Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hi1, Antiikin Rooma n. 500eaa - 400 jaa., Feodalismi, Siirtolaisuus -…
Hi1
Metsästys ja keräily
Liikkuva elämäntapa, n. 30 ihmisen heimot: väkiluvun rajoittaminen.
Elinikä vain n. 30 vuotta
Tartuntataudit harvinaisia koska heimot eristyneitä
Varsinaisia sotia niukasti
Yhteistoimintaa, ei henkilökohtaisia merkittäviä omaisuuksia
Työnjako: miehet metsästivät ja naiset keräilivät kasveja. Ruuasta 2/3 kasviksia.
Ravinnonhankinta vei noin 3h päivästä.
Siirtyminen maanviljelyyn
Ilmasto muuttui viimeisen jääkauden jälkeen lämpimämmäksi
Lämpenemisen seuraus: Metsät suurarojen tilalle.
Suurriistan elinolosuhteet heikkenivät. Niitä myös metsästettiin sukupuuttoon
Oli pakko siirtyä villikasvien viljelyyn.
Väestön lisääntyminen
Oli pakko hankkia lisää ravintoa
Neoleettinen vallankumous= maanviljelyyn siirtyminen
Yksi ihmiskunnan suurimmista muutoksista
Johti korkeakulttuurien syntyyn
Korkeakulttuurien tunnusmerkit
Kirjoitustaito 2. Kaupunkimainen asutus 3. lainsäädäntö ja kehittynyt hallinto 4. tiede
Kehitys lähti jokilaaksoista
Neoleettinen vallankumous
Tuotanto tehostuu, ylijäämää syntyy --> Väkimäärä kasvaa, työt erilaistuvat, hierarkia syntyy --> Väestötihentymät (kaupungit, kylät) --> innovaatiot (kastelukanavat, pyörä, metallurgia, kirjoitus, matematiikka
Esihistoria, vanha-aika, keskiaika, uusi aika, uusin aika ja nykyaika
asteen lähde ja 2. toisen asteen lähde
Asteen lähde on aina aikakaudelta jota lähde kuvaa :
Esim. sanomalehdet, päiväkirjat jne.
Asteen lähde: syntynyt myöhemmin itse tapahtumasta
Esim. Poliitikon muistelmat, Isoäidin muistelmat
Antiikin Rooma n. 500eaa - 400 jaa.
Antiikin Kreikkan. 800 eaa.
Länsimainen kulttuuri syntysija (filosofia, kuvataide, teatteri, demokratia)
Keskeistä Kreikkalaisen asutuksen ja kulttuurin leviäminen Välimeren piirissä
Kaupunkivaltiot: polikset
Veivät siirtokuntiin jalostettuja tuotteita
Viiniä, oliiviöljyä ja käsituotteita
Vaurastuivat tällaisella talouden rakenteella
Toivat viljaa ja raaka-aineita siirtokunnista
Kasvoi ajanlaskun alkuun tultaessa kaupunkivaltiosta pääosin Eurooppaa ja Pohjois-Afrikkaa käsittäväksi Imperiumiksi
Talous
sotilaalliset valloitukset
sotasaaliit
orjat
Välimeri ja tieverkostot
otolliset kaupalle ja sodalle
Kukoisti 200 ajanlaskun ensimmäistä vuotta
oliiviöljy, lasi, viini, keramiikka, vilja, metalliesineet, villa
Eri puolilla valtakuntaa sotilassiirtokuntia
Rooman kaupunki imperiumin mahtavuuden symboli
Rooman tuho
Laajenemisen loppuminen: ei sotasaaliita eikä orjia
Liian paljon menoja
armeija
pääkaupunki
Inflaatio: rahaa tehtiin liikaa
Raha menetti merkityksensä --> paluu luontaistalouteen
Kauppa ja kaupunkikulttuuri kuihtuivat
Verotuksen kasvu 300 jaa pakotti pientalonpojat lähtemään kaupunkeihin ilmaisviljan perässä
Veropakoilun esteeksi otettiin käyttöön maaorjuus eli ammatit muuttuivat perinnöllisiksi
Ryöstöviljely aiheutti eroosiota
Viljaa saatiin vähemmin ja sen jakelu kaupungeissa takkuili
Rooma jakautui 395 kahtia
Bysantista eli itäosasta tuli elinvoimaisempi
