Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Aistien avulla saadaan tietoa ympäristöstä ja itsestä - Coggle Diagram
Aistien avulla saadaan tietoa ympäristöstä ja itsestä
Ihmisen aisti ovat kehittyneet evoluution kuluessa
Ihmisen aistit ovat kehittyneet auttamaan sopeutumista kulloiseenkin ympäristöön
Kolmiulotteinen näkö peräisin puissa liikkuneilta esi-isiltä
Värinäön kehittyminen tärkeää ravinnonhankinnassa ja maku- ja hajuaisti mahdollistanut energiapitoiset ravinnot myrkyllisistä
Näkö- ja kuuloaistit sekä tunto ja haju mahdollistaneet kommunikoinnin yksilöiden välillä
Aistit ragoivat monenlaisiin ärsykkeisiin
Aistit reagoivat vain osaan ärsykkeistä
Aistinelimet muuttavat ärsykkeet hermoimpulsseiksi ja lähettävät impulssit aivoihin tulkittaviksi
Aistinelimissä aistinsoluja, joiden solukalvossa reseptoreja, joihin ärsykkeet vaikuttavat ja saavat aikaan hermoimpulssin syntymisen
Aistinsolujen reseptorit ottavat vastaan ärsykkeitä
Aistinsolut rekisteröivät murto-osan ärsykkeistä
Ärsykkeen tulee olla reseptorin kannalta oikeanlainen ja riittävän voimakas, jotta se saa aikaan hermoimpulssin
Sähköinen hermoimpulssi siirtyy aistihermoa pitkin keskushermostoon
MItä voimakkaampi ärsyke, sitä suurempi hermoimpulssien taajuus --> aivoille tieto ärsykkeen voimakkuudesta
Aistit tottuvat jatkuvaan ärsytykseen
Tieto ympäristön pysymisestä samanlaisena ei ole sopeutumisen kannalta tärkeää --> samanlaisena pysyvän ärsykkeen aiheuttamien hermoimpulssien määrä vähenee
Adaptaatio = aistien tottumista samanlaisena jatkuvaan ärsykkeeseen
Aistimukset syntyvät vasta aivoissa
Aistisolujen keräämä informaatio siirtyy aistihermoja pitkin tietylle alueelle aivoissa eli ensisijaiselle aistialueelle
Aistimuksen laatu riippuu siitä mihin aivojen osaan hermoimpulssit tulevat
Aivot alkavat työstää informaatiota korjauksilla saatuaan hermoimpulssin aistinelimestä
Esim silmän linssi muodostaa verkkokalvolle kuvan ylösalaisin, mutta aivot kääntävät sen oikein päin ja oikean ja vasemman silmän kuvat yhdistyvät kolmiulotteiseksi kuvaksi
Aivot myös vertaavat saatua informaatiota muistikuviin, kokemuksiin ja odotuksiin
Kaikkea aistinelinten välittämää informaatiota ei tiedosteta
Osa aistien lähettämästä infosta ei ohjaudu isoaivojen kuorelle vaan aivojen muihin osiin eli on tiedostamatonta
Esim elimistön toiminnan säätelyyn liittyvät impulssit
Käsitys ympäristöstä perustuu lähinnä näköaistin välittämään informaatioon
Näköaistin avulla saadaan enemmän tietoa ympäristöstä kuin muilla aisteilla yhteensä
Verkkokalvolla jopa n 70% elimistön kaikista aistinsoluista
Silmä monipuolinen pitkälle erikoistunut ja mukautuva
Varsin hyvä hämäränäkö ja erinomainen värinäkökyky
ks.s. 109 silmän rakenne
Katsottavan kohteen kuva muodostuu sarveiskalvon ja linssin avulla verkkokalvolle
Sarveiskalvo, linssi ja lasiainen taittavat silmään tulevaa valoa, jolloin katsottavasta kohteesta muodostuu kuva verkkokalvolle
LInssin muotoa muuttamalla silmä voidaan kohdistaa katsomaan lähelle tai kauas
Kauas katsottaessa silmä lepää, koska linssiä ympäröivä sädelihas veltostuu ja laajenee, jolloin linssiin kiinnittyneet ripustinsäikeet kiristyvät ja linssi muuttuu litteämmäksi
Lähelle katsottaeessa sädelihas supistuu --> ripustinsäikeet löystyvät --> linssi pyöristyy
Akkommodaatio = linssin mukautumiskyky
Iän myötä linssin kimmoisuus vähenee --> ikänäkö, lähin etäisyys, josta kohde voidaan nähdä tarkasti kasvaa
Tappisolujen avulla nähdään tarkasti ja värejä
Tappisolut toimivat vain kirkkaassa valossa
