Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansantaudit - Coggle Diagram
Kansantaudit
Mielenterveyden häiriöt
Mielen sairastuminen on monimutkainen tapahtumaketju, eikä psyykkisen häiriön tunnistaminen ole aina helppoa
Psyykkinen oireilu tulkitaan mielenterveydenhäiriöksi silloin, kun oireet ovat vakavia, ne aiheuttavat vaaraa itselle tai muille ihmisille ja ovat kestäneet melko pitkään
Ajattelun- ja tunne-elämän häiriöt, ongelmat sosiaalisissa suhteissa tai arkipäivän tilanteista selviytymisessä sekä kyvyssä käydä koulua tai tehdä töitä
Mikä altistaa?
Perinnölliset tekijät, psykologisia selitysmalleja, sosiaalisten suhteiden merkitys, päihteiden käyttö
Hoidetaan eri hoitomuotoja yhdistäen
Masennus
Pitkään jatkunut ja voimakas alakuloisuus
Oireet kuitenkin yksilöllisiä, oireisiin kuuluu itkuinen ja ärtyinen mieliala, kyky mielihyvän tuntemiseen heikkenee, asioiden aloittaminen on vaikeaa, univaikeudet, itsetunto-ongelmat, kapinallisuus, lisääntynyt päihteiden käyttö, keskittymiskyvyn puute
Sairastuminen liittyy aivojen välittäjäaineiden toimintaan, tai psykologisiin ja sosiaalisiin syihin
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Masennusjakso ja yliaktiivinen eli maaninen jakso vaihtelevat
Maaniselle vaiheelle on tyypillistä levottomuus, kärsimättömyys, harhaluuloisuus ja arvostelukyvyn puute. Unen määrä voi vähentyä, suuret suunnitelmat (käyttää paljon esim. rahaa)
Ahdistuneisuushäiriö
Jos ahdistus jatkuu pitkään tai vaikeuttaa jokapäiväistä elämää, voi kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö
Yhteisiä piirteitä ahdistuneisuushäiriöille on pelot ja sosiaalinen vetäytyminen
Paniikkihäiriö
Ahdistuskohtaus, johon liittyy paniikinomaisten tunteiden rinnalla voimakkaita fyysisiä tuntemuksia kuten sydämmen tykytystä tai hengenahdistusta. Kohtauksiin ei välttämättä liity ulkoista laukaisevaa tekijää, mutta sairauden edetessä potilas alkaa välttämään tilanteita, joissa kohtaus voi esiintyä
Psykoosi
Toimintakykyä haittaava, vakava mielenterveyden häiriö. Ihminen menettää todellisuudentajunsa eikä erota omaa kokemusmaailmaa ulkoisista ärsykkeistä
Skitsofrenia on yleisin psykoottinen sairaus
Tyypillisiä oireita on harhaluulot, aistiharhat, sekava puhe, omituinen käyttäytyminen ja tunne-elämän latistuminen
Perimän lisäksi sairastumisen taustalla voi olla kasvuun ja kehitykseen liittyviä tekijöitä, päihteiden käyttöä tai traumakokemuksia
Sydän ja verisuonitaudit
Yleisimpiä sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkierronhäiriöt
Miehillä naisia suurempi todennäköisyys sairastua
Riskitekijöitä on kohonnut verenpaine ja kolesteroli
Kohonneessa verenpaineessa jompikumpi tai molemmat arvot ovat kohonneita. Pitkään koholla olevasta verenpaineesta käytetään nimitystä verenpainetauti
Verenpainetta kohottaa: perimä, ylipaino, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja stressi
Kohonnutta verenpainetta hoidetaan elämäntapamuutoksella ja tarvittaessa lääkkeillä
Kolesteroli ja triglyseridi ovat elimistölle välttämättömiä rasvoja, joita aivot ja hermosolut ja kudokset käyttävät
HDL-kolesteroli on hyvää kolesteroli on hyvää koleserolia, se kerää kolesterolia kudoksista, valtimoiden seinistä ja kuljettaa sen takaisin maksaan
