Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Elimistö puolustautuu mikrobeja ja syöpäsoluja vastaan - Coggle Diagram
Elimistö puolustautuu mikrobeja ja syöpäsoluja vastaan
Mikrobit uhkaavat elimistöä
Elimistön kyky puolustautua taudinaiheuttajia vastaan = immuniteetti
Ulkoinen puolustus estää taudinaiheuttajia pääsemästä elimistöön
Sisäinen puolustus käynnistyy, jos tunkeutujat pääsevät elimistön sisälle
Sisäinen puolustus = synnynnäinen immuniteetti + hankittu immuniteetti
Syöjäsolut huolehtivat synnynnäisestä immuniteetista
Elimistö tarvitsee valkosoluja tuhotakseen tunkeilijat
Kulkevat veren mukana kaikkialle elimistöön
Syntyvät luuytimessä ja erilaistuvat erilaisiin tehtäviin sisäisessä puolustuksessa
Immuunivaste = eri taudinaiheuttajien reaktiot taudinaiheuttajiin
Synnynnäinen immuniteetti perustuu valkosoluihin kuuluvien syöjäsolujen toimintaan
Synn. immuniteetti käynnistyy minuuteissa tunkeutujan päästyä elimistöön
Toimii aina samalla tavalla
Makrofagit ja neurofiilit ovat syöjäsoluja
Syöjäsolut voivat tuhota tunkeutujat syömällä ne
Eivät valikoi kohdettaan
Makrofageja ja neutrofiilejä
Ensimmäisiä valkosoluja joita tunkeutujat kohtaavat
Makrofagit kehittyvät monosyyteistä
Pystyvät ottamaan sisäänsä paljon mikrobeja tai elimistän omia haitallisia soluja ja joitain hiukkasia esim pölyä ja nokea
Mikrobi-infektio aiheuttaa tulehdusreaktion
Tulehdusalueen verisuonet laajenevat --> verenkierron mukana saapuu nopeasti neutrofiilejä eli toisia syöjäsoluja
Interleukiinit tehostavat syöjäsolujen toimintaa lisäämällä hiussuonten läpäisevyyttä tulehdualueella ja houkuttelemalla näin sinne uusia syöjäsoluja
Imusolut vastaavat hankitusta immuniteetistä
Valkosoluihin kuuluvat imusolut kykenevät tunnistamaan kohteensa tarkasti
Kukin imusolu erikoistunut tietynlaisen taudinaiheuttajan tuhoamiseen
Antigeenit saavat aikaan imuunireaktion
Antigeeni = pintarakenteiden proteiinit ja polysakkaridit
Imusolu kykenee tunnistamaan vain tietyn antigeenin toisin kuin monentyyppisiin elimistölle vieriaisiin molekyyleihin reagoivat syöjäsolut
Elimistö tuottaa sattumanvaraisesti suuren määrän imusoluja --> tehokkaampi reagointi
Elimistö eliminoi sen omiin soluihin reagoivat imusolut kypsymisprosessin aikana --> immuunipuolustus ei tuhoa terveitä kudoksia
Imusolut syntyvät luuytimessä
Kaikki imusolut syntyvät valkosoluille yhteisistä kantasoluista luuytimessä
T-imusolut siirtyvät kypsymään kateenkorvaan, B-imusolut kypsyvät punaisessa luuytimessä
Kypsymisvaiheessa imusolulle kehittyy reseptoreja, joilla kukin solu tunnistaa teityn tunkeutujan antigeenit
Kypsät imusolut siirtyvät muihin imukudoksiin joita erityisesti imusolmukkeissa, imukudoksissa imusolut jatkavat jakautumista
Valmiit imusolut lähtevät kiertämään elimistöön veren tai imunesteen mukana
B-imusolut tuottavat vasta-aineita
B-imusolu tunnistaa elimistölle vieraan mikrobin --> tunnistus aktivoi imusolun jakautumaan ja erikoistumaan plasmasoluiksi, jotka erittävät vasta-aineita
Vasta-ainemolekyylit tarttuvat mikrobin pinnan antigeeneihin ja tehostavat syöjäsolujen työtä auttamalla niitä tunnistamaan tunkeutujat
