Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hormonit ovat elimistön toimintaa sääteleviä viestiaineita - Coggle Diagram
Hormonit ovat elimistön toimintaa sääteleviä viestiaineita
Hormonit säätelevät elimistön toimintaa yhdessä hermoston kanssa
Kemiallisia viestiaineita
Hermosto ja hormonit toimivat kiinteästi yhdessä
Hormonien pitoisuus veressä voi olla hyvin pieni, mutta vaikutus silti tehokasta
Hormonaalinen säätely usein sidoksissa vuorokausirytmiin
Ks. s.36 Umpirauhaset ja hormonit
Hormonit kulkevat veren mukana kohdesoluihinsa
Hormonaalisnen säätely hermoston säätelyyn verrattuna hitaampaa ja pitkäkestoisempaa
Sama hormoni voi aiheuttaa eri soluissa erilaisen vasteen
veren mukana kulkevaan hormoniin reagoivat ainoastaan ne solut, joissa on juuri kyseiselle hormonille sopiva reseptori
Hormonien vaikutus kestää vain tietyn ajan ennen kuin kudosten ja veren entsyymit hajottavat ne
Hormonit ovat joko rasva- tai vesiliukoisia
Vesiliukoiset
Kulkeutuvat helposti kaikkialle elimistöön vereen tai kudosnesteeseen liuenneina
Suurin osa hormoneista
Hormonin sitoutuminen solukalvon reseptoriin muuttaa sen muotoa, minkä seurauksena se aktivoituu ja siirtää viestin suoraan solun aineenvaihduntaan, hormoni ei siis pääse solun sisälle
Rasvaliukoiset
Esim sukupuolihormonit, ja kilpirauhasen erittämä tyroksiini
Kulkevat veressä veriplasmat kuljettajaproteiineihin sitoutuneina
Läpäisevät solukalvon, reseptorit solulimassa tai tumassa
Saavat aikaan muutoksen solun toiminnassa säätelemällä geenien toimintaa
Hitaampi ja pitkäkestoisempi vaikutus kuin vesiliukoisilla
Hypotalamus säätelee hormonitoimintaa aivolisäkkeen välityksellä
Hypotalamus koostuu useista hermosolujen solukeskusten muodostamista toiminnallisista alueista eli tumakkeista
Tumakkeet mittaavat veren lämpötilaa, kemiallista koostumusta ja eri hormonien määrää
Hypotalamus ohjaa erittämiensä hormonien avulla aivolisäkkeen hormonien eritystä
Aivolisäke ohjaa erittämillään hormoneilla muiden umpirauhasten toimintaa
Hypotalamus saa veren mukana viestejä hermostosta ja hypotalamus säätelee hormonien eritystä näiden viestien pohjalta
Elimistön kannalta tärkeää että hormonitaso täsmälleen oikea
Palautesäätely = keino, jolla hypotalamus ja aivoliskäse säätelevät hormonitasoja
Aivolisäkkeessä on etu ja takalohko
Takalohko
Osa keskushermostoa
sen hormonit muodostuvat hypotalamuksessa ja kulkeutuvat takalohkoon ja sieltä verenkiertoon
ADH ja oksitosiini
Etulohko
Hormonit muodostuvat hypotalamuksessa
Säätelevät esim munasarjojen, kivesten ja kilpirauhasen toimintaa
Osallistuu kasvun säätelyyn
Erittää kasvuhormonia eli somatotropiinia, joka vaikuttaa kasvuun sekä suoraan että epäsuorasti
Kasvuhormoni tehostaa solujen kykyä ottaaa verenkierrosta aminohappoja --> proteiinisynteesi tehostuu ja kasvu voimistuu
Lisäksi kasvuhormoni saa maksassa, munuaisissa ja lihaksissa aikaan kudoshormonin erityksen mikä tehostaa luuston ja ruston muodostumista
Kasvuhormonin eritys voimakkaimmillaan lapsena ja nuorena ja vähenee vanhetessa
Kasvuhormonin tuotannon häiriöt aiheuttavat kasvuhäiriöitä
Stressi vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan
Stressi
Elimistön reaktio voimavaroja kuluttaviin fyysisiin tai psyykkisiin rasituksiin
Hermostolliset ja hormonaaliset muutokset keskittävät elimistn voimavarat energian tuotantoon ja kudosvaurioiden estämiseen
Sympaattinen hermosto lisää sydämen lyöntitiheyttä ja nostaa verenpainetta stressin alussa ja kohdentaa verenkiertoa stressitilassa olevaan kudokseen
Sympaattinen hermosto vaikuttaa myös lisämunuaisen ytimeen, joka alkaa erittää adrenaliinia, mikä kiihdyttää verenkiertoa ja nostaa veren energiapitoisuutta
Lyhytaikainen stressi syntyy esim koetilanteessa tai urheilusuorituksessa eikä yleensä ole vahingollista
voi aiheuttaa hyvän olon tunteen
Pitkäaikainen stressi uhkaa elimistön sisäistä tasapainoa
Pitkäaikaisen stressin sietokyky siippuu lisämunuaisen kuoren hormoneisa erityisesti kortisolista
Stressitilanteessa hypotalamus käynnistää hormonaalisen ketjureaktion jonka päätteeksi lisämunuaisen kuori erittää vereen kortisolia
Kortisoli saa aikaan glykogeenin muuttumisen glukoosiksi eli solut saavat lisää energiaa
Kortisoli normaali glukoosipitoisuuden säätelyn hormoni, mutta pitkäaikainen korkea pitoisuus haitallista
Energiavarastot loppuvat --> kortisoli käyttää tarpeellisia proteiineja energialähteenä --> laihtuminen ja ylkeiskunnon heikkeneminen
Myös valkosolujen tuotanto heikkenee --> vastustuskyky heikkenee
Altis sairauksille ja lisäksi psyyke kärsii
Yön ja päivän vuorottelu tahdistaa ihmisen biologisen kellon
Silmien ja ihon kautta vaikuttava valon määrän vaihtelu rytmittää ja tahdistaa väliaivojan takaosan käpyrauhasen toimintaa
Käpyrauhanen erittää melatoniinia, mikä aiheuttaa väsymystä
Melatoniinin eritys vaikuttaa myös monien kasvuun ja kehitykseen vaikuttavien hormonien eritykseen