Eniten verkkokalvon keskellä olevan keltatäplän alueella
Keltatäplän keskustassa tarkan näkemisen kohta keskikuoppa, jossa ainoastaan tappeja ja hyvin tiheästi
Värien näkeminen perustuu siihen, että tappisoluja kolmenlaisia
Herkkiä punaiselle, siniselle tai vihreälle valolle
Aivot saavagt näiden yhteisvaikutuksena impulssin ja vertaavat eri tappien aktivoitumisastetta, minkä perusteella ihminen erottaa paljon värisävyjä
Eri tappisolujen imemät aallopituusalueet menevät osin päällekkäin, esim aallonpituus 560 nm ärsyttää yhtä voimakkaasti puna- ja viherherkkiä tappeja --> aivot tulkitsevat värin keltaisena
Sauvasolujen avulla nähdään hämärässä
Sauvasoluja paljon tappeja enemmän
Toimivat hämärässä ja niiden viestien perusteella muodostuu mustavalkoinen ja ei kovin tarkka kuva
Aistimus tapahtuu valon vaikuttaessa vastaanottavaan reseptoriproteiiniin, näköpigmenttiin, joka hajoaa ja aihuettaa hermoimpulssin (sama periaate tappisoluissa)
SAuvojen näköpigmentti rodopsiinia, joka hajoaa opsiiniksi ja retinaaliksi (A-vitamiinin johdannainen) --> pitkäaikainen A-vitamiinin puutos saa aikaan hämärräsokeutta
Kolmiulotteinen näkeminen perustuu kahden silmän ja aivojen yhteistyöhön
Silmät muodostavat osittain päällekkäisen kuvan, mutta silmien katselukulmat poikkeavat hieman --> mahdollistaa kolmiulotteisen näkemisen ja etäisyyden arvioinnin
Isoaivojen näköalueella silmien kuvista yhteinen aistimus joka perustuu kuvien lisäksi myös koekmukseen ja katsottavan kohteen koon tuntemiseen
Kummankin silmän näkökentän oikeasta puoliskosta välittyy info isoaivojen vasempaan puoliskoon, ja vasemmasta oikeaan puoliskooon
Näköaistimus syntyy isoaivojen takaraivolohkossa
Isoaivojen näkökeskus poimii vain tilanteen kannalta olennaisen tiedon
Aivot tulkitsevat kuvasta tiettyjä piirteitä ja voivat myös lisätä kuvaan asioita
Tulkintaan vaikuttaa vahvasti ensimmäisten elinvuosien aikana tapahtunut oppminen
Kuuloaistilla on suuri merkitys ihmisten välisessä viestinnässä
Korva on erikoistunut ottamaan vastaan ääniaaltoja
Ääni ilmassa eteneviä paineaaltoja, joiden tiheyuden vaihtelut ilmenevät taajuuksina, jotka aistitaan eri korkuisina ääninä
Korvan rakenne kehittynyt vastaanottamaan taajuudeltaan ja voimakkuudeltaan erilaisia paineaaltoja ja muuttamaan ne hermoimpulsseiksi, jotka tulkitaan aivoissa ääniksi
Ulkokorva kerää ja välikorva vahvistaa ääniaallot
Rustoinen korvalehti kerää ääniaaltoja ja ohjaa ne korvakäytävään ja tärykalvolle joka alkaa värähtelemään
Välikorvan kuuloluut, vasara, alasin ja jalustin alkavat liikkua tärykalvon värähtelystä ja muuntavat paineaallot mekaaniseksi värähtelyksi
Luut myös vahvistavat ääntä
Viimeinen kuuloluu jalustin on kiinnittynyt sisäkorvaan johtavaan eteisikkunan jonka kautta värähtely siirtyy sisäkorvan nesteeseen
Vahvistunut ääniaalto etenee sisäkorvan simpukassa ja liikuttaa simpukan kalvoja, mikä aiheuttaa mekaanisen ärsytyksen kuuloaistinsoluissa
Simpukan aistinsolut erottelevat korkeudeltaan ja voimakkuudeltaan erilaiset äänet
Kolme käytävää, joiden sisällä olevaan nesteeseen kuuloluut siirtävät mekaanisen värähtelyn
Aistinsolut kiinnittyvät keskimmöisenä olevassa simpukkatiehyessä tyvilevyyn
Aistinsolujen pinnassa jäykkiä, ohuita ulokkeita, joiden takia aistinsoluja sanotaan karvasoluiksi
Karvasolut mekaanisia reseotoreja, jotka ärtyvät kosketuksen aiheuttamasta paineesta
Simpukkatiehyen neste värähtelee --> tyvilevy alkaa värähdellä --> aistinsolujen karvat osuvat niiden yläpuoliseen katekalvoon
Taipuvat karvasolut ärtyvät --> syntyy hermoimpulssi, joka siirtyy kuulohermoon ja edelleen ohimolohkon kuulokeskuksiin