Aasialaisen hunni kansan hyökkäys 300-luvun lopulla johti vyöryyn joka johti Rooman ryöstämiseen useaan kertaan
Feodalismi
Seuraukset
-Kuninkaan valta-asema heikko
Sääty-yhteiskunnan synty
Aateliston valta korostui
Alueet pirstoutuivat ja kaupankäynti väheni
Paljon sotia
Talonpoikien maaorjuus monin paikoin euroopassa
Keskiaika
Trendit
Kaupunkien kasvu
Kaupan kehitys
Vahvisti porvariston asemaa
kauppiaat ja käsityöläiset
Kasvaneet verotulot --> Kuninkaat hyötyivät
Feodalismi alkoi rapistua
Kuninkaat ottivat takaisin läänityksiään
Tuliaseet poistivat tarpeen ritareille
Maanviljelyn tehostuminen
kasvatti väestöä ja kaupunkeja
Maaseudulle kertyi ylijäämää
voitiin vaihtaa kaupungeissa muihin hyödykkeihin
esim. käsityöläistuotteisiin
Vaurastutti talonpoikia
Käsityöläistuotanto
Ammattikunnat päättivät ammatinharjoittajien oikeuksista hinnoista ja palkoista
Rahatalouden paluu vauhditti kauppaa
Keskiaikainen kaupunki
Piirteitä
Muurit
Tori
Kirkko
Keskeisellä paikalla
Kaksi- kolmikerroksiset kivitalot
Kaupunki noudatteli maaston piirteitä
Ei ruutuasemakaavaa
Yleensä veden äärellä
Kauppa oli kaupunkien yksinoikeus verotuksen vuoksi
Eurooppa oli keskiajan lopulla vauraampi väririkkaampi, ja yhtenäisempi kuin sen alussa.
Sääty-yhteiskunta
Aatelisto
Valtaa feodalismissa läänitysten kautta,
yhteiskunnan avainryhmä
Kaupankasvu, rahatalouden kasvu, tuliaseet heikensivät aateliston asemaa
Papisto
Kristillinen yhtenäiskulttuuri teki tärkeäksi
Selibaatti
Kirkko
hyötyi verottajana kasvaneesta kaupasta
Panosti näyttäviin kirkkorakennuksiin
(gotiikka ja renesanssi)
Ruttoepidemia ja maallistuminen söivät kirkon arvovaltaa
Porvaristo
Puuttui kokonaan keskiajan alussa: luontaistalouden takia
Talonpojat
Suurin ja alin ryhmä
Maksoivat veroja
Maaorjuus heikkeni keskiajan lopulla ruttoepidemian myötä
Siirtolaisuus
Teollistuminen
Löytöretket
Keskiaikainen maailmankuva muuttui uteliaaksi
Euroopan kansallisvaltioiden kilpailu
Kasvava kauppa luo vaurautta
Esim. Espanja ja Portugali halusivat haastaa Pohjois-Italian kaupunkivaltiot
Porvariston voiton tavoittelu merkittävä voima
Merenkulkuteknologian kehitys
Monimastoiset peräsimellä varustetut alukset, kompassi, sekstantti, uudet kartat
Seuraukset
Euroopan ulkopuolisten alueiden alistaminen
kolonialismi
Kaupankäynti muuttui etenkin Amerikassa ryöstelyksi ja alueet alistettiin Eurooppalaisille
Intiaanien orjuuttaminen
Alistaminen raskaaseen pakkotyöhön esimerksiksi kaivoksilla ja plantaaseilla
Maailman historian pahin väestötuho Intiaanien keskuudessa Eurooppalaisten tuomien tartuntatautien takia
Intiaanien kuoltua orjia tuotiin Atlantin yli Afrikasta
Afrikan väestöt ajautuivat orjakaupan myöntä heimosotien kierteeseen. Orjiksi otettiin parhaassa työiässä olevia naisia ja miehiä
Ympäristötuhot
Esim. Kanariansaaret kun metsät hakattiin pois sokeriruokoviljelmien tieltä
Vaikutukset Euroopassa
Jalometalleja kertyi
Inflaatio
Käytettiin Aasian kaupassa
Rahatalous vahvistui
Hallitsijoiden verotulot kasvoivat
Itsevaltius
Merkantilistinen talousjärjestelmä
Viennin kasvatus tuonnin vähennys
