Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

HI5, Elias Lönbrot: Kansalliseepos kalevalan kokoaminen Vienan Karjalasta,…

- - - - Suomi käsitettiin valtakunnan itäiseksi maakunnaksi, Österlandiksi - Suomi-nimitys vakiintui maasta 1400-luvulla
        
        Turun piispa sekä maallinen, että hengellinen johtaja keskiajalla
        
        Suomalaiset maanpojat maksoivat veroa sekä kirkolle, että kruunulle
        
        Suomeen muotoutui keskiajalla sääty-yhteiskunta- erot sääty-yhteiskunnassa kuitenkin pienempiä kuin Euroopassa
        
        Kuninkaan valta keskiajalla suhteellisen pieni, kuningasta edustivat linnaläänien päälliköt
        
        Kuninkaan apuna toimi valtaneuvosto, valtaneuvosto oli ennen 1500-lukua kuningasta vahvempi: sen jäseninä sekä maallisia että kirkollisia edustajia (esim yleensä Turun piispa ja aatelia
        
        1 more item...
      - Säädyt
        
        Aatelisto
        
        Erittäin pieni. esim 250 aateliskartanoa keskiajan lopussa
        
        Ratsupalvelu kuninkaalle
        
        Verovapaus, ei periytynyt keskiajalla
        
        Suuri osa Aatelistosta ensin Ruotsista ja Saksasta, Sitten Suomalaisia
        
        Aatelistossa hieman eroja, köyhimpien tilat eivät eronneet talonpojista
        
        Papisto
        
        Avoin sääty
        
        Papiksi pääsi Turun katedraalikoulussa
        
        Selibaattisääntö
        
        Katollisella kirkolla maallistakin valtaa keskeisempi asema keskiajan Suomessa
        
        Piispa Itämaan (suomen) hengellinen johtaja
        
        Turun piispalla ja kirkolla mittava omaisuus
        
        Kirkko keräsi verot ns. kymmenykset
        
        (Muinaissuomalaisten uskonnollisia tapoja säilyi sitkeästi)
        
        Katolinen kirkko toimi Rooman paavin alaisuudessa (Paavi nimitti Roomassa Turun Piispan)
        
        Porvaristo
        
        Muodostui kaupunkien kauppiaista ja käsityöläisistä
        
        Kauppaa koitettiin verotuksen takia keskittää kaupunkeihin
        
        keskiajan suomessa kuusi kaupunkia
        
        Porvaristossa paljon Saksalaisia
        
        Raati kaupungeissa pääti asioista ja se koostui porvareista
        
        Killat olivat kauppiaiden sosiaalisia seuroja kaupungeissa
        
        Ulkomaankauppa vähäistä: vietiin turkiksia, voita, vuotia, kalaa
        
        Tuotiin: suolaa ja kankaita
        
        Talonpojat
        
        Pelto- ja kaskiviljelyä (etenkin Itä-Suomessa)
        
        Keskiajan lopussa Lounais-Suomessa ja Hämeessä siirryttiin sarjajakoon, eli kylän pellot jaettiin maksettavien verojen mukaan sarkoihin
        
        Sarkajako loi ryhmä kyliä ja pakotti yhteistyöhön maanviljelyssä ns. vainiopakko
        
        Verotus kohtuullista maan pinta-alan mukaan
      - Kirjallinen kulttuuri keskiajalla
        
        Kirjallinen kulttuuri muutti yhteiskuntaa
        
        Suomessa ei ollut entuudestaan minkäänlaista kirjallista kulttuuria
        
        Liturgisia tekstejä ja lakikokoelmia
        
        Luostareissa Naantalissa ja Turussa kopioitiin kirjoja
        
        Kirjanpainotaito 1400-luvun puolessa välissä heijastui Suomeen ja kulttuurisia vaikutteita siirtyi paineutun sanan muodossa entistä helpommin länsi-Euroopasta Suomeen
        
        1 more item...
      - Koulutus Suomessa
        
        Keskiajalla kirkko vastasi koulutuksesta
        
        Turun katedraalikoulu valmisti poikia kirkollisiin tehtäviin
        
        Opiskelijat opettelevilat latinaa joka oli katolisen kirkon kieli
        
        Opiskelu katedraalikoulussa oli kallista ja oli yleensä mahdollista vain ylempien säätyjen pojille
        
        Suomalaisia jatkoi myös opiskelijuun muissa euroopan yliopistoissa. Esim. Pariisissa 1200-luvulta alken
        
        1 more item...
      - Kustaa Vaasan kauden uudistuksia
        
        Uskonpuhdistus eli reformaatio toteutui: jumalanpalvelus kansankieliseksi, pyhimysten palvonnan lopettaminen, luostarien lakkautus, raamatun Uuden Testamentin kääntäminen Suomeksi (Mikael Agricola syntyi 1510)
        