Äänen tulosuunnan päättely
Mahdollista näkemättä äänenlähdettä koska korvia on kaksi
Ääni saavuttaa toisen korvan hieman ennen toista ja hieman voimakkaampana
Aivot päättelevät äänen tulosuunnan korvista tulevien impulssien pienten erojen perusteella
Kehon liikkeiden ja asennon aistimiseen tarvitaan aistien yhteistyötä
Aivot saavat monen aistin avulla tietoa raajojen liikkeistä ja asennoista liikkeiden koordinointia varten
Näköaisti ja siihen perustuvat kokemukset ympäristöstä tasapainon kannalta tärkeitä
Ihon kosketus ja lihasten ja jänteiden mekaanista venytystä aistivat solut antavat tietoa raajoken liikkeistä ja asennoista
Aivot tunnistavat impulssien perusteella tarvittavan voiman määrän
Jos käytettävä voima liian suuri --> nivelen kudokset vaarassa vaurioitua --> jänteiden hermopäätteet ilmaisevat kipua --> lihasten supistumisvoimaa vähennetään
Sisäkorvan tasapainoelin antaa tietoa pään liikkeistä ja asennosta
Koostuu kolmesta toisiaan vastaan kohtisuorasta kaarikäytävästä ja niiden tyvessä sijaitsevista kahdesta rakkulasta
Kaarikäytävien tyven soikea ja pyöreä rakkula antavat tietoa lähinnä pään asennosta ja supraviivaisesta muuttuvasta liikkestä esim kiihdytyksistä ja jarrutuksista
Tasapainoelimen hermoimpulssit kuulo- ja tasapainohermoa pitkin aivorunkoon, jossa ne yhdistyvät muiden aistien välittämään tietoon
Kaarikäytävien sisällä hyytelöä ja kalkkikiteitä, joiden liikkeet ärysttävät aistinreseptoreja
Aivorungosta tieto mm pikkuaivoille jotka koordinoivat liikkeita ja tasapainoa
Suuri osa tasapainon, asennon ja liikkeiden ylläpidosta tiedostamatonta
Aivojen saamat ristiriitaiset tiedot aiheuttavat esim matkapahoinvoinita
Ympäristön kemialliset ärsykkeet aistitaan maku- ja hajuaistin avulla
Maku- ja hajuaisti reagoivat elimistön ulkopuolisiin kemiallisiin ärsykkeisiin
Voi olla mikä tahansa molekyyli, joka rakenteeltaan sopii aistinsolun reseptoriin ja tarttuu siihen
Tarttuminen saa aikaan aistinsolun solukalvon pinnalla jännitteen muutoksen, mikä aiheuttaa siihen liittyneessä hermosolussa toimintajännitteen ja hermoimpulssi syntyy
Makuaistin avulla tunnistetaan perusmaut
Makuaisti kemiallinen lähiaisti, ilmaisee ruuan tai juoman kelvollisuuden
Kielen pinnan makusolut tunnistavat veteen (usein sylkeen) liuenneita aineita
Perusmakuja viisi: suolainen, makea, hapan, karvas ja umami
Perusmakujen yhdistelminä syntyy tuhansia makuaistimuksia
Hajuaisti pystyy erottamaan tuhansia hajuja
Kemiallinen kaukoaisti, jolla aistitaan ilmaan haihtuvia tai vesipisaroiden mukana nenään kulkeutuvia aineita
Hajusolut nenäontelon katon pienessä hajuepiteelissä, jota peittää limakerros, johon aineet liukenevat ennen reseptoreihin tarttumista
Aistisolujen ja hajuhermon kautta impulssit isoaivojen kuoren hajualueelle, joka liittyy läheisesti myös tunne-elämää ohjaavaan limbiseen järjestelmään
Kipuaistimus tärkeä hengissä selviämisen kannalta
Mistä tahansa liian voimakkaasta ärsytyksestä voi syntyä kipuaistimus
Kipua aistivia soluja lähes kaikkialla elimistössä, etenkin ihossa ja sisäelimiä ympäröivissä kalvoissa
Osa kipuaistin viesteistä tiedostamattomia
Kipureseptoreina toimivat ns vapat hermopäätteet eli hermosolujen haarat, joiden ympärillä ei ole esim myeliinituppea tai muita tukirakenteita
Kipuaistimus syntyy hermopäätteiden vaurioituessa tai reagoiedssa voimakkaisiin mekaanisiin tai muihin ärsykkeisiin, mutta useimmiten epäsuorasti vaurioituneista kudoksista vapautuvien aineiden seurauksena
Kipuun ei totu koska kipu ei adaptoidu