Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

YMPÄRISTÖ - Coggle Diagram

- - - - ihmisten kautta
      - tuuli
      - vesi
      - kosmetiikka, maalit, pesuaineet
        
        kulkeutuvat viemäreissä
    - - päätyy ihmisiin esim. ravinnon
        (eläinten) kautta mikromuovina
        
        mikromuovia päätyy myös moneen moneen eläimeen, jonka mukana on kiinnittynyt ympäristömyrkkyjä
      - jäävät kiinni eliöihin, haitaten niiden normaalia toimintaa esim. verkot, narut, pussit voivat mm. tukehduttaa vesieläimiä
      - saastuttavat sekä meren pintoja että pohjia
      - muodostuu valtameriin/meriin valtavia jätepyörteitä, joissa on pääosassa muovia sulloutuneet yhteen --> vaaraksi eliöille, lisäksi rykelmät liikkuvat merivirtojen mukana
  - - - raakaöljyn hiilivetyiset
        PAH-yhdisteet
    - - tarttuu eliöiden turkkiin/sulkapeitteisiin --> lämmöneristys heikkenee --> kuolevat kylmyyteen
      - rasvaliukoisena pääsevät helposti
        eliön elimistöön, aiheuttaa syöpää
      - estää planktonien lisääntymien ->
        planktonia syövien määrä romahtaa
        
        esim. silakkaan
    - - laivaliikenne
      - öljyonnettomuudet sekä laivojen
        öljytankkien peseminen
      - maalta, joka valuemien kautta
        kulkeutuu vesistöihin esim. Itämereen
  - - - raskasmetalleja
        
        luonnostaa kallio- ja maaperässä
        
        muuttuvat haitallisiksi, kun siirtyvät
        elottomasta elolliseen luontoon
        
        eivät hajoa, mutta voi
        poistua kierrosta
        
        varastoituu jävien/merien pohjasedimenttiin
        
        sitoutuu maahiukkasiin
        
        kulkeutuu veden mukana syvälle maahan
        
        haitallisimmat raskasmetallit eliöille
        
        elohopea (Hg)
        
        liikkuu nopeasti vedessä, ilmassa ja maaperässä sekä muodostaa helposti erilaisia yhdisteitä
        
        bakteerit voivat mutta alkuaine-elohopean orgaaniseksi metyylielohopeaksi, myrkyllinen
        
        syntyy eniten energiateollisuudessa kivihiiltä tai jätteitä polttaessa, joten eniten sitä on ilmassa, toisaalta suuret määrät ovat peräisin myös tulivuorenpurkauksista ja metsäpaloista
        
        vesistöihin elohopeaa menee metsien
        avohakkuualueita ja ojitetuista soista valumisena
        
        kadmium (Cd)
        
        pääosin säilyy maaperässä
        
        kiertää ravintoketjussa pitkään, koska säilyy pitkään eliön elimistön maksassa ja munuaisissa, aiheuttaa syöpää
        
        esim. ihmisellä 20v. menee että
        edes puolet katoaa kehosta
        
        peräisin Suomessa
        
        sinkkimalmia jalostavista kaivoksista
        
        ilmasta
        
        joistain romuautoista ja
        hylätyistä akuista/paristoista
        
        lyijy (Pb)
        
        peräisin
        
        teollisuus ja liikenne
        
        joskus metsästyksestä ja
        ilman kautta kulkeutuu
        
        vaikutukset suuret eliön elimistöön
        
        nykyään liikenteessä ei enää kauteta paljoa lyijyä,
        mutta silti muita haitallisia päästöjä
      - ihmisen tuottamia
        haitallisia orgaanisia yhdisteitä
        
        haitallisimmat orgaaniset
        yhdisteet
        
        DDT
        
        myrkky hävittämään malariasääskiä ja viljelykasvien tuhohyönteisiä, mutta tappoi monia lajeja, koska ei ole valikoiva
        
        hyönteisille muodostui vastustuskyky myrkkyä vastaan
        -->myrkkyjen enempi käyttö
        
        kiellettiin, jolloin haittojen määrien huomattiin vasta laskevan
        
        vaikutus näkyy eniten ravintoketjujen huippupedoissa, joille myrkkyjä siirtyy eniten trofiatasojen kautta --> merikotkien äkillinen määrän romahtaminen Itämerellä 1960- ja -70-luvulla
        