Eurooppalaiset rajasivat tietynalueen omasta maastaan kauppakomppanian käyttöön
Siirtomaiden tehtäväksi tuli toimittaa raaka-aineita Eurooppaan käsityöläisille tehtäväksi jalostettuja tuotteita
kaupan ja talouden kasvu
Uusia tuotteita esim. Peruna, maissi, kaakao, kahvi, tee, tupakka
Euroopasta tuli maailmanmarkkinoiden johtaja
Halu löytää meritie Aasiaan koska Islamilaiset arabit olivat katkaisseet reitin ja verottivat sitä
Halu levittää kristinuskoa
Teollistumiseen tarvitaan
raaka-aineita
Pääomaa
Hyvät kuljetusyhteydet
Työvoimaa
Henkistä pääomaa eli asennetta ja osaamista
Suotuisa lainsäädäntö
Keksinnöt
Kehruukone
Kutomakone
Wattin höyrykone
Veturi --> Rautatiet
Höyrylaivat
Teräksen tekotekniikka
Generaattori - sähkö
Hehkulamppu
Polttomoottori
=Tuottavuus koheni
Miksi Englanti teollistui ensimmäisenä
Väestö alkoi kasvamaan Euroopassa 1750
Syntyi luokkayhteiskunta
Ylin luokkaryhmä
omistivat tuotantolaitokset eli pääomat
Keskiluokka
Kauppiaat, virkamiehet, pienyrittäjät
Porvaristo yritti estää työväestön järjestäytymisen ja radikalisoitumisen
valistus ja koulutus
Työväestö sekä maaseudun maata omistamaton väki
Työväki lakkoili kapinoi parantaakseen asemaansa
Perusti ammattiyhdistyksiä etujensa vuoksi
Työväenpuolueet
omaksuivat sosialismin aatteita
Vaadittiin yhteiskunta järjestyksen muuttamista
Radikaalimmat halusivat vallankumouksen jossa tuotantovälineet otetaan yhteiskunnan käyttöön
Kommunismi
Osa omaksui myöhemmin ajattelutavan, että yhteiskunnan epäkohtia poistetaan lainsäädännöllä ja ammattiyhdistystoiminnalla
Sosiaalidemokraatit
Massatuotantoa ja kulutusyhteiskunta
1800-1900-luvun taitteessa syntyi sarjatuotanto
Liukuhihnan käyttöönotto tehosti
Massatuotteet olivat edullisia ja yritykset saivat suuret voitot
Suuret voitot mahdollistivat palkkojen noston
Massatuotanto käynnistyi Yhdysvalloissa Tom Fordin autotehtailla
Tuottavuuden kohentuessa työajat lyhentyivät
lisääntynyt vapaa-aika lisäsi kulutusmahdollisuuksia
vrt. myös äänilevyt ja elokuvat viihdeteollisuudessa.
Kauppa kansainvälistyi kuljetusyhteyksien muuttuessa nopeammiksi ja edullisemmiksi
Viennin tärkeys kasvoi
Keskinäisriippuvuus lisääntyi
1920-luvu oli USA:ssa voimakkaan talouden kasvun vuosikymmen joka johti lainarahalla keinotteluun pörssikurssien kohotessa koko ajan uusiin ennätyksiin
Talouskasvun hidustuttua pörssi romahti New Yorkissa ja pankit hakivat velkaisia yrityksiä konkurssiin
Työttömyys lähti voimakkaaseen kasvuun
Lama levisi keskinäisyysriippuvuuden takia kaikkiin teollistuneisiin maihin
esim. Saksassa 6 miljoonaa työtöntä
New Deal- politiikalla USA:ssa koetettiin ottaa työttömiä hätäaputöihin
New Deal- politiikassa syntyi ajatus, että valtion täytyy laajentaa tehtäviänsä yhteiskuntarauhan turvaamiseksi
Sosiaaliturva: takaa kansalaisten toimeentulon poikkeustilanteissa
Teollistumisen aiheuttamat ongelmat
kaupunkien sosiaaliset ongelmat, huono hygienia, ahtaus, kalliit asumiskustannukset, rikollisuus, päihteet, heikot palkat, ylipitkät työpäivät, työttömyys, lapsityövoima, huonot työolosuhteet ja ympäristöongelmat