Vasta-aineisiin voi tarttua avustavia proteiineja, jotka kykenevät hajottamaan bakteerin
Vasta-aineet voivat myös sitoutua bakteerin erittämään myrkkyyn ja estää sen haitallisuutta
Plasmasolut tuottavat vasta-ainetta tehokkaasti muutaman päivän kunnes kuolevat, vasta-aineet elimistössä kuukausia tai vuosia, osa alkuperäsistä imusoluista jakautuu muistisoluiksi, joiden ansiosta elimistö reagoi jatkossa samaan taudinaiheuttajaan nopeammin ja tehokkaammin
T-imusolut ovat tärkeitä virusten torjunnassa
Tunnistavat pääasiassa virusten saastuttamia elimistön omia soluja ja syöpäsoluja
T-tappajasolut
Tunnistettuaan esim viruksen saastuttaman solut tuhoaa sen rikkomalla solukalvon pinnan
Vasta-aineet voivat sitoutua kuolleen tai hajonneen solun sisällä olleisiin viruksiin, jolloin makrofagit kykenevät syömään nämä taudinaihettajat ja hajonneen solut
Tunnistavat syöpäsolut niiden ominaisista pintasoluista
T-auttajasolut
Tunnistavat viruksia sisältävän solun tai saatuaan B-imusolulta ja makrofagilta tiedon tunkeutujasta alkavat tuottaa sytokiineja
Sytokiinit viestiaineita, jotka lisäävät imusolujen jakautumista ja erilaistumista sekä tehostavat makrofagien solusyöntiä
Viruksia sisältävät solut tuottavat interferonia
Viestiaine, joka auttaa soluja puolustautumaan viruksia vastaan ja tehostaa imusolujen toimintaa
B- ja T-muistisolut vastaavat immunologisesta muistista
Elimistö reagoi taudinaiheuttajiin monta kertaa nopeammin immunologisen muistin avulla kun taudinaiheuttaja kohdataan uudestaan
Rokotuksen seurauksena elimistössä syntyy muistisoluja
Elimistöön ruiskutetaan tapettua tai heikennettyä taudinaihetuttajaa tai sen osaa
B-imusolut tunnistavat sen antigeeniksi ja käynnistävät plasmasolujen vasta-ainetuotannon
B-imusoluista myös runsaasti muistisoluja, joita valmiina, josa taudinaihetuttajaa joutuu myöhemmin elimistöön --> nopea reagointi ja tuhoaminen
Aktiivinen immunisaatio
Laumasuoja = riittävän suuri osa väestöstä rokotettu tautia vastaan --> tauti ei pääse leviämään ja rokottamattomienkin sairastuminen epätodennäköistä
Passiivinen immunisaatio = elimistöön ruiskutetaan vasta-ainetta --> ei aiheuta immuunivastetta koska ei synny muistisoluja
Immuunikato eli aids heikentää immunologista järjestelmää
Aids aiheuttanut yhden ihmiskunnan tuhoisimmista pandemioista
leviää seksuaalisissa kontakteissa tai veren mukana
Aiheuttaa HI-virus
YK:n arvioiden mukaan 35 milj kuollut ja 37 milj sairastaa
HI-virus käyttää isäntäsoluinaan T-auttajasoluja, jolloin immuunipuolustus tuhoaa ne --> muiden imusolujen ja syöjäsolujen toiminta heikkenee --> koko elimistön immuunivaste heikkenee merkittävästi
Voi olla pitkään lepotilassa ja näin oireeton
Aids-potilaati kuolevat yleensä infektioihin, jotka terveen ihmisen immuunipuolustus kykenee torjumaan esim flunssa
Nykyään hoito erittäin hyvää ja sairastuneet voivat elää lähes normaalia elämää
Autoimmuunisairaudet johtuvat immunologisen järjestelmän tunnistusvirheistä
Autoimmuunisairaudet tauteja, joissa elimistö tuhoaa omia soluja ja kudoksia