        PCB-yhdisteet
        
        syntyy, kun käytetään mm. sähkölaitteiden eristeissä, kondensaattoreissa ja muuntajissa
        
        yhdistäviä tekijöitä supermyrkyillä
        
        ovat orgaanisia hiiliyhdisteitä, joissa on klooria
        
        ne rikastuvat ravintoketjussa ja niitä on monia erilaisia
        
        pienikin määrä aiheuttaa vaurioita, syöpää jne.
        
        hajoavat hitaasti esim. ovat merenpohjan
        kerroksissa satoja vuosia
        
        dioksiinit
        
        ei valmistettu, mutta syntyy polttaessa jätteittä alhaisissa lämpötiloissa sekä metsä- ja metalliteollisuuden klooria käytettävissä prosesseissa
        
        rasvaliukoisia ja hitaasti
        hajoavia luonnossa
    - - kertyvät herkästi eliöiden elimistöön, jota
        ravintoketjussa kutsutaan rikastumiseksi
        
        pedon elimistössä on eniten myrkkyjä,
        sillä ne lisääntyvät trofiatasojen myötä
      - solu-tasolla
        
        entsyymien toimintahäiriöitä
        
        mutaatiot
        
        syöpäsolujen syntymistä
      - myrkyt voivat myös hyvin yhteisvaikuttaa
        tai jotkut eliöt sietävät monia myrkkyjä
        
        esim. DDT-hyönteismyrkkyä on käytetty niin paljon, että DDT;lle vastustuskykyisiä malariasääskikantoja on syntynyt lukuisia
      - yksilö-tasolla
        
        sikiön epämuodostumat
        
        kasvuhäiriöt
        
        hormonitoiminnan häiriöt
        
        lisääntymiskyvyn heikkeneminen
        
        hermoston toimintahäiriöt
        
        maksan ja munuaisten vaurioituminen
        
        vastustuskyvyn heikkeneminen
        
        kasvaimet
      - populaatio ja eliöyhteisö-tasolla
        
        muutoksia populaatiotiheyksissä
        
        huippupetojen kannan romahduksia
        
        rikastuminen ravintoketjussa
        
        muutoksia lajien välisissä suhteissa
        
        myrkyille vastustuskykyisiä populaatioita
    - - jätehuolto
      - teollisuus
      - energiantuotanto
      - kaukokulkeumat
      - tuhohyönteisten torjunta
- - - - mitä lyhyempi on, sitä
        enemmän se sisältää energiaa
      - suuri määrä säteilyä vaurioittaa eliöitä,
        joten lyhytaaltoinen säteily on vahingoittavaa
      - valo- ja lämpösäteilyn aallonpituus on suurempi, joten energiamäärä pienempi ja siten turvallisempaa
  - - - ydinvoimaloiden raaka-aine uraani kallioperästä,
        polttoaineen jäte radioaktiivinen, vaarallinen
        
        ydinvoimalaonnettomuudessa radioaktiivinen
        jodi vapautuu ilmakehään
  - - - ionisoiva säteily
        
        alfasäteily
        
        beetasäteily
        
        neutronisäteily
        
        hiukkas-tai lyhytaaltoinen sähkömagneettinen säteily, joka energiansa takia vaurioittaa DNA-molekyylejä --> mutaatiot --> riski syöpään
      - syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisen seurauksena atomin ytimessä, kun atomi hajoaa --> hiukkanen + energiaa hiukkasen liike-energiana
    - - ionisoimaton säteily
        
