Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ortodoksisen kirkon sakramentit, image, image - Coggle Diagram
Ortodoksisen kirkon sakramentit
Avioliitto
ortodoksisessa kirkossa ei vihitä tiettyjen paasto- ja juhlakausien aikana.
Ortodoksisessa kirkossa avioliitto ei ole vain kahden ihmisen keskinäinen rakkaudentunnustus, vaan liitolle haetaan Jumalan siunausta ja vahvistusta. kirkollista vihkimistä ei voida toimittaa, jos toinen puolisoista ei ole kristillisen
kihlauksessa pappi asettaa sormuksen vihittävien oikeaan nimettömään. Ortodokseilla vihkisormus on oikeassa kädessä.
Vihkitoimituksen kruunauksessa vihittävien yläpuolella kannatellaan vihkikruunuja. Ne muistuttavat puolisoita, että avioliitossa on kyse molemminpuolisesta uhrautumisesta
Kaste
Ortodoksisessa kirkossa kun puhutaan kasteen ja mirhavoitelun sakramentit yhdistävää toimitusta.
Voitelu toimitetaan erikseen silloin, kun kertaalleen muualla kastettu liittyy myöhemmällä iällä ortodoksiseen kirkkoon.
Sairaanvoitelu
Sairaanvoitelun sakramentissa luetaan seitsemän kohtaa evankeliumista ja "hoidosta" vastaava pappi tekee ristimerkin otsaan, ohimoon, rintaan ja käsiin (mahdollisesti sairas kohta saattaa saada samanlaisen käsittelyn). Pappi tekee tämän öljyyn kastetulla pumpulipuikolla.
Tällä pyritään parantamaan niin fyysisiä kuin henkisiä ongelmia ja rukoilemaan sairaan puolesta.
Sairaanvoitelun voi toistaa useita kertoja, vaikkapa joka kerta kun sairastuu. Sairaanvoitelu ei kuitenkaan tapahdu sairaan henkilökohtaisesta pyynnöstä.
Voidaan toimittaa melkein missä vain
Katumus
Katumuksen eli synnintunnustuksen sakramenttiin kuuluu syntien tunnustaminen sekä anteeksiantorukous. Toimitus tapahtuu kirkossa tai muussa sopivassa tilassa. Läsnä ovat ainoastaan pappi – useimmiten sakramenttiin osallistuvan pidempiaikainen rippi-isä – ja katuva itse. Pappia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Katumuksen sakramentti merkitsee ihmisen paluuta Jumalan yhteyteen, johon hänet on kasteessa liitetty ja josta hän on erkaantunut väärien valintojensa vuoksi. Syntien päästämisestä ja sitomisesta Jeesus antoi käskyn opetuslapsilleen (Joh. 20:22-23).
Katumuksen sakramentti ei ole toimituksen pelkkää syntien luettelemista ja anteeksiannon kuulemista. Katumus merkitsee ennen kaikkea mielenmuutosta, koko käyttäytymisen ja ajattelutavan muutosta. Se osoittaa ihmisen halua vaihtaa suuntaa.
Katumuksen sakramenttiin on tapana osallistua tarpeen mukaan, erityisesti paastojen aikana. Joissakin paikalliskirkoissa edellytetään, että katumukseen osallistutaan ennen jokaista ehtoollista. Suomessa piispainkokous on antanut ohjeen, jonka mukaan säännöllisesti sakramentteihin osallistuva voi rippi-isän siunauksella käydä ehtoollisella osallistumatta joka kerta katumuksen sakramenttiin.
Kirkkoon liittyvä osallistuu aina ennen mirhavoitelun sakramenttia katumuksen sakramenttiin. Myös silloin, kun edellisestä kirkossa käynnistä ja ehtoolliseen osallistumisesta on kulunut huomattavan pitkä aika, on paikallaan osallistua ensin katumuksen sakramenttiin.
Mirhavoitelu
Kasteen jälkeen tapahtuu tämä sakramentti. Siinä käytetään mirhassa kastettua pensseliä voitelemaan otsaa, käsiä, jalkoja, rintaa ja ohimoa toistaen "Pyhän Hengen lahjan sinetti" jokaisella voitelulla. Näihin kaikuihin vastaavat kummit "Aamen".
Nykyaikainen mirha valmistetaan kymmenen vuoden välein pääsiäistä edeltävällä viikolla Konstantinopolin kirkossa. Tämän valmistuskaava ja siunausprosessi ovat olleeet samoja 700-luvulta lähtien.
Pappeus
Pappeus eli papiksi vihkiminen on yksi pyhistä sakramenteista
pappeus voidaan jakaa, pappeuteen, piispuuteen ja diakoniuteen eli papit, piispat ja diakonit
ortodoksisuudessa ei ole ikinä naispappeutta
pappeutumiseen kuuluu vihkiminen, jonka toimittaa piispa. Vihkiminen tapahtuu monesti koko seurakunnan kanssa.
Ehtoollinen
ortodoksit osallistuu ehtoolliseen liturgiassa ja sairaan ihmisen ripityksessä
ortodokseille ehtoollinen merkitsee yhteyttä kristukseen ja heidä tulisi osallistua ehtoolliseen kerran kuukaudessa.
Ehtoolliselle mennään jonossa, lapset menevät ensin. Kädet laitetaan rinnan päälle ristiin oikea käsi päällimmäiseksi ja astutaan papin eteen ja sanotaan papille oma etunimi.
aterian nautittuaan, ehtoolliseen osallistuvan suu pyyhitään liinalla ja hän suutelee ehtoollismaljaa ja poistuu jonosta edelleen kädet rinnalla.