        Agricola tuli luoneeksi samalla Suomen kirjakielen
        
        Hallintoa uudistettiin luomalla keskushallinto, lisäämällä voudin virkoja ja kehittämällä kirjanpito-järjestelmä
        
        Vouti= Kuninkaan virkamies. Peri veroja ja toimivat käskynhaltiojoina
        
        Verotus kiristyi etenkin talonpoikien osalta
        
        Rangastusasteikoita kiristettiin merkiksi kuninkaan vallasta: kuolemantuomio yhä useammin. Käytännössä rangaistukset kuitenkin pääasiassa sakkoja
        
        Kuolemantuomion syitä: jumalanpilkka, raiskaus, aviorikos, koronkiskonta
        
        Pyrkimys keskittää kauppaa kaupunkeihin. Tallinnalle Helsinki kilpailijaksi- huono sijainti jätti kaupungin kitukasvuiseksi
        
        1 more item...
        
        Reformaatio Suomessa ja Mikael Agricola
        
        Päätös reformaation aloittamisesa Kustaa Vaasan toimesta Västeråsin valtiopäivillä 1527
        
        Kirkon omaisuuden takavarikoiminen: yleensä kirkkoihin jäi vain yksi ehtoollismalja ja leipäastia
        
        Sivualttareiden poistaminen
        
        Kirkkoihin penkit
        
        Kiltalaitos lakkautettiin kaupungeissa
        
        2 more items...
        
        Agricola
        
        Agricolasta tuli Katedraalikoulun opettaja ja myöhemmin Turun piispa
        
        Agricolan ensimmäinen teo ABCkirja valmistu 1543 - pappien käyttämä teos luterilaisista uskonkappaleista
        
        1 more item...
        
        Kustaa Vaasan poikien valtataistelu ja Nuijasota
        
        Kustaa Vaasan kuoltua 1560 alkoi Ruotsissa lähes puoli vuosisataa kestänyt epävarma ajanjakso
        
        Epävarmuus liittyi kuninkaan ja ylhäisaatelin valtataisteluun sekä Kustaa Vaasan poikien Eerikin, Juhanan, Kaarlen ja Juhanan pojan Sigismundin taisteluun vallasta
        
        1 more item...
        
        Nuijasodan tulkintaa
        
        Talonpoikaiskapinan keskeinen syy oli ns. linnaleiri eli Sigismundille/Juhanalle uskollisia sotilaita oli 25-vuotisen sodan jälkeenkin asutettuna talonpoikien koteihin (Sigismund ja hänen avustajansa Klaus Fleming halusivat joukoilla suojautua mahdollista Kaarlen hyökkäystä vastaan)
        
        1 more item...
        
        Ruotsin nousu suurvallaksi
        
        Ruotsin suuvaltakausi ajoitetaan useasti vuosiin 1617-1721 eli Stolbovan rauhan ja Uuden kaupungin rauhan väliseen aikaan
        
        1 more item...
        
        Ruotsi siirtyi itsevaltiuteen
        
        2 more items...
    - - Kirkon jakautuminen idän ja lännen kirkoiksi synnytti valtakamppailun jonka kohteeksi Pakanallinen Suomi joutui
        
        Novgorodit levittivät ortodoksillista uskoa ja ruotsalaiset katolista
        
        Kuningas Eerik teki perimätiedon mukaan ristiretken 1100-luvulla Suomeen piispa Henrikin kanssa.
        
        Toinen ristiretki 1200-luvulla Birger Jaarlin johtamaan Hämeeseen: Hämeenlinnan rakennus merkiksi uudesta vallasta
        
        ristiretki 1293 Karjalan alueen valtaamiseksi Torkkeli Knuutinpojan johdolla: Viipurinlinnan rakennus alkoi
        
        Levoton tilanne ruotsalaisten ja Novgoridilaisten välillä päättyi 1323 solmittuun Pähkinäsaaren rauhaan, joka on Suomen ensimmäinen itäraja
        
        1 more item...
  - - - Kauppayhteyksiä Rooman valtakunnan kanssa, roomalainen historioitsija Tacitus mainitsi Suomalaiset eli fennit Germania-teoksessaan
      - 3)Kansanvaellusaika ja Viikinki-aika 400-1050
      - Nuolen kärjet kertoivat metsästyksen lisääntymisestä roomalaiskaudella
  - - - Henkiin jääneet miehet tapettiin, naiset ja lapset otettiin orjiksi
      - Linnanvuoret rautakautisia puolustusrakennuksia, niiden ympärille saatettiin rakentaa vahvistukseksi vallituksia
  - - - Uhritarkoituksessa hyvän metsästysonnen tai sadon saamiseksi
    - - Hopeaa käytettiin kaupankäynnissä maksuvälineenä
    - - Polttohautaus
        
        Itä-Länsi-suuntaiset haudat ja esineistö haudoissa katoaa