        näkyvä valo
        
        infrapunasäteily
        
        mikroaallot
        
        radioaallot
        
        gammasäteily
        
        röntgensäteily
        
        ultraviolettisäteily
        
        eli uv-säteily
        
        luokittelu
        
        UVC-säteily
        
        haitallisin, mutta imeytyy
        otsonikerrokseen
        
        UVA-säteily
        
        melko vaaraton, koska
        on pitkäkestoista
        
        UVB-säteily
        
        vaarallista --> 5% maapallolle
        tulevasta uv-säteilystä
        
        tärkeää
        
        1 more item...
        
        haitallista
        
        2 more items...
        
        suojautuminen
        
        kasveilla
        
        pintasolukko
        
        suojaavia väriaineita --> uv-säteily ei mene syvemmälle
        
        eläimillä
        
        kitiinikuori
        
        erilaiset sarveistumat
        (karvat, höyhenet ja suomut)
        
        UV-säteily imeytyy ihon väriaineisiin eli pigmentteihin --> uv-säteily ei mene syvemmälle iholle
        
        eliöiden soluissa on uv-säteilyvaurioita korjaavia mekanismeja, jotka esim. palauttavat muuttuneen DNA-jakson ennalleen tai poistaa kokonaan
        
        ihmisillä
        
        4 more items...
        
        seuraukset
        
        heikentää fotosynteesiä
        
        hidastaa lajien kasvua
        
        aiheuttaa vaurioita/syöpää/mutaatioita
        
        vähentää kukkimista
        
        kehitys ja solutoiminta häiriintyy
        
        säteilyä, joka on pitkäaaltoista sähkömagneettista radi0- ja mikroaallot, lämpö-ja valosäteily sekä
        uv-säteily --> usien vaaratonta
  - - - vaikutukset
        
        verisolujen määrä väheneminen
        
        päänsärky
        
        kuume
        
        pahoinvointi
        
        immuunijärjestelmän heikkeneminen
        
        ihokarvojen ja hiusten lähtö
        
        aivotoiminnan häiriöt
        
        verenvuodot ja luuytimen tuhoutuminen
        
        kuolema
    - - perustuotanto pienenee,
        ravintoketjut- ja verkot sekaantuvat
      - vuorosuhteet muuttuvat
  - - - auringon ultraviolettisäteily hajottaa happimolekyylejä (O2), happiatomeja (O), jotka reagoivat helposti muiden aineiden kanssa --> aikaisemmista muodostuu otsonimolekyylejä (O3), jotka imevät uv-säteilyä itseensä
- - - - perustuotanto
        
        -||- = energian ohivirtausta
        
        bruttoperustuotanto
        
        -||-
        
        eliöt + tuottajat
        
        nettoperustuotanto
        
        jatkotuotanto
        
        hajottajat
        
        -||-
        
        -||-
        
        energian ohivirtaus
        
        -||-
        
        kasvin biomassa
        
        ekologinen tehokkuus; 10% siirtyy trofiatasoilta ylemmäns mentäessä-->90% ilmaan energiana
        
        kasvit ottaa aina puolet
        
        -||-
  - - - hiili, joka on varastoitunut ilmaan, veteen ja eliöihin
      - nopeakiertoinen hiili
        
        maa - ja vesiekosysteemien
        biomassassa oleva hiili
      - esim. hiilidioksidi ja eliöissä olevat orgaaniset yhidsteeet
      - hiili kiertää nopeasti ekosysteemissä, sillä eliöiden kasvaessa ja hajotessa hiiltä siirtyy ilmakehän ja biomassan välillä edestakaisin
    - - esim. fossiiliset polttoaineet tai valtameren pohjassa muodostuneita metaani hiilivarastoja (orgaaniset aineet vajonneet pohjaan hapettomissa oloissa)
      - hiili siirtyy kiertoon hyvin hitaasti ja kun niin ilmaan
      - tulivuoren purkautuessa hiiltä vapautuu paljon ilmakehään
    - - esim. nuoret metsät, merten planktonit,
        turvetta tuottava suo (mutta joskus suo tuottaa paljon metaania)
      - sitovat hiiltä --> hidastavat ilmastonmuutosta
    - - kasvit, levät ja syanobakteerit
        sitovat hiilidioksidia fotosynteesissä
        