LDL-kolesteroli on pahanlaatuista kolesterolia, joka kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin
Johtaa usein valtimokovettumatautiin eli ateroakleroosiin
valtimon ahtautuminen, minkä seurauksena veren virtaus suonessa häiriintyy
Sepelvaltimotauti
Sydänlihaksen pinnalla kulkee sepelvaltimoita, jotka tuovat sydämmelle happea ja ravintoaineita, jos näissä valtimoissa on kovettumia, seurauksena on sepelvaltimotauti
Liian vähäinen hapensaanti aiheuttaa puristavaa rintakipua
Jos sepelvaltimon sisällä pullottavan plakin pinta repeää, syntynyt verihyytymä tukkii suonen ja kehittyy veritulppa eli trombi. Seurauksena sydänkohtaus eli sydäninfarkti. Veritulppa estää sepelvaltimon toiminnan, jolloin osa sydänlihaksesta ei saa happea (kuolio)
Hoidetaan lääkkeillä. Nopeavaikutteinen, verisuonia laajentava nitro otetaan rintakivun tullessa. Säännöllisesti käytettävä beetasalpaajalääke estää sykkeen liiallisen nousun ja laskee verenpainetta
Jos oireet eivät helpota niin sepelvaltimon pallolaajennus. Reisivaltimon kautta sydämen sepelvaltimoon ohut letku, jonka päässä olevaa pallukkaa laajentamalla levitetään suonen ahtaumaa
Sepelvaltimon ohitusleikkauksessa ahtautuneet kohdat ohitetaan tavallisesti jaloista siirretyillä verisuonilla
Sydämen vajaatoiminta
Sydänlihas ei pysty normaalilla tavalla pumppaamaan verta valtimoihin, mikä aiheuttaa turvotusta alaraajoissa ja hengenahdistusta rasituksessa
Vajaatoiminta on seurausta sairauksista, joissa sydänlihaksen toiminta häiriintyy niin, että sen kyky supistua heikkenee
Kaksi yleisintä syytä on kohonnut verenpaine ja sydäninfarkti. Kolesteroli rasittaa, sydäninfarktissa osa kuoliossa jonka tilalle sidekudosta, jolloin alue ei supistu
Aivoverenkierronhäiriöt
Aivohalvauksessa osa aivokudoksesta tuhoutuu verenkierron häiriintymisen vuoksi. Voi johtua joko aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta.
Aivoinfarktissa aivovaltimon tukkeuma aiheuttaa hapenpuutteen, jolloin syntyy kuolio. Syynä yleensä ateroskleroosi
Aivoverenvuodossa aivovaltimo repeää, jolloin aivokudoksessa syntyy painetta ja sen toiminta häiriintyy. Yleisin syy on kohonnut verenpaine
Syöpäsairaudet
Syöpä on yleisnimitys moninaiselle joukolle sairauksia. Yhteistä kaikille on solujen hallitsematon jakautuminen. Yli 200 erilaista
Miehillä yleisimmät on eturauhas- ja keuhkosyöpä. Naisilla rinta- ja paksusuolensyöpä sekä kohdunkaulansyövät
Syövän kehittyminen: Yleensä hitaasti, usein taustalla monet tekijät ja sattuma. Karsinogeeni aiheuttaa soluvaurion, solu muuttuu syöpäsoluksi ja alkaa jakautua hallitsemattomasti, verisuonet ja etäpesäkkeet.
Karsinogeeni: syöpää aiheuttava tekijä. Elintavat ( tupakka, alkoholi, ravinto), Biologiset teijät (ikä, sukupuoli), Ympäristötekijät( ionisoiva säteily, monet kemikaalit), muut tekijät( tietyt vvirukset, jotkin bakteerit)
Ehkäisy
Terveellliset elämäntavat, vältä syövän riskitekijöitä
Hoito
Leikkaus, sädehoito, lääkehoito (hormonilääkkeet, solun salpaajat), yksilöllinen hoito
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Selänalueenkivut
Niska- ja selänalueen kivut ovat yleisiä.
