Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
HI2, Kylmäsota, USA ja Venäjä, Lähi-Itä, Kiina, Toinen maailmansota -…
HI2
Ensimmäinen maailmansota
Syyt
Siirtomaakilpailu kiihtyi 1800-luvun lopussa Afrikassa
Ranska ja Saksa ajautuivat huonoihin väleihin
Saksa yhdistyi 1871
Saksa liitti samalla itseensä Elsass-Lothringerin alueen
Pelkoja yritettiin hälventää liittoutumalla
Saksa liittoutui Itävalta-Unkarin ja Italian kanssa
Ranska liittoutui Iso-Britannian ja Venäjän kanssa
Asevarustelu kiihtyi
Nationalismi aiheutti kanssaliskiihkoa
Venäjä tuki laajentumishaluista Serbiaa koska halusi lisätä vaikutusvaltaansa Balkanilla
Sarajevon laukaukset
Sota syttyi kun kesäkuussa 1914 Serbian pääkaupungissa ammuttiin Itävallan kruununperillinen ja hänen puoliso
Kostoksi Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle ja Venäjä riensi tukemaan
Se laukaisi liittolaissopimukset jolloin Euroopan valtasi sota
Talouskilpailu
Kulku
Saksalaiset voittivat Venäläiset Tannenbergin taistelussa elokuussa 1914 ja etenivät Venäjälle
Lännessä Saksalaiset kulkivat läpi Belgian Ranskaan mutta hyökkäys pysähtyi Pariisin pohjoispuolelle Marne-joelle
Taistelu vakiintui länsirintamalla kuluttavaksi asemasodaksi
Länsivallat aloittivat näännytyssodan jossa vienti Saksaan pyrittiin estämään
1917 sota muuttui ratkaisevasti ympärysvaltojen eduksi kun USA liittyi sotaan Saksaa vastaan
1918 Saksa koetti vielä voittaa sodan tekemällä erillisen rauhan Venäjän kanssa
Syksyllä 1918 sota loppui Saksan keisarikunnan romahtaessa
Aseleposopimus tehtiin marraskuussa
Seuraukset
Saksa tuomittiin yksin syylliseksi sotaan
aluemenetykset
siirtomaat pois
sotakorvaukset
rajoitukset asevoimiin
-->Voimakas revanssihenki Saksassa
Eurooppaan uusia valtioita
Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Neuvostoliitto, Tsekkoslovakia, Jugoslavia, Itävalta, Unkari, Irlanti
Kansainliitto perustettiin turvaamaan rauhaa
Heikkous: Yhdysvallat jatkoivat isonaliosmiaan ja täten rauhanliitolla ei ollut todellisia mahdollisuuksia hoitaa tehtäväänsä
Maailmansota oli totaalinen sota eli koko yhteiskunnan voimavarat (miehet ja teollinen tuotanto) koetettiin valjastaa sotaan
Uudet aseet kuten panssirivaunut, konetuliaseet ja taistelukaasut tekivät sodasta tuhoisan
Kylmäsota
Päättyminen
-80-luvun alussa USA ja NL välit todella huonot Reaganin varustelu- ja ohjustorjuntasuunnitelmien vuoksi
-85 NL:n johtoon nousi Mihail Gorbatsov joka halusi lopettaa kilpavarustelun NL:n talouden heikennyttyä
Gorbatsov lisäsi kansalaisvapauksia mikä johti arvosteluun ja nationalismin lisääntymiseen reuna-alueilla
Kansandemokratioissa nousi liikkeitä jotka vaativat demokratiaa ja vapautta
Gorbatsov ilmoitti ettei Breznevin oppi päde enään: Itä-Euroopassa siirryttiin vapaissa vaaleissa Demokratiaan lähes kaikkialla rauhanomaisesti
Berliin muuri murrettiin marraskuussa -89 ja tapahtumasarja johti vapaisiin vaaleihin DDR:ssä, vaaleissa Saksojen yhdistämistä kannattavat puolueet voittivat ylivoimaisesti
NL murtui -91 epäonnistuneeseen vanhoolliskommunistien vallankaappaukseen: reuna-alueita (kuten baltianmaat) itsenäistyivät
Vallankaappausta vastustaneesta Boris Jeltsinistä ensimmäinen Venäjän presidentti
Taustat
