Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ruuansulatuselimistössä ravinto muokkautuu soluille käyttökelpoiseen…
Ruuansulatuselimistössä ravinto muokkautuu soluille käyttökelpoiseen muotoon
Solujen aineenvaihdunnassa tarvitaan energiaa ja rakennusaineita
Energiaa tarvitaan perusaineenvaihduntaan
Energia-aineenvaihdunnan tärkeimpiä orgaanisia molekyylejä hiilihydraatit ja lipidit
Ravinnosta saadaan myös raaka-aineita kuten aminohappoja ja nukleiinihappoja esim soluelinten ja kudosten muodostamiseen ja uusimiseen
Ravinnosta saatavat vitamiinit ja kivennäisaineet ovat tärkeitä
Vitamiinit orgaanisia molekyylejä kivennäsiaineet ravinnosta saatavia alkuaineita
Monet entsyymien ja hormonien rakennusosia
Elimistölle tärkeitä kivennäisaineita yli 20
Yleisimpiä natrium, kalium ja fosfori
Hivenaineet = pieninä määrinä tarvittavia kivennäisaineita esim rauta, jodi, kupari, sinkki
Esim C-vitamiinia tarvitaan kollageenin ja useiden entsyymien muodostukseen sekä raudan imeytymiseen
Ruuansulatus
Ravintoaineet pilkkoutuvat ja ilmeytyvät elimistön käytettäviksi
Ruuansulatuselimistö = ruuansulatuskanava + ruuansulatusrauhaset (sylkirauhanen, haima, maksa, sappirakko)
Ruuansulatus = tapahtumaketju, johon kuuluu ruuan mekaaninen hienontaminen, ruunasulatusentsyymien eritys, ravintoaineiden pilkkoutuminen entsyymien avulla sekä pilkkoutuneiden ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon ja sieltä elimistölle
Suurin osa ruuan ravinteista suuria orgaanisia molekyylejä --> täytyy hajottaa entsyymeillä
Esim proteiinien pilkkominen tapahtuu vaiheittain
Ravinnon molekyylit hyvin samanlaisia kuin elimistön omat molekyylit --> tarvitaan suojamekanismeja, jottei ruunasulatusentsyymit hajota elimistön omia soluja ja kudoksia
Ravintoaineiden pilkkoutuminen alkaa suussa
Ruuan mekaaninen hienontaminen alkaa hampaiden hienontaessa ruokaa
Kieli auttaa siirtelemällä ruokapaloja hampaiden väliin
Pureskeltuun suokaan erittyy sylkeä
Syljeneritystä säätelee autonominen hermosto
Ruokailun aikana parasympaattinen hermosto kiihdyttää syljeneritystä
Syljen sisältämä amylaasi aloittaa tärkkelyksen hajottamisen, joten ruuan kemiallinen pilkkoutuminen alkaa jo suussa
Syljen lima helpottaa ruuan nielemistä
Nieleminen siirtää ruokaa nielemisrefleksin avulla eteenpäin
Ruoka siirtyy ruokatorvessa lihasten avulla
noin peukalon paksuinen lihaksikas putki
Nielun ja ruokatorven yläosan seinämissä poikkijuovaisia lihassoluja ja nieleminen on tahdonalaista
Alempana ruokotorven seinämien lihakset sileitä ja tahdosta riippumattomia, supistuminen työntää ruokaa kohti mahaa
Mahassa ruoka varastoidaan, steriloidaan ja proteiinien pilkkoutuminen alkaa
Mahan lihasseinämät kutistuvat ja venyvät sisällön määrän mukaan
Ruoka mahassa keskimäärin 3-4 tuntia
Proteiinien kemiallinen pilkkoutuminen alkaa
Mahan seinämien supistelu sekoittaa ruuan
Seinämän solut alkavat erittää mahanestettä
Osa erittää suolahappoa, osa limaa, osa pepsinogeeniä
Suolahappo --> alhainen pH --> bakteerit tuhoutuvat
Happamissa oloissa pepsinogeenistä muodostuu pepsiinientsyymiä, joka pilkkoo amionohappojen välisiä pepsidisidoksia
Pepsiini ei erity sellaisenaan, jottei se tuhoa mahalaukun soluja
Limakerros suojaa mahan seinämää pepsiiniltä ja happamalta mahanesteeltä
Ravintoaineet pilkkoutuvat lopullisesti ohutsuolessa
Ohutsuoli noin 3m pitkä voimakkaasti poimuttunut putki
Ruokasula siirtyy mahasta ohutsuoleen pieninä annoksina mahanportin rengaslihaksen säätelemänä
Proteiinien pilkkoutuminen jatkuu ja lisäksi hiilihydraatit, nukleiinihapot ja lipidit pilkkoutuvat
Ohutsuolen alkuosaan, pohjukaissuoleen, tiehyet haimasta ja sappirakosta
Haiman entsyymit hajottavat ravintoaineita ja haima tuottaa bikarbonaattena jtka neutraloivat ohutsuoleen saapuvan ruokasulan
Maksa tuottaa sappinestettä
Sisältämät sappisuolat muuttavat lipidipisarat pienemmiksi --> haiman lipaasentsyymi pääsee vaikuttamaan niihin
Ohutsuolen seinämät tuottavat myös entsyymejä
Esim laktaasientsyymi, joka hajottaa maitosokeria eli laktoosia
Jos laktaasientsyymiä ei erity --> laktoosi-intoleranssi --> ruuansulatusvaivat
Pilkkoutuneet ravintoaineet siirtyvät ohutsuolesta veri- ja imusuonistoon
Ohutsuolen pinta-ala poimujen ja mikroskooppisen pienten nukkalisäkkeiden takia erittäin suuri
