Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä - Coggle Diagram
Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä
Verenkiertoelimistöllä on monia tehtäviä
Solut saavat verenkierron mukana happea ja aminohappoja ja verenkierto kuljettaa solujen kuona-aineet erityselimistöön
Soluja säätelevät hormonit kulkevat veren mukana
Verenkierto ylläpitää elimistön oikeaa lämpötilaa
Verenkiertoelimistö = sydän + verisuonet
Verisuonia valtimoita, laskimoita ja niitä yhdistäviä hiussuonia
Sydän on nelilokeroinen lihaspumppu
Sydäntä ympäröi kaksikerroksinen sidekudoskalvo sydänpussi
Kerrosten välissä nesteen täyttämä sydänpussiontelo, joka mahdollistaa lähes kitkattoman liikkumisen
Sydän jakautuu kahteen puoliskoon
Oikea ja vasen puolisko ja molemmissa puolissa eteinen ja kammio
Puoliskoiden väliset lihasseinät estävät hapekasta ja hiilidioksidipitoista verta sekoittumasta
Oikea puoli pumppaa verta pieneen verenkiertoon eli keuhkoverenkiertoon ja vasen puoli muualle elimistöön eli isoon verenkiertoon
Eteisten seinämät ohuempia kuin kammioiden, koska kammioista veri lähtee kauemmas, joten tarvitaan enemmän voimaa, vasen kammion seinät paksummat kuin oikean
Etesten ja kammioiden sekä kammioiden ja valtimoiden välissä olevat läpät varmistavat että veri kulkee vain yhteen suuntaan
Sydämen pumppaama verimäärä vaihtelee rasituksen mukaam
Iskutilavuus = sydämen yhden supistuksen aikana pumppaaman veren tilavuus
levossa voin 70 ml
Aikuisen sydämen minuuttitilavuus noin 5 litraa, syke x iskutilavuus
Rasituksessa syke kasvaa --> minuuttitilavuus kasvaa --> lihasten verensaanti tehostuu
Sydän toimii "kaikki tai ei mitään"-periaatteella
Sydän supistuu joko kokonaan tai ei ollenkaan
Sykettä säätelee eteisen yläosassa sijaitseva pieni lihassoluryhmä, sinussolmuke, joka toimii automaattisesti
Sinussolmukse antaa eteisten ja kammioiden supistumiseen johtavan sähköimpulssin
Sydänlihaskudoksen verkkomaisen rakenteen takia supistuminen leviää nopeasti ja tehokkaasti
Supistuminen hidastuu eteisten ja kammioiden välillä, jotta kammiot ehtivät täyttyä verellä
Lepovaihe eli diastole ja supistumisvaihe eli systole vuorottelevat
Lepovaiheen aikana eteisiin virtaa verta --> supistumisvaiheen alussa eteiset supistuvat ja verta siirtyy kammioihin --> kammiot supistuvat --> vertaa puristuu valtimoihin
Sydämen solujen hapen ja ravinotaineiden tarve on suuri
Sydänlihas saa tarvitsemansa aineet hiussuonista, joihin sepelvaltimot kuljettavat verta
Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä
Rasituksessa sepelvaltimot laajenevat ja veren virtaus tehostuu
Hiussuonista sepellaskimoihin ja niistä oikeaan eteiseen
Hermosto ja hormonit säätelevät sydämen toimintaa
Autonominen hermosto säätelee sydämen syketiheyttä
Sympaattinen hermosto lisää ja parasympaattinen hidastaa syketiheyttä
Kovassa rasituksessa adrenaliini ja nonadrenaliini kiihdyttävän sinussolmukkeen toimintaa
Sympaattinen hermosto myös voimistaa valtimoiden supistumista tai laajentumista --> veri ohjautuu kudoksiin, joiden toimintaa tehostetaan
Adrenaliini ja nonadrenaliini saavat lihasten, sydämen ja aivojen verisuonet laajenemaan
Veren virtaaminen verisuonissa perustuu paine-eroihin
Veri virtaa korkeamman paineen alueelta matalampaan paineeseen
Kammiot supistuvat --> paine kasvaa valtimoita suuremmaksi --> veri virtaa valtimoihin
Valtimoiden rakenteen kestettävä korkea paine
Seinämissä lihaskerros ja kimmoisia säikeitä
Valtimot säätelevät kudoksiine menevän veren määrää supistumalla ja laajenemalla
Hiussuonissa verenpaine on valtimoita alhaisempi
Hiussuonten verenpaine noin neljäsosa isojen valtimoiden paineesta
