Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Liikkumiseen tarvitaan luita ja lihaksia - Coggle Diagram
Liikkumiseen tarvitaan luita ja lihaksia
Luusto toimii tukirankana
Luusto on tukiranka, johon luustolihakset kiinnittyvät
Huolehtivat yhdessä kehon liikkeistä ja vartalon asennosta ja antavat vartalolle sen muodon
Luusto suojaa myös herkkiä sisäelimiä kuten aivoja ja keuhkoja
Luusto tuottaa verisoluja ja toimii mineraalien varastona
Luusto koostuu luusoluista ja väliaineesta
Ihmisessä yli 200 luuta
Koko ja muoto vaihtelevat
Putkiluut toimivat lihasten vipuvarsina
Kuutioluut, ranteissa ja nilkoissa
Litteät luut suojaavat usein sisäelimiä, esim kylkiluut
Luut rakentuvat elävistä soluista
Luu on uusiutuvaa tukikudosta
Koostuu luusoluista ja niiden välissä olevasta väliaineesta
Väliaineessa tiheänä verkostona kollageenisäikeitä (proteiineja)ja epäorgaanisia kalsiuum- ja fosfaattikiteitä
Kalsium- ja fosfaattikiteet tekevät luukudoksesta erittäin kovan ja kollageenisäikeet lisäävät luun kestävyyttä
Luukudoksessa muös väliainetta synnyttäviä ja hajottavia soluja ja hermoja ja verisuonia
D-vitamiini edistää kalsiumin imeutumistä suolistosta vereen
Auringon UV-säteilu käynnistää D-vitamiinin esiasteen kehittymisen ihossa
Kiplirauhasen erittämä kalsitoniini ja lisäkilpirauhasen erittämä parathormoni säätelevät veren kalsiumtasoa
Liikkeet syntyvät luiden, lihasten, nivelten ja hermoston yhteistoiminnan tuloksena
Luusto pitää vartalon pystyasennossa
Tasapainon säilyttämiseksi luustolihasten koko ajan korjattava asentoa usein tiedostamatta
Asennon korjaaminen tapahtuu refleksien avulla
Tahdonalaiset liikkeet perustuvat aivoista selkäytimen kautta tuleviin hermoimpulsseihin, jotka saavat lihakset supistumaan
Nivelet ovat luiden liitoksia
Mahdollistavat liikkumisen
Nivelpintoja peittää rustokudos, joka nivelpntelon nivelnesteen kanssa tekee nivelpinnoista liukkaita
Pallonivel
Olkapää ja lonkka, lonkassa vahvoja nivelsiteitä joten pienempi liikelaajuus
Ratasnivel
Kyynärpäässä, kyynärluun ja värttinäluun välissä
Sarananivel
kyynärpäässä, kyynäsluun ja olkaluun
Satulanivel
Peukalon kämmenluiden välissä
Lihaksen kiinnittyvät niveliin jänteillä
Supistuessaan lihas lyhenee ja vetää jänteiden päät lähemmäs toisiaan, jolloin luut liikkuvat
Nivelten vastakkaisilla puolilla olevat lihakset vastavaikuttajia
Niiden yhteistyö tärkeää, koska lihas voi vain lyhetä aktiivisesti ei pidetä
Lihasten liike perustuu lihassolujen supistumiseen
Lihas koostuu lihassoluista, sidekudoksesta, verisuonista ja hermoista
Kaikissa lihassoluissa runsaasti supistumiskykyisiä proteiinisäikeitä
Ihmisellä yli 400 luustolihasta, jotka muodostuvat useista lihassolukimpuista
Jokasita poikkijuovaista lihassoluia ympäröi ohut sidekudoskalvo ja lihassolukimppua ympäröi peitinkalvo
Verisuonet ja hermot kulkevat sidekudoskalvoissa
JOkaista lihassolua ympäröi hiussuoniverkosto, joka kuljettaa solulle energiaa
Luustolihakset ovat poikkijuovaista lihaskudosta
Luustolihakset muodostuvat useiden senttimetrien pituisista poikkijuovaisista soluista --> poikkijuovainen lihaskudos
Luustolihassolut ovat monista yhteen kasvaneista soluista muodostuneita monitumaisia jättisoluja
Lihasten kasvu pääasiassa yksittäisten lihassolujen kasvua ei solujen lisääntymistä
Luustolihasten toiminta tahdonalaisen hermoston säätelemää
Hermoimpulssin saapuessa liikehermon hermopäätteeseenn, erittyy välittäjäainetta asetyylikoliinia, joka kiinnittyy lihassolun solukalvon reseptoreihin ja saa aikaan impulssin lihassolussa
Supistumisessa proteiinisäikeet myöosiini- ja aktiinisäikeet liukuvat lomittain, jolloin lihassolu lyhenee
Supistumisen voimakkuus riippuu supistuneiden lihassolujen määrästä
LIhassolu supistuu kaikki tai ei mitään periaatteella
Aivot säätelevät supistumisvoimakkuutta
Lihassolujen suoistuminen tarvitsee runsaasti energiaa
Energiantarve voi kasvaa salamannopeasti joka 1000-kertaiseksi
Lihassolut käyttävät ATP:tä energianaan
Soluhengitys tai maitohappokäyminen
Lihassolujen ATP-varastot riittävät vain muutaman sekunnin maksimaaliseen lihastyöhön
Tämän jälkeen lihas käyttää ATP:n tuottamiseen omia glykogeenivarastojaan, varastot tyhjenevät nopeasti
Tämän jälkeen ATP:n tuotanto riippvainen veren rasvahapoista ja glukoosista
Lyhytkestoisessa kovassa rasituksessa solut eivät ehdi saada tarpeeksi happea verenkierrosta --> energiaa vapautetaan maitohappokäymisellä
Lihaksiin kertyy miatohappoa --> lihas väsyy
Syntynyt maitohappo siirtyy maksaa
Luustolihaksissa on nopean ja hitaan tyypin lihassoluja
Nopean tyypin lihassolut pystyvät tuottamaan ATP:tä maitohappokäymisen avulla
Hitaan tyypin lihakset toimivat soluhengityksen avulla
AIkaissa luustolihaksissa molempia tyyppejä
Perimä vaikuttaa lihassolutyyppien määrään
Sydänlihas ja sisäelinten lihakset ovat tahdosta riippumattomia
Poikkijuovainen lihaskudos, sileä lihaskudos ja poikkijuovainen sydänlihaskudos
erot perustuvat kudosten rakenteeseen ja toimintaan
Sileä lihas kudos
Ihossa, rauhasissa ja sisäelinten ja verisuonten seinämissä
Solut lyhyitä ja sukkulamaisia
Supistuu hitaasti, mutta ei väsy
Autonominen hermosto ja hormonit säätelevät toimintaa
Sydänlihaskudos
Vain sydämessä
Solut poikkijuovaisia, haaroittuneita, yksitumaisia, lieriömäisiä ja melko lyhyitä
Supistuu melko nopeasti eikä väsy
Autonominen hermosto ja hormonit säätelevät