku heikensi elintasoa maaseudulla
  - - - Adam Smith: kansojen varallisuus
    - - Höyrykone
        
        1 vallankumous
      - Öljy ja sähkö
        
        2 vallankumous
    - - Teräksen kehitys
      - Höyrykone
      - Parantuneet liikenneyhteydet
- - - - Kun ihmiset tavoittelevat omaa hyvin vointia johtaa se kaikkien hyvin vointiin eikä valtion tulisi puuttua talouselämää
        
        Kuluttajat ohjaavat yritysten tuotantopäätöksiä ostaessaan halvimmalla mahdollisella hinnalla parhaita mahdollisia hyödykkeitä
    - - Hyvinvointi ja elintaso kasvavat kun tuottajien yhteisö tai valtion omistajana työskentelee kaikkien etujen hyväksi
        
        Kapitalismi johtaa hyvinvoinnin ja tavaroiden epätasa-arvoistumisee
- - - - Talvisota (1939-1940)
        
        Taustalla Molotov-Ribbentrop sopimus
        
        Salaisessa pöytäkirjassa Saksa ja NL jakoivat Itä-Euroopan -> Suomi NL:n vaikutuspiiriin
        
        NL esitti aluevaatimuksia Suomelle --> ei suostuttu
        
        Moskovan rauha
        
        Rauhan motiivit?
        
        Suomi menetti 10% alueista
        
        Rauhaan vaikutti: länsivaltojen avuntarjous ja Neuvostoliiton suurhyökkäyksen onnistuminen
        
        Miksi NL ei pystynyt miehittämään Suomea?
        
        Stalinin puhdistukset --> upseeristo kokematonta
        
        Väärät käsitykset Suomesta
        
        Sotasuunnitelma epäonnistui
        
        Talviolosuhteet
        
        Stalin ei halunnut sotaa lännen kanssa → länsivaltojen tarjottua apua Suomelle, NL oli suostuvainen rauhaan
      - Välirauhan aika (1940-1941)
        
        Tiedettiin, että rauha ei ollut lopullinen
        
        Mitä silloin tapahtui?
        
        Pika-asutuslaki
        
        Tammikuun kihlaus
        
        Presidentinvaalit 1940 --> Risto Ryti
        
        Poliittisen tilanteen muutos:
        
        1940 Saksa miehitti Tanskan ja Norjan
        
        NL miehitti kesäkuussa Baltian maat --> pelko miehityksestä
        
        Suomen ja Saksan lähentyminen
        
        Saksa miehitti Tanskan ja Norjan huhtikuussa 1940: taustalla länsimaiden avuntarjous Suomelle?
        
        Suomi oli käytännössä eristyksissä Saksan ja NL:n välissä
        
        Kesä 1940: kauppasopimus Suomen ja Saksan välillä
        
        Kauttakulkusopimus
        
        Hitler viestitti Neuvostoliitolle, ettei etupiirijako ollut enää Suomen osalta voimassa
      - Jatkosota (1941-1944)
        
        Operaation Barbarossa (Saksa hyökkäsi NL)
        
        Hitler ilmoitti suomalaisten olevan liitossa Saksan kanssa --> Suomi julistautui puolueettomaksi, mutta samalla Saksan armeija hyökkäsi Suomen alueelta
        
        Pohjois-Suomessa suomalaiset taistelivat saksalaisten kanssa
        
        Saksan hyökkäysten alettua NL pommitti suomalaisia kaupunkeja
        
        Suomi ilmoitti olevan puolustussodassa
        
        Sodassa kaksi vaihetta:
        
        Hyökkäysvaihe
        
        Sodan päämääränä Suur-Suomi
        
        Suomi etenee nopeasti
        
        Britit julistaa Suomelle sodan
        
        Asemasotavaihe
        
        Pitkäveteisyys
        
        Kaukopartiomatkat (sissit)
        
        Kiivaita paikallisia taisteluita
        
        Propaganda
        
        1943 NL vaati ehdotonta antautumista
        
        Saksa vaati Suomea lopettamaan neuvottelut --> painostus
        
        NL aloitti suurhyökkäyksen (Normandian maihinnousu)
        
        Rytin-Ribbentrop sopimus
        
        Erillisrauha
        
        2 more items...
      - Lapin sota (1944-1945)
        
        Jatkosodan ehtoihin kuului Saksalaisten suhteiden katkaisu ja Saksalaisten joukkojen maasta poistuminen
        
        Saksalaisten hidas vetäytyminen ja Neuvostoliiton hyökkäyksen uhka johtivat sotatoimien syttymiseen
        
        Suomalaiset joukot ajoivat takaa vetäytyviä saksalaisia
        
        Saksalaiset turvautuivat poltetun maan taktiikkaan
    - - Revanssihalu
      - Alkoi rikkoa Versailles'n rauhansopimusta (Asevelvollisuus ja varustautuminen)
      - Laajeni ennen sotaa (esim. Itävallan liittäminen Saksaan 1939)
        
        Tsekkoslovakian sudettialueet, Münchenin sopimus
      - NL kanssa hyökkäämättömyyssopimus 1939, etupiirijako
      - Hyökkäsi Puoleen 1.9.1939, toinen maailmansota alkaa
    - - Vuonna 1936 Saksa ja Japani solmivat Antikomintern-sopimuksen
      - Berliini-Rooman akseli: liitto Saksan ja Italina välillä
    - - Iso-Britannia ja Ranska joustivat Saksan vaatiessa hyvitystä Versailles’n rauhansopimuksen vääryyksistä.
        