Ehkäisy: säännöllinen kuntoilu, venyttely, selkä- ja vatsalihasten hyvä kunto, tupakoimattomuus, normaalipaino, hyvä istumisasento, oikeat työ- ja nostoasennot, tapaturmien välttäminen
iskiaskipu
Nivelrikko
Artroosi, yleisin nivelsairaus
Altistaa: korkea ikä, raskas fyysinen työ, niveliä kuormittava urheilu, lihavuus, nivelten vammat ja tulehdukset sekä perinnöllinen taipumus
Nivelten pintaa peittävän sileän ruston pinta alkaa vaurioitua, nivel ärtyy ja tulehtuu
Nivelreuma
Tulehduksellinen nivelsairaus
Autoimmuunisairaus
Yleiskunnon lasku, epämääräiset sairauden tunteet, väsymys, kuume ja nivelten aamujäykkyys, nivelten turvotus
Osteoporoosi
Luun aineenvaihduntasairaus, luun hajottajasolujen aineenvaihdunta on häiriintynyt. Luun syöjäsolut eli osteoklaatit hajottavat luuta muodostaen siihen onteloita. Luun rakentajasolut eli osteoblastit muodostavat uutta luuta
Alipaino
Ehkäisykeinoja: kalsiumin ja D-vitamiinin saannin huolehtiminen, tupakoimattomuus sekä säännöllinen luustoa kuormittava liikunta
Tapaturmien aiheuttamat vammat
Altistaa: vähäinen liikkuminen, työhön liittyvä virheellinen tai liiallinen kuormitus, runsas istuminen ja ylipaino
Näkymiä suomalaiseen kansanterveyteen
Kansantauti: tietyssä maissa yleisiä pitkäaikaisia sairauksia, jotka heikentävät kansanterveyttä
Suomalaisia kansantauteja: sydän- ja verisuonitaudit, muistisairaudet, diabetes, syöpäsairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, allergia, astma, krooniset keuhkosairaudet ja mielenterveysongelmat
Aiheuttavat mittaavia kuluja yhteiskunnalle
Kansanterveys viime vuosikymmeninä parantunut
Terveyspalvelut ja terveydenhuolto ovat kehittyneet, ja terveelliset elämäntavat on omaksuttu suhteellisen hyvin. Ympäristön terveyteen ja muihin elinoloihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota
Terveyttä uhkaavat uudenlaiset tekijät: väestö ikääntyy, iäkkäille tyypilliset sairaudet yleistyvät, terveyserot suurenevat (elintavat, elinolot ja koulutus, terveyspalvelujen käyttö ja saatavuus), ylipaino ja erilaiset riippuvuudet kehittyvät yhä nuoremmilla
Kansantauteja ehkäistään monin tavoin: terveyttä tukevat päätökset, terveellinen ympäristö, terveyspalvelut (tupakkalaki, työturvamääräykset), yksilön terveysosaamista kehitetään, alkoholikäytännön välttäminen, tupakoimattomuus
Diabetes
Sokeripitoisuuden eli glukoosin määrän kasvaminen
Avaintekijänä insuliinin erityksen loppuminen, määrän riittämättömyys tai tehottomuus
Tyypin 1 diabetes (nuoruustyypin tai lapsuusiän) ja Tyypin 2 diabetes ( aikuistyypin)
Tyypin 1 diabeteksessa insuliinia ei erity. Kyseessä on autoimmuunisairaus, jossa elimistön puolustusjärjestelmä on häiriintynyt ja elimistö tuhoaa omia kudoksia
Hoidetaan insuliinipistoksella ja noudattamalla säännöllisiä elintapoja
Tyypin 2 diabeteksessä insuliinin vaikutus on heikentynyt tai sitä ei erity riittävästi
Insuliiniresistenssi tarkoittaa, että insuliinin veren glukoosipitoisuutta alentava vaikutus on heikentynyt, jotta sokeri siirtyisi soluihin, haima joutuu tuottamaan insuliinia tavallista enemmän. Vähitellen haiman solut väsyvät, ja insuliinin tuot<nto vähenee