AIneiden vaihtuminen veren ja solujen välillä tapahtuu helpossti hiussuonten ohuden seinämien läpi veren virratessa hitaasti
Hiussuonia kaikkialla elimistössä
Veri palaa takaisin sydämeen laskimoita pitkin
Laskimoiden seinämät ohuemmat ja vähemmän kimmoisat kuin valtimoiden
Alhainen verenpaine ei pysty ylläpitämään veren virtausta
Laskimoiden ja sydämen oikean eteisen paine-ero vetää verta tehokkaasti takaisin sydämeen
Luustolihasten supistuminen pusertaa laskimoita mikä helpottaa takaisinvirtausta
Laskimoläpät estävät verta valumasta takaisin päin laskimoissa
Verenpainearvot kuvaavat painetta suurissa valtimoissa
Yläpaine eli systolinen verenpaine = verenpaine kammioiden supistuessa, korkeimmillaan
Alapaine eli diastolinen verenpaine = verenpaine lepovaiheen aikana, alhaisimmillaan
Verenpaineeseen vaikuttaa sydämen iskutilavuus ja valtimoiden kulkevaan vereen kohdistama vastus
Terveet valtimot kimmoisia --> verenpaineen kohoaminen vähenee
Veri kiertää kaikkialla elimistössä
Ylä- ja alaonttolaskimoita pitkin veri isosta verenkierrosta oikeaan eteiseen
Oikeasta kammiosta keuhkovaltimoita pitkin keuhkoihin, jossa verestä poistuu hiilidioksidia ja vereen siirtyy happea
Happipitoinen veri keuhkolaskimoita pitkin vasempaan eteiseen
Vasemmasta kammiosta veri aorttaan ja sieltä kaikkialle elmistöön
Imusuonisto palautttaa oslujen välissä olevaa kudosnestettä takaisin verenkiertoon
Verenpaineen takia hiussuonista tihkuu veriplasmaa kudoksiin = kudosneste
Suurin osa kudosnesteestä laskimohiussuoniin ja loput imusuoniin muodostaen imunestettä
Imusuonet alkupäästä umpinaisia suonia, jotka yhtyvät suuremmiksi suoniksi ja sydämen lähellä rintatiehyiksi
Rintatiehyistä suurin osa imunesteestä siirtyy solislaskimon kautta yläonttolaskimoon ja sekoittuu vereen
Suurin osa ruuansulatuksessa pilkkoutuneista rasvoista imeytyy imusuoniin
Imusuonisto liittyy puolustusjärjestelmään
Imuneste kulkee imusolmukkeiden läpi, joissa runsaasti mikrobeja tuhoavia valkosoluja
Imusolmukkseita esim kaulassa ja kainaloissa
Veri
Kuljetukseen erikoistunutta sidekudosta
Nestemäistä sidekudosta
Punasoluja, valkosoluja, verihiutaleita, veriplasmaa
Kaikki verisolut syntyvät luuytimessä verisolujen kantasoluista erilaistumalla
Veriplasma kuljettaa monia aineita
Suurimmaksi osaksi vettä johon liuennut monia aineita
Runsaasti proteiineja joista osa toimii aineiden kuljettajina
Jotkut proteiinit vasta-aineita ja osallistuvat mikrobien torjuntaan
Lisäksi ravintoaineita, kivennäisaineita, hiilidioksidia, kuona-aineita ja hormoneja
Punasolut kuljettavat happea
Yli 90% veren soluista punasoluja
Kiekkomaisia lyhytikäisiä tumattomia soluja
Punasoluiksi erikoistuvien solujen tuma häviää ja niihin muodostuu hemoglobiinia, jonka rauta-atomeihin happi tarttuu
Anaerobisia soluja
Punasolujen tuotantoa säätelee munuaisten tuottama erytropoietiinihormoni eli epo
Valkosolut ovat elimistön puolustajia
0,1-0,2% punasolujen määrästä
Valkosolut eli leukosyytit
Useita erilaisia, punasoluja suurempia, tumallisia ja soluelimiä
Veri toimii ainoastaan kuljetusvälineenä, pääasiassa kudoksissa, imunesteessä ja imusolmukkeissa runsaasti
Puolustavat elimistöä haitallisia soluja ja mikrobeja vastaan
ks.s. 55
Verihiutaleet ovat tärkeitä veren hyytymisessä
Verihiutaleet eli trombosyytit
Pieniä tumattomia soluja, runsaasti soluelimiä ja rakkuloita, joiden entsyymit välttämättömiä veren hyytymisessä
Veren hyytyminen on elintärkeä suojareaktio
Estää verenhukan
Hyytyminen monimutkainen reaktiosarja jossa vaikuttavat monet hyytymistekijät
Veriplasman proteiinit ja kalsiumionit
Jonkin veren hyytymistekijän puute johtaa hemofiliaan eli verenvuototautiin