Epäselvyyttä ja erimielisyyksiä mikä oli Saksan alaisuudessa olevien alueiden ja Saksan kohtalo
-45 Jaltan huippukokouksessa sovittiin Saksan ja sen pääkaupunki Berliinin jakamisesta Neuvostoliiton, USA:n, Britannian ja Ranskan kesken
Saksan hallinnasta vapautettujen Itä-Euroopan maiden kohtalo aiheutti kiistaa suurvaltojen kesken
NL ei sallinut vapaita vaaleja miehittämissään Itä-Euroopan maissa
Sodan runtelemassa Euroopassa vallitsi köyhyys joka kasvatti kommunismia
ja siten oli uhka NL:n vallan kasvusta
Ydin
NL: halu turvata itsensä Itä-Euroopan puskurivaltioilla ja levittää sinne kommunistinen yhteiskuntajärjestys
Halu turvata demokratia ja kapitalismi Länsi-Euroopassa
Syntyi sotilasliitot Nato (länsi) ja Varsovan liitto (Itä)
Syntyi talousliitot EEC (länsi) ja SEV (itä)
Kylmäsota ilmeni talouskilpailuna, avaruuskilpailuna, kulttuurissa, viihteessä, vakoilussa ja urheilussa
Kriisit
Olivat usein Proxy- eli sijaissotia
USA ja NL tukivat kolmatta osapuolta (esim USA Etelä-Vietnamia ja NL Pohjois-Vietnamia sisällissodassa
Omista etupiireistä haluttiin pitää kiinni: NL ei sallinut kansandemokratioiden poistumista vaikutuspiiristään, eikä USA esim hyväksynyt NL.n ohjusten sijoittamista kuubaan
USA ja NL koittivat estää toistensa vaikutuspiirin leviämisen
Suoraa konfliktia koitettiin välttää
USA ja Venäjä
Venäjä kansainvälisellä politiikassa
Venäjän asemaa heikensi entisten alusmaiden liittyminen Natoon ja Eu:hun kylmänsodan jälkeen
Putinin kaudella vapaa media tukahdettu, oppositio ja kansalaisjärjestöt hiljennetty
Talous riippuvainen öljyn ja kaasun maailmanmarkkinan kehityksestä, hinnan nousu vakautti taloutta mutta lasku taas heikentäny
Putinin kaudella halunnut olla taas suurvalta, yrittänyt estää lännen ja Yhdysvaltojen kasvua puuttumalla esim. Georgian, Syyrian ja Ukrainan sisällissotiin
Länsi asettanut Venäjälle talouspakotteita sen vallattua 2014 Krimin
Venäjä alkanut esiintymään konservatiivisten arvojen suurvaltana jossa painotetaan perintäisiä sukupuolirooleja ja ortodoksiuskontoa
Venäjä on yhdistetty myös ns. hybridi-vaikuttamiseen jossa se koettaa lietsoa länsimaissa eripuraa ihmisten välille (esim. suhtautuminen maahanmuuttoon ja liberalismiin)
USA maailmanpoltiikassa
Idealistinen eli ihanteita painottava näkökulma
Esim. vapauden ja demokratian levittäminen
Vrt. Serbian pommittaminen Jugoslavian sisällissodassa 1999
Hyökkäys Afghanistiniin 2001 WTC-terroristi-iskun jälkeen
Irakin sota 2003
Käytännöllinen eli Etuja hakeva näkökulma
Trumpin aikana USA vetäytyi kansainvälisistä sopimuksista kuten Pariisin ilmastosopimus, vapaakauppasopimuksista sekä asettanut tuontitulleja eurooppalaisille ja kiinalaisille tuotteille
Lähi-Itä
Israelin ja Palestiinan konflikti
maailmansodan jälkeen YK teki sopimuksen juutalaisvaltion perustamisesta Britannian siirtomaahan, Palestinalaisille jäi odotettua pienempi alue
-48 Palestiinalaisten ja juutalaisten välille puhkesi heti sota jonka seurauksena Israel laajensi alueitaan
Vuonna -67 kuuden päivän sota Israelin ja Arabimaiden välillä (Egypti, Syyria, Jordania) jonka seurauksena Israel laajensi edelleen alueitaan
-73 Jom Kippurin sota Israelin, Egyptin, ja Syyrian välillä, joka Israelille torjuntavoitto
