Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ortodoksisen kirkon sakramentit - Coggle Diagram
Ortodoksisen kirkon sakramentit
Ortodoksisessa kirkossa on seitsemän sakramenttia
Sakramentteja eli pyhiä toimituksia kutsutaan myös mysteerioiksi
Sakramentit ovat kaste, konfirmaatio eli mirhavoitelu, avioliitto, ehtoollinen, rippi eli katumus, pappeus ja sairaiden voitelu
Avioliitto
Avioliitolle haetaan ortodoksisessa kirkossa Jumalan siunausta ja vahvistusta eli se ei ole vain kahden ihmisen välinen rakkaudentunnustus
Kirkollista vihkimistä ei voida toimittaa lainkaan, jos toinen puolisoista ei ole kristillisen kirkon jäsen
Käytännön asioista, kuten avioliiton esteiden tutkimisesta sovitaan vihkivän papin kanssa
Ortodoksisessa kirkossa avioliittoon ei vihitä tiettyjen juhla- ja paastokuukausien aikana
Ennen varsinaista vihkitoimitusta on kirkollinen kihlaus, joka voidaan suorittaa vihkitoimituksen yhteydessä tai erillisenä toimituksena
Pappi asettaa kirkollisessa kihlauksessa vihittävien oikeaan nimettömään sormuksen
Vihkitoimitukseen kuuluu kruunaus, jossa vihittävien yläpuolella kannatellaan vihkikruunuja, jotka muistuttavat molemminpuolisesta uhrautumisesta
Vihkipari saa myös yhteisen viinimaljan juotavakseen, mikä muistuttaa varhaiskirkon ajoilta, jolloin vihkiminen sinetöitiin ehtoollisella
Maljan nauttimisen jälkeen vihkipari ja pappi kiertävät vihkipöydän kolme kertaa ympäri juhlavassa saatossa
Ympyrän muoto ja kiertäminen symboloivat ikuisuutta ja täydellisyyttä
Kirkko vihkii myös toisen ja kolmannen avioliiton, mikäli liitto päättyy eroon
Mirhavoitelu
Mirhavoitelun sakramentti toimitetaan heti kasteen jälkeen
Mirhavoitelu on Pyhän Hengen vuodattamisen toimitus
Mirhavoitelu on kirkon antama vahvistus kasteen lupauksesta yhdistyä Jumalaan
Mirha on siunattua sakramenttiöljyä ja esimerkiksi Suomen ortodoksisessa kirkossa käytettävää mirhaa valmistetaan Konstantinopolin patriarkaatin kirkossa kymmenen vuoden välein pääsiäistä edeltävällä viikolla
Varsinaisessa toimituksessa pappi voitelee mirhaan kastetulla siveltimellä kastetun ohimoita, otsaa, rintaa, käsiä ja jalkoja
Pappi lausuu joka kerralla "Pyhän Hengen lahjan sinetti" ja kummit vastaavat "Aamen"
Kaste
Kaste merkitsee Jumalan yhteyteen tulemista, uudeksi ihmiseksi syntymistä sekä vanhasta elämästä luopumista
Nimenanto edeltää kastetta
Nimenanto tulisi suorittaa jo kahdeksantena päivänä syntymästä
Perinteisesti lapselle annetaan vain yksi nimi
Lapselle valitaan yksi kastelupauksiin vastaava ja uskontunnustuksen lukeva kummi
Ortodoksisen kirkon jäseneksi voidaan kastaa ortodoksivanhempien lapsi tai lapsi, jonka toinen vanhempi kuuluu ortodoksiseen kirkkoon
Kaste toimitetaan mieluiten kirkossa
Toimitukseen kuuluu mm. kastettavan voitelu öljyllä sekä vedensiunaamisrukouksia
Varsinainen kaste tapahtuu upottamalla kastettava kolme kertaa veteen Pyhän Kolminaisuuden nimeen
Tämän jälkeen kastepuku puetaan ja kaulaan pujotetaan kasteristi
Katumus
Syntien tunnustaminen ja anteeksiantorukous kuuluvat katumuksen eli syntientunnustamisen sakramenttiin
Toimitus tapahtuu esimerkiksi kirkossa tai muussa sopivassa tilassa
Ainoastaan pappi ja katuva ovat läsnä toimituksessa
Papilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus
Katumuksen sakramentti merkitsee kasteessa liitettyyn Jumalan yhteyteen paluuta
Katumus on ennen kaikkea mielenmuutosta sekä koko käyttäytymisen ja ajattelutavan muutosta
Sakramenttiin osallistutaan tarpeen mukaan, ennen mirhavoitelun sakramenttia sekä silloin, kun kirkossa käymisestä on kulunut pitkä aika
Ehtoollinen
Ortodoksisen kirkon tärkein sakramentti on ehtoollinen
Ehtoollinen merkitsee yhteyttä Kristuksen kanssa
Ehtoolliseen valmistaudutaan lukemalla edellisenä iltana ehtoolliselle valmistavat rukoukset rukouskirjasta ja paastoamalla vähintään kuusi tuntia
Ortodoksisen kirkon ehtoolliseen voivat osallistua ainoastaan ortodoksisen kirkon jäsenet
Ortodoksisen kirkon jäsenet eivät voi osallistua muiden kirkkojen ehtoollisille
Leipä ja viini ovat ehtoollisaineita ja ortodoksisen kirkon mukaan ne muuttuvat Kristuksen vereksi ja ruumiiksi
Lisäksi pappi antaa ehtoolliskalkin, johon on lisätty kuumaa vettä, yhteisestä lusikasta
Osallistuttuaan ehtoolliseen kirkkokansa saa palan kirkkoleipää ja hieman jälkiviiniä
Ehtoolliselle osallistuneet onnittelevat toisiaan jälkiviinin nautittuaan poskisuudelmin ja sanoin "sielun ja ruumiin parannukseksi"
Pappeus
Piispa tai pappi toimivat sakramenttien ulkoisina toimittajina
Pappeus jakautuu kolmeen asteeseen; piispuus, pappeus ja diakonisuus
Jokainen piispa on kolmen muun piispan vihkimä, mikä pidentää vihkimysten ketjua aina apostoleihin saakka
Piispat vihkivät pappeja ja diakoneja. Niin piispat kuin ja papit ja diakonit vihitään virkaan kätten päälle panemisen kautta
Papit toimittavat sakramentteja, mutta diakonit ovat avustavaa papistoa, eivätkä toimita sakramentteja itsenäisesti
Papiksi voidaan vihkiä nuhteeton mies, joka on päättänyt elää naimattomana tai on avioliitossa
Sairaiden voitelu
Parantamisen voima säilyy edelleen kirkossa, koska Kristus, joka paransi sairaita, on läsnä Pyhän Hengen kautta
Sairaanvoitelussa sairaalle rukoillaan parannusta ruumiin ja sielun sairauksista
Sairaanvoitelu suoritetaan sairaan itsensä toiveesta
Sairaanvoitelu ei ole viimeinen voitelu ennen kuolemaa, vaan se voidaan suorittaa samalle ihmiselle useita kertoja
Sairaanvoitelu voidaan toimittaa kirkossa, kodissa tai sairaalassa
Palveluksessa luetaan seitsemän eri otetta evankeliumista ja pappi voitelee öljyssä kastetulla pumpulipuikolla ristinmerkkejä sairastavan otsaan, ohimoille, rintaan ja käsiin
Yleisiä sairaanvoiteluita toimitetaan seurakunnissa varsinkin paastojen aikana ja niihin saavat osallistua kaikki tarvetta kokevat seurakuntalaiset