        Iso-Britannia ja Ranska pelkäsivät enemmän Neuvostoliittoa ja toivoivat Saksasta voimakasta muuria kommunismia vastaan.
        
        Maat myöntyivät Saksan vaatimuksiin Münchenissä, jossa Iso-Britannian pääministeri Chamberlain uskoi taanneensa rauhan hyväksymällä sopimuksen.
        
        Münchenin petoksen jälkeen julistivat Saksalla sodan 9.1939
    - - Neuvostoliitto ei saanut kutsua Münchenin kokoukseen, maa oli eristetty poliittisesti.
      - Molotov-Ribbentrop-sopimus (hyökkäämättömyyssopimus) --> Neuvostoliitto tarvitsi lisää aikaa varustautumiseen
        
        Saksa vältti kahden rintaman sodan ja Stalin hankki aikaa varustautumiseen
        
        Salainen lisäpöytäkirja --> Etupiirijaot
    - - Jenkit pitäytyi eristäytymispolitiikassa ja julistautui puolueettomaksi
      - Toimitti kuitenkin sotilasapua Briteille
      - Kansainliitto voimaton --> ei tehokkaita pakotteita ja keskeiset valtiot eivät olleet jäseniä
    - - Saksa hyökkää puolaan
        
        1941 Operaatio Barbarossa
        
        Japani hyökkää Pearl Harboriin
        
        1943 NL valtaa Stalingradin
        
        Italia antautuu
        
        1944 Normandian maihinnousu 6.6
        
        1 more item...
    - - Japani kieltäytyi antautumasta --> USA halusi lopettaa sodan nopeasti ja samalla osoittaa mahtiaan NL:lle
        
        Nagasakin atomipommin jälkeen toinen maailmansota päättyy
    - - = Natsi-Saksan ja liittolaisten järjestelmällinen juutalaisten kansanmurha
        
        Myös muiden heidän halveksimien ihmisryhmien edustajia murhattiin (esim. romaneita, kommunisteja ja homoja)
      - Holokaustin kieltäminen
- - - - Miehet
        
        Metsästi
        
        Rankat hommat
      - Naiset
        
        Huolehti lapsista
        
        Keräili
    - - Ei vastustuskykyä
      - Onnettomuudet
  - - - Sienet
      - Marjat
  - - - Ihmiset levittyy ympäri maapalloa
- - - - Suomi voisi toimia poliittisena ja taloudellisena sillanrakentajana idän ja lännen välillä
  - - - Suomen luottokelpoisuus läntisillä markkinoilla lisääntyi.
      - Suomi jäi itäblokin ulkopuolelle.
  - - - Neuvostoliitto huolestui Länsi-Saksan sotilaallisesta vahvistumisesta.
      - Suomen YYA-sopimuksessa maininta Saksan uhasta, joten Länsi-Saksan Nato-jäsenyys oli Suomessa ongelma.
      - NL ilmoitti, ettei se voi luottaa Suomen ulkopoliittisen linjan jatkuvuuteen, katkaisi kauppasuhteet Suomeen ja veti suurlähettiläänsä Helsingistä.
      - Kriisin ratkaisu
        
        NL:n painostus johti Suomessa hallituksen eroon ja uuden hallituksen nimittämiseen.
        
        Seuraukset: NL sai otteen Suomen sisäpolitiikasta ja osoitti Suomelle, mikä sen paikka on kylmän sodan maailmassa.
    - - Itä-Saksa rakensi Berliinin muurin, ja kiristynyt tilanne ajoi suurvallat sodan partaalle.
      - Tarvitsiko Suomi varoituksen olla liukumatta liian lähelle länttä?
      - NL lähetti Suomelle nootin, jossa viitattiin Länsi-Saksan sotilaallisen voiman nousuun Itämeren alueella ja vaadittiin
      - Ratkaisu
        
        Presidentti Kekkonen matkusti neuvotteluihin Novosibirskiin ja onnistui välttämään konsultaatiot.
        
        Hruštšev ilmoitti NL:n luottavan Kekkosen kykyyn jatkaa ja vahvistaa Suomen puolueettomuuslinjaa.
      - Seuraukset
        
        Kekkosen voitto vaaleissa varmistui.
        
        Kekkosesta ulkopolitiikan takuumies ja vahva sisäpolitiikan vaikuttaja.
        
        Suomi vältti kytkeytymisen Varsovan liiton turvallisuusjärjestelmään, mutta tuliko Suomesta Kremlin vahtikoira?
    - - Kekkosen kautta jatkettiin poikkeuslailla --> demokratian rappio?
      - Kekkonen puuttui sisäpolitiikkaan hyvin usein --> hallituksen piti olla Kekkosen (käytännössä Neuvostoliiton) suosiossa
      - Neuvostoliiton vaikutus?
      - Ulkopoliittinen valta yksin Kekkosella