Sairautta voidaan ehkäistä painonhallinnalla. Myös päihteiden käyttöä tulisi vähentää, sillä alkoholi lihottaa ja tupakointi haittaa insuliiniaineenvaihduntaan
Metabolinen oireyhtymä
Aineenvaihduntahäiriö, joka altistaa kakkostyypin diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille
Vyötärölihavuus, häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta, alhainen HDL-kolesterolin osuus
Allergia ja hengityselinsairaudet
Allergia
Allergisen ihmisen immuunijärjestelmä toimii epätarkoituksenmukaisesti. Elimistö reagoi alergeeniin eli allergian aiheuttajaan immuunivasteella. Allergia siis saa aikaan vasta-aineenmuodostuksen elimistössä
Yleisiä allergeeneja: siitepöly, eläinten hilse, ruoka-aine, pesuaine, kauneudenhoitoaine, lisäaine, lääkeaine, hyönteisen pisto, nikkeli, kromi, kumi, muovi
Analyfaktinen sokki on äkillinen ja voimakas allerginen reaktio
Allergian taustalla on usein perinnöllinen taipumus herkistyä ympäristössä esiintyville allergeeneille = atopia
Astma
Astmassa keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet ja keuhkoputket ahtautuvat. Kun tulehtuneet limakalvot altistuvat ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, pölylle, hajusteille tai fyysiselle rasitukselle, keuhkoputket alkavat supistellla
Astman hoidossa käytetään tulehdusta rauhoittavien, hoitavien lääkkeiden rinnalla avaavia lääkkeitä. Ne laajentavat keuhkoputkia ja laukaisevat keuhkoputkien supistuksen, jolloin hengitys pääsee kulkemaan vapaammin
Hoitoon kuuluu myös oma aktiivisuus: potilas tarkkailee vointiaan PEF-mittarin avulla
Hyvä yleiskunto, tupakoimattomuus, terveet elintavat ja oireita aiheuttavien tekijöiden välttämine auttavat hoitamaan sairautta
Yleensä perinnöllinen alttius, mutta myös ympäristöllä vaikutus
Keuhkoahtaumatauti
Krooninen ahtauttava keuhkosairaus
Pitkälle edetessä sairaus tuhoaa keuhkokudosta, mikä vaikeuttaa hapensaantia ja johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen
Liittyy usein keuhkolaajentuma, jossa keuhkorakkuloiden seinämät tuhoutuvat, mikä johtaa hengitystehon pienenemiseen
Oireita on yskä, lisääntynyt limaneritys, hengenahdistus rasituksessa. Oireita pahentaa saasteet ja kylmyys
Tupakointi, työolosuhteet (asbesti- tai puupölyalttius), muut sisäilman epäpuhtaudet
Ensisijainen hoitokeino on lopettaa tupakointi. Sairautta ei voida parantaa, mutta oireita voidaan helpottaa lääkkeillä
Muistisairaudet
Johtavat usein dementiaan. Erityisesti muisti heikentyy.
Yleisin dementian syy on Alzheimerin tauti, joka tuhoaa aivojen muistijärjestelmän hermosoluja.
Levottomuus, ahdstuneisuus, persoonallisuuden muutos
ei hoitoa, avuksi varhain aloitettu lääkitys
Muita syitä ovat aivojen verenkierronhäiriöt, ja esim Parkinsonin tauti
Hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy jäsenten vapinaa, liikkeiden hidastumista, lihasjäykkyyttä ja muistihäiriöitä
Aivojen käyttäminen, virkistävät harrastukset ja sosiaalisen verkoston ylläpitäminen sekä terveelliset elintavat (kuten liikunta, ravintotottumukset sekä esim alkoholin välttäminen) ovat ehkäisykeinoja muistisairauksille