        ilmakehän hiilidioksidia
        liukenee veteen hiilihapoiksi
        
        kuluttajat ja hajottajat saavat
        orgaaniset hiiliyhdisteet valmiina ravinnostaan
        
        hiilidioksidia vapautuu takaisin ilmaan eliöiden soluhengityksessä-hajoittajien soluhengitystä kutsutaan maahengitykseksi
        
        osa hiilestä on varastoitunut
        fossiilisiin polttoaineisiin, joita ovat maaöljy, maakaasu ja kivihiili
        
        fossiilisia polttoaineita polttaessa hiiltä
        vapautuu pitkäaikaisista varastoista takaisin ilmaan
  - - - ilmassa n. 78%
    - - bakteerit harjoittavat ilmakehän typen kasveille
    - - ekosysteemiin sitoutuu typpeä salamoinnin vaikutuksesta, jolloin korkeassa lämpötilassa ilmakehän typpimolekyylit hajoavat --> hapen kanssa muodostuu typen oksideja
  - - - minimitekijä tuottajille, jolloin luonnonvaraisissa ekosysteemeissä sitä vähän, koska fosforiyhdisteiden kyky sitoutua maaperän hiukkasiin ja vesien pohjalietteeseen on hyvin huono
    - - määperässä, tuottajille, hajotajat muuntaa orgaanisesta epäorgaaniseeen
      - fosfori-ioneina
    - - soluissa esim. nukleiinihappoina ja solukalvon molekyyli rakennusaineina, luiden rakenteessa
      - fosforia on myös kallioperän maaperässä epäorgaanisina fosforiyhdisteinä, jota voidaan käyttää lannoitteissa. rapautumisen myötä fosforia kulkeutuu maaperään ja vesiin
    - - kasveilta muuntautuu eliöille/eläimille ja hajottajille
      - fosforiyhdisteinä
    - - vesistöjen fosfori ja typpi peräisin haja- ja pistekuormituksesta
        
        (lannoitteet valuu vesistöihin tai päästöt ilmaan)
        
        pistekuormitus
        
        päästöjä, jotka voidaan selkeästi paikallistaa
        
        esim. jätenvedenpuhdistamot, tehtaat, voimalat, sikalat ja kalanviljelylaitokset
        
        jätteiden määrään voidaan astettaaa rajoja, joita valvotaan
        
        hajakuormitus
        
        metsätalous ja ilman aiheuttama kaukokulkeuma vaikuttavat suurilla fossiilisten polttoaineiden päästöillä
        
        maatalouden aiheuttama kuormitus on hajakuormitusta, koska ravinteet vajuu vesistöihin pienistä eri lähteistä
        
        rehevöityminen
        
        eli perustuotannon lisääntyminen siten, että vesistöissä on paljon tuottajia
        
        alussa hyväksi sinäänäsä, kun tuottajia on enemmän niin on myös eläimiä --> kaloja paljon --> lintuja paljon jne.
        
