Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hengitystä tapahtuu kaikkialla elimistössä - Coggle Diagram
Hengitystä tapahtuu kaikkialla elimistössä
Hengityselimistön avulla soluille saadaan happea
Happea tarvitaan, jotta ravinnon sisältämä energia voidaan muuttaa soluille käyttökelposeen muotoon - soluhengitys
Soluhengityksessä syntyy hiilidioksidia, jonka poistaminen tapahtuu myös hengityselimistön avulla
Hengitysteissä ilma lämpenee, kostuu ja puhdistuu
Nenäontelo, nielu, kurkunpää, henkitoirvi ja keuhkoputket hengitysteitä
Runsaasti limaa tuottavia soluja sekä pieniä värekarvoja
Suurin osa ilman mikrobeista ja hiukkasista tarttuu limaan, jota värekarvat työntävät kohti nielua, josta lima niellään ja mikrobit tuhoutuvat mahassa
Nenäontelon yläosassa pinei hajuepiteeli, jossa hajuaistisolut sijaitsevat
Hengityksessä viisi vaihetta
keuhkotuuletus eli ilman edestakainen kuljetus ulkoilman ja keuhkorakkuloiden välillä
kaasujen vaihto keuhkorakkuloiden ja veren välillä
kaasujen kuljetus veressä
kaasujen vaihto veren ja solujen välillä
soluhengitys
Nenän ja suun kautta kulkevat hengitysilmat kohtaavat nielussa
Henkitorven ja ruokatorven aukot sijaitsevat aivan vierekkäin --> kurkunpään suulla joustava rustoinen kurkunkansi ohjaa ilman ja ruuan oikeaan paikkaan
Äänihuulet sijaitsevat myös kurkunpäässä
Kaksi kimmoisaa vaakasuoraa jännetä aivan henkitorven aukon yläpuolella
Nielun yläosan kitarisa ja alempana olevat nielurisat osallistuvat mikrobien torjuntaan
Keuhkot täyttävät lähes koko rintaontelon
Henkitorvi jakautuu kahdeksi keuhkoihin johtavaksi kauhkoputkikeksi
Keuhkoputket haaroittuvat lukuisiksi pienemmiksi haaroiksi keuhkojen sisällä ja muodostavat tiheän verkoston
Oikeassa keuhkossa kolme ja vasemmassa kaksi lohkoa
Keuhkot pystyvät liikkumaan paremmin hengitettäessä
Kumpaakin keuhkoa ympäröi keuhkopussi
Sisään- ja uloshengitys tapahtuvat hengityslihasten avulla
Keuhkotuuletus = ilmaa siirtyy keuhkoihin ja takaisin ulkoilmaan
Normaalissa rauhallisessa hengityksessä tarvitaan vain sisäänhengityslihaksia eli palleaa ja ulompia kylkivälilihaksia
Uloshengitys normaalisti passiivista, rintakehä palaa kimmoisuutensa ansiosta lepoasentoon
Voimakkaasti hengitettäessä myös uloshengityslihakset eli kylkivälilihakset ja vatsalihakset toimivat
Hapen ja hiilidioksidin siirtyminen tapahtuu keuhkorakkuloiden ja hiussuonien välillä
Keuhkoputkien haarat kapenevat hyvin kapeiksi hengitystiehyiksi jotka päättyvät keuhkorakkuloihin
Kummassakin keuhkossa n 150 milj keuhkorakkulaa
Keuhkorakkuloiden seinämät erittäin ohuet ja niiden ulkopinnalla kulkee tiheä hiussuoniverkosto
Happi ja hiilidioksidi siirtyvät diffuusion avulla
Happi ja hiilidioksidi siirtyvät diffuusion avulla suuremmasta osapaineesta pienempään eli happi siirtyy keuhkorakkuloista vereen ja hiilidioksidi vastaavasti verestä keuhkorakkuloihin
Keuhkorakkuloiden saatava jatkuvasti uutta ilmaa, jotta niiden hapen osapaine pysyy riittävän korkeana ja hiilidioksidin osapaine matalana
Happea tarvitaan soluhengityksessä
Veri kuljettaa hapen keuhkoista soluille soluhengitykseen
Soluhengitys ei voi tapahtua ilman happea
Syntyvät vesi ja hiilidioksidi poistuvat verenkierto- ja hengityselimistön avulla
SOluhengitystä tapahtuu kaikissa ihmisen soluissa paitsi punasoluissa joissa ei ole mitokondrioita
Sisään hengitetyn ilman mukana hengityselimistöön pääsee ilman epäpuhtauksia ja mikrobeja
Esim rikkidioksidi, typen oksidit, häkä ja erilaiset hiukkaset aiheuttavat hengitysteiden ärsytystäm jonka seurauksena keuhkoputken lihakset supistuvat --> hengitysteiden limakalvot turpoavat --> liman eritys lisääntyy --> hengitystiet ahtautuvat
Pitkäaikainen altistus ilman epäpuhtauksille voi aiheuttaa kroonisia tulehduksia tai jopa syöpää
Elimistön hapen tarve riippuu elintoimintojen aktiivisuudesta
Mitä aktiivisemmin liikkuu, sitä enemän happea tarvitaan solujen energian vapauttamiseen
Hengityksen tiheys ja syvyys lisääntyvät automaattisesti kun elimistön hapen tarve kasvaa
Hengityksen minuuttitilavuus = minuutin aikana hengitetty ilmamäärä aikuisella levossa n 6 litraa ja nousee jopa 200 litraan fyysisessä rasituksessa
Hengityskeskus säätelee hengitystä
Ydinjatkeen hengityskeskukseen tulee viestejä keuhkojen venymistilasta ja veren hiilidioksidipitoisuudesta joiden perusteella se säätelee keuhkotuulestusta
Säätelyn ansiosta kaasujen pitoisuudet pysyvät vakaina
Hengityskeskus saa myös tietoa aortan ja kaulavaltimoiden aistinsoluista jotka reagoivat veren pH:n muutoksiin
Rasituksessa hiilidioksidia syntyy enemmän --> se liukenee veriplasmaan hiilihapoksi --> veren pH laskee
Hengityksen säätelu tapahtuu yleensä tiedostamatta
Voi jonkin verran säädellä tahdonalaisesti esim pidättämällä henkeä
Puhuminen ja laulaminen
Hormonaalinen säätely
esim kipu, stressi ja voimakkaat tunteet lisäävät adrenaliinin eritystä --> hengitystiehtys kasvaa ja keuhkoputket laajentuvat