Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Tietoisuus, vireystila ja uni - Coggle Diagram
Tietoisuus, vireystila ja uni
tietoisuus
itsetietoisuus syntyy, kun ihminen osaa erottaa oman mielensä toisista mielistä.
minätietoisuus lisää itsereflektiota esimerkiksi toisen ihmisen oitkä tujotus häiritsee, koska se lisää minätietoisuutta.
reflektiivinnen tietoisuus syntyy vähitellen, kun ihminen oppii arvioimaan ja vertailemaan sisäisen puheen avulla työmuistissaan kokemuksiaan tai mahdollisisa erilaisia toimintamahdollisuuksiaan.
Huumeet tai lääkkeet voivat muuttaa tietoisuuden tilaa, samoin transsi, meditaatio tai hypnoosi, jossa ihminen on hyvin altis syggestioille.
vireystila
Vireystilaa ohjaavat hypotalamuksen etuosan valon avulla tahdistuva suprakiasmaattinen tumake eli biologinen kello ja pimeyteen melatoniinin välityksellä reagoiva käpyrauhanen, joka lisää nukahtamisvalmiutta.
Vireyden säätelyä ohjaa myös aivoverkosto eli pääosin aivorungossa sijaitsevat nousevat ja laskevat hermoradat, joiden tumakkeet nostavat tai laskevat ihmisen vireystilaa.
Aivokuori ja aivot kokonaisuutena pystyvät sekä tahdonalaisesti että automaattisesti orientaatiorefleksin avulla etenkin hätätilanteessa nostamaan vireystilaa tietyissä rajoissa.
Vireystilan vuorokausivaihtelut vaikuttavat muun muassa ruumiinlämpötilaan ja hormonien määrään kehossa.
unen psyykkinen merkitys
-
Uni vaikuttaa stressistä toipumiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin, ajatteluun ja toiminnanohjaukseen.
Akuutti että krooninen univaje ja nukkumisen ongelmat ovat yhteydessä muun muassa masennukseen, Alzheimerin taudin puhkeamiseen ja immuniteetin huononemiseen sekä ärtymiykseen ja heikentyneeseen tunteiden säätelyyn.
Moneen psyykisiin ja neurologisiin ongelmiin liittyy toisinaan nukkumiseen liittyviä vaikeuksia, joita ovat muun muassa riippuvuudet, masennut, psykoottisuus, ADHD ja autismin kirjo
teorioita unennäöstä
Uhkasimulaatioteoria perustuu suomalaisen tajunnantutkijan Antti Revonsuon ajatuksiin. Revonsuon teoria selittää miksi monet ihmiset näkevät oainajaisia esim. putoamisesta tai takaa-ajoista.
Sigmund Freud piti unia tienä ihmisen alitajuntaan ja erityisesti tiedostamattomiin torjuttuihin pelkoihin ja toiveisiin. Unet naamioivat Freudin mukaan vaikeat psyykkiset prosessit yksilön omalle symbolikielelle.
Aktvaatiosynteesiteorian mukaan unenäkö on seurausta aivokuoren satunnaisesta yöaikaisesta aktiivisuudesta. Uniin johtavat mielikuvat ja muut satunnaiset hermoimpulssit ovat täysin sattumanvaraisia, aivokuori pyrkii kuitenkin tulkitsemaan niitä rakentamalla niistä jonkinlaisen tarinan.