Aiheutuu siitä, että sikiökaudella ja heti syntymän jälkeen kehittynyt elmistön omien ja vieriaden aineiden tunnistus ei toimi täysin
Usein periytyvää, mutta jotkun ympäristötekijät voivat laukaista
Joidenkin taudinaiheuttajien antigeenit muistuttavat elimistön omia solukalvoproteiineja --> elmistö hyökkää taudinaiheuttajien ja omien solujen kimppuun
esim nivelreuma ja kihti
Virusinfektiot ja lääkeaineet voivat muuttaa solujen kalvoproteiineja siten, että elimistö tunnistaa omat solut tunkeilijoiksi, esim tyypi 1 diabetes
Allergioissa elimistön immunologinen järjestelmä reagoi liian voimakkaasti
Allergia = immuunireaktio, jossa elimistö reagoi liian voimakkaasti vaarattomaan aineeseen
Allergiaa aiheuttava aine = allergeeni
Allergiset reaktiot voivat olla jopa hengenvaarallisia
Allerginen reaktio voi olla välitön tai viivästynyt
Välitön reaktio
Syynä allergeenin ja vasta-aineen reagionti keskenään
Vasta-ainetta on muodostunut aikaisemmista kosketuksista allergeeniin
Vasta-ainemolekyylit kiinnittyvät ihossa ja limakalvoilla olevien syöttösolujen pintaan
Ihminen altistuu uudelleen samalle allergeenille --> allergeenit kiinnittyvät syöttösoluissa oleviin vasta-aineisiin --> syöttösolut alkavat välittömästi erittää histamiinia --> tulehdusreaktio
Viivästynyt reaktio
kosketusallergiaa
allergeenin tunnistus tapahtuu T-imusolujen välityksellä eikä vasta-aineiden avulla
T-imusolut käynnistävät paikallisen puolustusreaktion joka tuntuu kipuna ja näkyy tulehdusreaktion oireina esim punoitus
Hylkimisreaktiot ovat seurausta immunolosen järjestelmän toiminnasta
Jokaisella elimistön solujen pinnassa tietyt yksilölliset kudostyyppiproteiinit
T-imusolut tunnistavat ne, eivät siksi tuhoa
Kudos- ja elinsiirroissa T-imusolut tunnistavat vieraat solut poikkeavista kudostyyppiproteiineista ja alkavat tuhota soluja --> hylkimisreaktio
Hylkimisreaktioita estetään varmistamalla kudostyyppiproteiinien samankaltaisuus ja hylkimisenestolääkkeillä
Verensiirrossa pitää ottaa huomioon sekä ABO-veriryhmä että Rh-tekijä
ABO-veriryhmän määrää yksi alleelipari
ABO-veriryhmiin liittyvät vasta-aineet syntyvät ilman aikaisempaa altistusta
Alleelit saavat aikaan kaksi ominaisuutta: punasolujen tietty pintarakenne ja verinesteeseen muodostuu tiettyä vasta-ainetta
Vasta-aineet liimaavat vieraat punasolut kasaumiksi --> voivat aiheuttaa hengenvaarallisia tukoksia
Reesustekijä voi aihetuttaa ongelmia raskauden aikana
Jos punasolujen pinnalla reesustekijöitä --> Rh-positiivinen ja päinvastoin
Rh-positiivista verta Rh-negatiiviseen elimistöön --> elimistö alkaa tuottaa vasta-ainetta reesustekijää vastaan --> hylkimisreaktio ja vaaralliset tukokset
Jos lasta odottava äiti Rh-negatiivinen ja ensimmäinen lapsi Rh-positiivinen --> äidin elimistöön voi synnytyksen tai keskenmenon yhteydessä päätyä lapsen punasoluja, jolloin vasta-aineita muodostuu
Seuraavan Rh-positiivisen raskauden aikana elimistössä syntyneet vasta-aineet siirtyvät istukan kautta sikiöön --> hylkimisreaktio ja tukokset --> hengenvaara
Nykyisin äidille annetaan heti synnytyksen jälkeen anti-D-vasta-ainetta, joka tuhoaa elimistöön synnytyksessä siirtyneet sikiön punasolut