Arabit kostivat lännelle Israelin tukemisen perustamalla öljyntuotantojärjestön OPECIN joka nosti öljyn hintaa
90-luvulla yritettiin rauhanprosessia jolloin palestiinalaiset tunnustivat Israelin valtion ja koetettiin sopia palestiinalaisten itsehallinnosta
Rauhanprosessi keskeytyi vuosituhannen vaihteessa palestiinalaisten kansannousuun johon liittyi myös terrorismia Israelia vastaan
Riidanaiheita mm. Juutalaissiirtokuntien rakentaminen palestiinalaisalueille
Israel rakensi muurin palestiinalaisten alueelle (ns. länsiranta) suojautuakseen terrorismiltä
Konflikti pesäkkeenä
Tärkeä kulku- ja kauppareitti kolmen mantereen välillä
Huomattavat öljy- ja maakaasuvarannot
Kolmen uskonnon kohtauspaikka:
Juutalaisuus, kristinusko ja islam
Epävakaa-alue
ei demokraattiset hallinnot
keskinäiset sodat, terrorismin kasvualue
Suurvalta politiikka
Israelin ja Palestiinalaisen konflikti
Kiina
Kiinan uusi nousu
1912 Kiinan keisarikunnan romahdus
Maailmansodassa Japani miehitti osaa Kiinasta
Sodan jälkeen sisällissota, voittajaksi Mao Zedong: suuria uudistuksia ja kansanvainoja (esim. suuri harppaus ja kulttuurivallankumous)
Maon kuoleman jälkeen valtaan nousi Deng Xiaoping ja salli yksityisyrittäjyyden
Voimakas talouskasvu
1989 demokratialiike pysäytettiin ns. Tienanmenin verilöylyn yhteydessä
Xi Jingping keskittänyt valtaa lisää puolueen ja pienen piirin käsiin
Haasteita piisaa esim. talouskasvun jatkuvuus, ympäristö, ikääntyminen, Hong Kong
USA:n ja Kiinan vastakkainasettelu
Tavarakaupan alijäämä USA:n ja Kiinan kaupassa suuri USA:n puolella
USA:n mielestä Kiina ei pelaa reilua peliä maailmankaupassa
Kiina tukee voimakkaasti omia yrityksiiän, vaatii Kiinassa toimivilta yrityksiltä teknologian siirtoa, harrastaa teollisuusvakoilua jne.
Suurvalta- ja teknologiakilpailu
Toinen maailmansota
Taustat
Saksan laajentuminen= tie toiseen maailmansotaan
1930-luvulla voimapolitiikka syrjäyttää liittopolitiikan
Hitler palautti yleisen asevelvollisuuden, perusti ilmavoimat, militarisoi Reininmaan ja teki Brittien laivastosopimuksen (Versaillesin sopimuksen romuttaminen)
1938 Hitler painosti Itävallan hallituksen eroamaan ja liitti maan itseensä
-38 Hitler myös ryhtyi vaatimaan Tsekkoslovakialta Saksan kielisiä Sudeettialueita
Uhkasi sodalla jossei suostuisi alueluovutuksiin
Myöntyväisyys politiikka
Munchenin huippukokouksessa Britannia, Ranska ja Saksa sopivat Sudeettialueiden liittämisestä Saksaan
NL oli ehdottanut ennen kokousta Saksan patoamista yhteistyössä Britannian ja Ranskan kanssa ja Länsimaat kieltäytyivät
Maaliskuussa -39 Hitler miehitti Tsekkoslovakian ilman mitään tekosyytä
Seuraavaksi Hitler vaati Danzingin kaupunkia Puolalta eli ns. Puolan käytävää
Britannia ja Ranska ehdottivat nyt NL:lle Saksan patoamista, Neuvottelut epäonnistuivat
Linjat
1939 Saksa miehitti Puolan länsiosan, NL itäosan
NL hyökkää Suomeen talvisodassa, tekee kuitenkin rauhan Suomen luovutettua alueita
1940 Saksa hyökkää Tanskaan ja Norjaan
-40 Saksa hyökkää Ranskaan ja Britanniaan
Britannia kestää
Italia hyökkää Kreikkaan ja Egyptiin
Saksan joukkoja avuksi
Sota laajenee pohjois-Afrikkaan
-41 Saksan suurhyökkäys Neuvostoliittoon
-41 Lopussa USA mukaan sotaan kun Saksan liittolainen Japani hyökkää USA:hin Havaijin Pearl Harboriin
2 more items...