Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Iho on elimistön ja ympäristön rajapinta - Coggle Diagram
Iho on elimistön ja ympäristön rajapinta
Iho on ihmisen suojakerros
Suurin elin
Kerroksellinen ja tiivis levymäisistä epiteelisoluista koostuva pintarakenne tekee ihosta erinomaisen suojakotelon elimistölle
Koostuu epiteelikudoksesta ja sidekudoksesta
Iho varastoi rasvaa ja nestettä ja säätelee lmpötilaa, aistii, ja erittää aineita
Ihon monipuolisuus mahdollistanut ihmisen sopeutumisen
Iho muodostuu kahdesta kerroksesta ja ihonalaiskerroksesta
Orvaskesi
Hyvin ohut, ei verisuonia
Koostuu kerroistuneesta levymäisestä epiteelikudoksesta
Uloimmat solut muodostavat kuolleista soluista koostuvan marraskeden
Marraskeden uloimmat kuolleet solut hilseilevät jatkuvasti pois
Orvaskeden tyvikerroksessa syntyy koko ajan uusia soluja, orvaskesi uusiutuu nopeasti
Ihon pinnan pH 3-6 --> estää monien haitallisten mikrobien kasvun iholla
Verinahka
Sidekudosta, jossa runsaasti veri- ja imusuonia ja hermosolujen haaroja ja aistinreseptoreja
Sidekudossolut erittävät kimmosäikeitä ja kollageeniä, joka muodostaa verinahkaan verkkomaisen rakenteen joka tukee ja vahvistaa ihoa
Uusiutuminen hidasta
Ihonalaiskerros
Koostuu rasvakudoksesta
Tehokas lämmöneriste ja antaa suojan kolhuja vastaan
Ihossa paljon eri aistinreseptoreja
Kosketus- ja paineaisti herkin sormien päissä ja kasvoissa
Iholla aistitaan painetta, tärinää, kosketusta, kipuaja lämpötilaa
Siekudoksen ympäröimät hermopäätteet reagoivat kosketukseen ja vapaat hermopäätteet kipuun ja osa lämpötilan vaihteluihin
Ihon rauhaset erittävät talia ja hikeä
Talirauhaset avautuvat useimmiten ihokarvojen tuppiin
Erittävät rasvapitoista ja entsyymejä sisältävää eritettä, joka estää bakteerien kasvua ja tekee ihosta hylkivän ja notkean
Hikirauhasten eritteessä on vettä ja siihen liuenneita suoloja, ammoniakkia ja virtsa-ainetta
Hikirauhasia ympäri kehoa
Maitorauhaaset kehittyvät suurista hikirauhasista
Tasalämpöisyys edellyttää tehokasta lämmönsäätelyä
Elimistön sisäosien lämpötila ei riipu ympäristöstä
Etuna solujen jatkuva viljas toiminta joten ihminen voi liikkua tehokkaasti, reagoimaan ja sopeutumaan
Haittana suuri energian- ja ravinnontarve
Erilaisten ilmastovyöhykkeiden asuttaminen vaatinut oppimiskykyä, kekseliäisyyttä ja sopeutumista
Lämpöä poistuu eniten säteilemällä ja hikoilun ja muun veden haihtumisen kautta
MItä kylmempi ympäristö, sitä enemmän elimistöstä poistuu lämpöenergiaa
Kylmyyteen sopeudutaan vähentämällä lämmönhukkaa ja tehostamalla lämmöntuotantoa
Hypotalamus säätelee elimistön lämpötilaa
Ohjaa hermoston ja hormonien avulla lämpöenergian tuotantoa ja lämmönhukkaa
Viileässä ilmassa pikkuvaltimot supistuvat --> veri kuljettaa vähemmän lämpöä iholle --> lämmönhukka vähenee
Iho kananlihalle, karvankohottajalihakset
Jäähdytyksen ansiosta elimistön lämpötila ei nouse liian korkeaksi
Elimistön lämpeneminen johtaisi proteiinien vaurioitumiseen ja lopulta tajuttomuuteen ja kuolemaan
Elimistön lämpötilan kojhotessa hypotalamus tehostaa lämmön poistumista --> pienet valtimot ja hiussuonet laajenevat ja hikoilu voimistuu --> iholta poistuu enemmän lämpöä
Kosteissa oloissa hikoilu ei viilennä, koska vesi ei pääse haihtumaan --> seurauksena voi olla lämpöhalvaus
Iho reagoi auringon säteilyyn
Ultraviolettisäteily vaurioittaa solujen kalvorakenteita ja DNA:ta
Iho suojautuu UV:tä vastaan orvaskedessä olevien pigmenttisolujen eli melanosyyttien avulla
Melanosyytit aktivoituvat UV-säteilystä ja alkavat tuottaa suojaavaa pigmenttiä eli melaniinia
Melaniini leviää orvaskeden soluihin ja estää UV:n hiatallisia vaikutuksia ihon soluihin --> rusketus
Melaniini ei aina riitä suojaamaan ihoa --> iho voi palaa --> pahimmillaan toistuva palaminen voi johtaa ihosyövän kehittymiseen
Iholla muodostuu D-vitamiinin esiastetta
UV-säteilun vaikutuksesta kolesterolista muodostuu iholla D-vitamiinin esiastetta ja muutttuu maksassa ja munuaisissa D-vitamiiniksi
D-vitamiinia tarvitaan luukudoksen uusiutumiseen
Vaaleaihoisilla D-vitamiinin muodostuminen moninkertaisesti nopeampaa --> vaaleaihoisuus yleistynyt vähäisen valomäärän alueilla luonnonvalinnan seurauksena
Iho ja limakalvot huolehtivat elimistön ulkoisesta puolustuksesta
Mikrobien vaikea läpäistä ihon tiivistä ja monikerroksista orvaskettä
Iholla elävät vaarattomat bakteerit osa ulkoista puolustusta koska ne rajoittavat vieraiden lajien kasvua iholla
Ihon alhainen pH estää monien haitallisten bakteerien kasvua
Limakalvo koostuu ohuesta solukerroksesta jonka päällä on sitkeää limaa, joka suojaa kalvoa kuivumiselta ja halkeilulta
MIkrobit ja pienet hiukkaset tarttuvat limaan helposti kiinni, mikä estää niitä lisääntymästä
Ruuansulatuskavanaan tulleet mikrobit tuhoutuvat pääasiassa malaukun happamissa oloissa ja pepsiinientsyymin vaikutuksesta
Sylki ja silmän kyynelneste sekä ihon hiki- ja talirauhasten eritteet sisältävät useita mikrobeja tuhoavia entsyymejä