Jokaiseen nukkalisäkkeeseen haaroitttuu hiussuonia ja imusuoni
esim glukoosi, vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet ja aminohapot siirtyvät hiussuoniin
Rasvojen pilkkoutumistuotteet eli rasvahapot siirtyvät imusuoneen
Ravinotaineiden pilkkoutuminen ja imeytyminen hyvin tehokasta
Aineet siirtyvät verenkierron kautta solujen käyttöön
Pilkkoutuneet ravintoaineet käytetään tai varastoidaan soluissa
Elimistö varastoi osan imeytyneistä ravintoaineista ja voi ottaa ne myöhemmin käyttöön
Ruuansulatuskanavasta ravintoaineet siirtyvät verenkierron kautta ensin maksaan, joka säätelee veren glukoosipitoisuutta varastoimalla ylimääräistä glukoosia glykogeeniksi
Ylimääräinen energia varastoituu glykogeeninä tai rasvana (suurin osa)
Monet elimistön solut voivat muokata orgaanisia molekyylejä --> energiansaanti säilyy vaikka esim hiilihydraatit olisivat vähissä
Nykyään liikalihavuudesta tullut ongelma hyvinvointivaltioissa
Paksusuolesta imeytyy vettä takaisin elimistöön ja muodostuu K-vitamiinia
Tehtävänä ottaa vettä ja ioneja talteen ja varastoida sulamaton aines kunnes se ulostetaan
Bakteereja, jotka käyttävät pilkkoutumatonta ainesta ravintonaan ja tuottavat K- ja B-ryhmien vitamiineja jotka siirtyvät verenkiertoo
Paksusuolen loppuosa liittyy peräsuoleen ja päättyy peräaukkoon
Kaksi sulkijalihasta joista ulompaa voi säädellä tahdonalaisesti
Hermosto ja hormonit säätelevät ruuansulatusta
Hermosto ja hormonit säätelevät ruuansulatuskanavan toimintaa ja nälän ja kylläisyyden tunnetta
Ruuansulatuskanavan liikkeet ja entsyymien eritys toimivat niin että kaikki mahdollinen ravinto imeytyy verenkiertoon
Ruuansulatusta säätelevät parasympaattinen ja sympaattinen hermosto sekä kudoshormonit
Parasympaattinen kiihdyttää ruuansultusta ja sympaattinen hidastaa
Mahan ja ohutsulen seinämien venyminen --> parasympaattinen hermosto kiihdyttää ruuansulatuskanavan liikkeitä ja nesteiden eritystä
Ruuansulatuskanavan erittämät kudoshormonit tehostavat ruuansulatusta
Ruuansulatuskanavan seinämien aistinsolujen ärtyminen kiihdyttävät ruuansulatuskanavan seinämien liikkeitä ja kudoshormoneja tuottavien rauhassolujen toimintaa
Esim. ohutsuoleen tuleva ruokasula hapanta --> suolen alkuosan pH muuttuu --> sekretiinin eritys kiihtyy --> haima alkaa tuottaa biokarbonaatteja --> ruokasula neutraloituu
Nälän ja kylläisyyden tunteen säätelyyn osallistuu monia hormoneja ja kudoshormoneja
Pitkän aikavälin säätely
Elimstön pyrkimys pitää paino tasaisena
Perustuu hypotalamukseen saapuviin hormoneihin ja välittäjäaineiisin
Hormonipitoisuuksien muutokset seurausta energiatasapainon muutoksista
Esim tyroksiini, kortisoli, leptiini, greliini
Syömisen, lihomisen ja laihtumisen taustalla lukuisten geenien hormonien ja välittäjäaineiden yhteisvaikutus
Lyhyen aikavälin säätely
Päivittäinen nälän ja kylläisyyden tunne
Glukoositasapaino keskeistä
Hypotalamuksen aistinsolut reagoivat glukoositasojen muutoksiin
GLukoosipitoisuus pienenee --> nälän tunne, glukoosipitoisuus kasvaa + vatsan venyminen --> kylläisyys
Insuliinin ja glukagonin avulla säädellään veren glukoosipitoisuutta
Insuliini ja glukagoni erittyvät haiman umpieritteisistä soluista
Insuliinin eritystä säätelee veren glukoosipitoisuus
Insuliini tehostaa glukoosin siirtymistä soluihin parantamalla solukalvon aktiivista aineiden kuljetusta
Tehostaa glykogeenin muodostumista
Glukagoni kulkeutuu maksaan ja edistää glykogeenivarastojen pilkkomista glukoosiksi
Diabeteksessa veren sokeripitoisuuden säätely häiriintyy
Glukoosipitoisuus kasvaa liian suureksi
Tyypin 1 diabetes
Insuliinin eritys loppunut tai vähentynyt voimakkaasti
Periytyvä
Yleisempää Suomessa kuin missään muualla hygieenisen ympäristön takia, koska varhaislapsuuden infektioiden määrä pienempi --> immuniteetti ei kehity normaalisti --> myöhemmät virusinfektiot voivat laukaista diabeteksen
TYypin 2 diabetes
Kohdesolujen insuliiniherkkyys on vähentynyt, insuliinia erittyy normaalisti
Elintapasairaus, mutta perimäkin vaikuttaa
Suoliston hyvinvoinnilla on tärkeä merkitys terveydelle
Suolistofloora = suoslistossa elävät bakteerit, hiivat ja sienet
Erittäin suuri merkitys koko elimistön hyvinvoinnille
Yksilöllinen
Monipuolinen ravinto pitää suolistoflooran monipuolisena