Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Munuaiset ja maksa ylläpitävät elimistön sisäistä tasapainoa - Coggle…
Munuaiset ja maksa ylläpitävät elimistön sisäistä tasapainoa
Munuaiset ylläpitävät homeostasiaa monin tavoin
Aineenvaihdunnassa syntyvät haitalliset ja tarpeettomat aineet = kuona-aineet
poistetaan erityselimistön avulla
erityselimistö = munuaiset, maksa, iho ja keuhkot
Munuaisilla hyvin keskeinen rooli homeostasian säätelyssä
Munuaisten läpi virtaa erittäin paljon verta
Virtsa poistuu elimistöstä virtsateitä pitkin
Virtsatiet = munuaisaltaat, virtsanjohtimet, virtsarakko ja virtsaputki
Virtsa munuaisaltaista virtsajohtimia pitkin virtrarakkoon varastoon
Virtsarakosta virtsaputkea pitkin pois, sulkijalihas, jonka säätely osittain tahdonalaista
Virtsaamisrefleksi saa aikaan virtsarakon tyhjenemisen (pienet lapset)
Munuaiset pitävät elimistön neste- ja ionipitoisuudet vakaina
Ihmisen painosta n 60% vettä joka suurimmaksi osaksi soluissa
Soluhengityksessä syntyy vettä
Vettä poistuu munuaisten, keuhkojen, ihon ja ulosteiden mukana
Munuaiset säätelevät natrium- ja kaliumionien pitoisuuksia
Runsassuolainen ruoka --> natriumionipitoisuus kasvaa --> munuaiset lisäävät natriumionien erittymistä virtsaan --> pitoisuus palaa normaalille tasolle
Runsaan hikoilun mukana poistuu suoloja
Munuaiset ylläpitävät tasaista happamuutta elimistössä
Virtsan pH vaihtelee ja vaihtelun avulla elimistön pH pysyy vakaana
Oikea happamuus elimistössä tärkeä esim entsyymien toiminnan takia
Munuaisten erittämät hormonit säätelevät verenpainetta ja punasolujen tuotantoa
Munuaiset osallistuvat verenpaineen säätelyyn erittämänsä hormonin, reniinin avulla
Reniinin eritys kasvaa --> verenpaine nousee
Munuaisissa valmistuva kudoshormoni erytropoietiini lisää punasolujen muodostumista
Munuaiset osallistuvat myös D-vitamiinin valmistamiseen
kalsitrioli eli aktiivinen D-vitamiini on hormoni
Nefronit ovat munuaisten toiminnallisia yksiköitä
Ihmisellä kaksi munuaista
selkärangan molemmin puolin pallean alapuolella
Munuaisiin verta munuaisvaltimoita pitkin jotka haaroittuvat hiussuonikeräsiin verta vieviksi tuojavaltimoiksi
Hiussuonikeräset pienten koteloiden sisällä + kotelosta lähtevä munuaistiehyt = nefroni
Kummassakin munuaisessa noin miljoona nefronia
Virtsan koostumuksen säätely tapahtuu nefroneissa
Suodattuminen
Tapahtuu munuaiskeräsessä, jonka hiussuonikeräsestä suodattuu veriplasmaa koteloon
Suodattuminen tehokasta koska keräsen hiussuonten verenpaine kolminkertainen normaaliin
Hiussuonten seinämissä aukkoja, jotka tehostavat suodatusta
Koteloon suodattuu alkuvirtsaa = kuona-aineita ja tarpeellisia aineita
Takaisinimeytyminen
Alkuvirtsa kulkee munuaistiehyttä pitkin kohti munuaisallasta
Munuaistiehyessä tapahtuu takaisinimeytyminen
Hyödylliset aineet ja osa vedestä palaavat hiussuoniin
Noin 99% alkuvirtsasta takaisin vereen, mm. glukoosi, aminohapot, Na- ja Ca-ionit, rasvaliukoiset aineet esim alkoholi
Aktiivinen eritys
Munuaistiehyiden loppuosassa niihin erittyy aktiivisesti aineita hiussuonista
Esim hormoneja, lääkeaineita, ioneja ja lisäaineita
Munuaistiehyistä aineet kokoojaputkiin ja niistä munuasialtaaseen ja poistuvat virtsan mukana
Hermosto ja hormonit säätelevät munuaisten toimintaa
Hermosto ja hormonit ohjaavat munuaisten toimintaa vallitseviin olosuhteisiin sopivalla tavalla
Aivolisäkkeen erittmä antidiureettinen hormoni eli ADH säätelee elimistöstä poituvan virtsan määrää
Elimistössä liian vähän vettä --> ADH:n erittyminen kasvaa --> virtsaa poistuu vähemmän
Maksalla on monia tehtäviä
Hajottaa, muokkaa ja varastoi elinmistön aineenvaihdunnan tuotteita ja säätelee homeostasiaa
Suurin osa maksaan tulevasta verestä porttilaskimoa pitkin ruuansulatuselimistöstä
Maksassa risteilee tiheä verisuoniverkosto joka kuljettaa aineita tehokkaasti maksan soluille ja niistä pois
Maksan läpi kulkenut veri maksalaskimoa pitkin pois alaonttolaskimoon
Maksa hajottaa ja muokkaa haitallisia ja tarpeettomia aineita
Maksan solut pystyvät hajottamaan myrkyllisiä aineita esim alkoholia
Maksan soluissa alkoholi muuttuu asetalhydinksi ja edelleen haitattomaksi etikkahapoksi
Runsas alkoholin käyttö vaurioittaa maksakudosta
Maksan solut muokkaavat haitallisia aineita vaarattomampaan muotoon esim vesiliukoisiksi, jotka poistuvat virtsan mukana
Maksa valmistaa, varastoi ja säätelee
Maksa valmistaa sappinestettäm hiilihydraateista rasvoja ja maitohaposta ja aminohapoista glukoosia
Aminohappojen hajotuksen seurauksena syntyy typpiyhdisteitä, joista valmistetaan ureaa, joka poistuu munuaisten kautta
Valmistaa myös ketoaineita energianlähteeksi ja joitain hormoneja ja veriplasman proteiineja esim fibrinogeeniä
Maksa valmistaa kolesterolia
Solukalvon välttämätön rakenneosa
Tarvitaan myös steroidihormonien, sapen ja D-vitamiinin valmistukseen
LDL-lipoproteiini
Liika määrä haitallista
Kuljettajaproteiini joka liittyy kolesteroliin
Tartuu verisuonten seinämiin
HDL-lipoproteiini
Ei tartu verisuonten seinämiin ja voi poistaa kolesterolia seinämistä ja viedä takaisin maksaan
Maksa säätelee aineenvahduntaa ja varastoi aineita
Maksa osallistuu sokeriaineenvaihdunnan säätelyyn muuttamalla glukoosia glykogeeniksi
Glykogeeni varastoituu maksan soluihin ja vapauttaa tarvittaessa glukoosia vereen
MAksa varastoi myäs rautaa A- ja B12-vitamiineja sekä haitallisia aineita esim raskasmetalleja
Maksa toimii myös verivarastona ja sillä tärkeä rooli ruumiinlämmön tuottajana