        seurausta siitä, kun ravinteita on päässyt vesistöön (valon ja lämmön avulla levä alueita on enemmän kuin yleensä --> pinnalle syanobakteereja ottamaan typpikaasua ilmasta, kun vedessä ei ole)
        
        haitalliset seuraukset
        
        levien ja syanobakteerien määrä kasvaa, jyräten muiden paikan kuten eläinten
        
        järviruokokasvusto kasvaa
        
        levät limoittaa vesistön reunoja
        
        veden haju pahenee ja voi joskus tilanne
        voi päätyä isoihin kalakuolemiin
        
        eliöiden kuoltua ja vajotessa pohjaan hajottajien hajotettavaksi, voi syntyä kova hapen tarve hajottajille, joka voi johtaa happikatoon
        
        anaerobiset eliöt yleistyvät, jonka myötä muodostuu rikkivetyä pohjaan, joka on myrkyllistä eliöille --> eliöt häviää
        
        hapettomat olot --> fosfori irtoaa
        pohjalietteestä --> sisäinen kuormitus
        
        1 more item...
        
        eliöiden terveydelliset huononomiset sekä käytös muuttuminen
        
        estäminen
        
        ravinteiden pääsyn estäminen vesistöihin sekä ylipäätänsä vähentäminen (lannoitteiden/keinolan... vähentäminen --> karjanlanta)
        
        fossiilisten polttoaineden käytön vähentäminen esim. laiva- tai lentoliikenteen
        
        itämerellä; suolavesipussin tapahtuminen
        (tosin ihmisellä ei vaikutusta)
        
        viljelymaan muokkaus, peltojen kalkitseminen, oikeaan aikaan lannoittaminen, suojavyöhykkeet peltojen ja vesistöjen väliin, kosteikkojen perustaminen
        
        kunnostus vesistöihin: pohjan ruoppaus, vesikasvien poisto, hoitokalastus ja hapen lisääminen
- - - - määrä voi vaikuttaa hyvinkin paljon eliöiden
        hormonitoimintaan ja käyttäytymiseen
    - - elämälle sopiva lämpötila
        on +5 ja +30 välillä
    - - lumen ja jään paksuus, veden korkeuden
        vaihtelut ja rantojen geologia
    - - tuuliolot
    - - happamissa olosuhteissa ravinteita ei liukene veteen paljoa, kasvit menestyvät parhaiten neutraalissa (pH 7) ympäristössä
    - - kuten typpeä sisältävät nitraatit, fosfaatit ja kalium sekä magnesiumia lehtivihreän rakenteeseen
    - - veden laatu
      - mahdollistaa reaktiot: fotosynteesi ja soluhengitys, jotka edellytyksenä elämälle
    - - moni eliö ei sopeutunut liika suolaisuuteen
        tai paineeseen, osa on
- - - - hiilidioksidi CO2
        
        eliöiden hengitys, määrä kasvaa fossiilisten
        polttoaineiden käytön kautta
        
        merkittävin syys ilmaston lämpenemiseen
      - metaani CH4
        
        orgaanisten aineiden hajoaminen (soit, riisipelto, kaatopaikka, märehtijöiden ruuansulatus), arktisten soiden ikiroudan sulamine ja merten lämpenemine --> vapauttaa metaania
        
        tehokas, varastoja merissä paljon
      - vesihöyry H20
        
        luontainen ja syntyy nestemäisen
        veden haihtuessa
  - - - suomessa kasvukausi pitenee ja muuttuu
  - - - kestävä kehitys; taloudellinen,
        sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurillinen
      - ekologinen kapasiteetti ei jaksa keskimääräisen suomalaisen ekologisen jalanjäljen, joka on 6 hehtaaria (2 ois hyvä)
- - - - lämmön haihdutusta edistävät rakenteet
      - veden mukana vaeltaminen
      - liikkuminen vain yöaikaan
  - - - vahapintaiset lehdet estävät veden haihtumisen
      - ilmaraot kuopissa
      - pienempi lehtipinta-ala estää liiallista haihtumista esim. havupuiden neulaset
    - - talvehtiva maavarsi tai juurakko
      - hajottaa lehtivihreän -> ruskaväritys
      - lehdet varisee pois
      - talvehtivat siemenet
      - kylmyyttä kestävät varret ja silmut
      - lumen alla talvehtiminen