Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Yksilö kehittyy hedelmöittyneestä munasolusta - Coggle Diagram
Yksilö kehittyy hedelmöittyneestä munasolusta
Ihmisen seksuaalinen käyttäytyminen ei liity pelkästään lisääntymiseen
Tuottaa mielihyvää ja vahvistaa parisidettä
Ihminen saavuttaa biologisen sukukypsyyden murrosiässä, kun hypotalamuksen ja aivolisäkkeen erittämät hormonit käynnistävät hormonierityksen ja sukusolujen synnyn
Kiveksissä syntyy testosteroania ja siittiösoluja
Miehellä lisääntymistä säätelee kolme hormonia
LH eli lutropiini(aivolisäke), FSH eli follitropiini(aivolisäke) ja testosteroni(kivekset)
Kiveksissä satoja siementiehyitä ja niiden väleissä välisoluja
Siementiehyissä olevista siittiöiden kantasoluista siittiöitä
Välisolut tuottavat testosteronia
Siementiehyiden seinämissä tukisoluja, jotka huolehtivat siittiöiden ravinnonsaannista ja säätelevät niiden kypsymistä
Siittiöitä muodostuu murrosiästä vanhuuteen, satoja miljoonia vuorokaudessa
SIittiöt kypsyvät siementiehyissä
Kestää noin 10 viikkoa
Kypsyttyään siittiöt irtoavat tukisoluista ja kulkevat lisäkiveksiin, joihin varastoituvat
Lisäkiveksissä 2-3 viikkoa, siittiöistä liikkumis- ja hedelmöityskykyisiä
Siemensyöksyssä siittiöt lisäkiveksistä siemenjohdinta pitkin virtsaputkeen, siemennesteeseen sekoittuu rakkularauhasen ja eturauhasen eritteitä, mm limaa ja sokereita
Kypsässä siittiössä kolme osaa: pää(kromosomit ja entsyymejä), keskikappale(mitokondrioita), häntä mahdollistaa liikkeen
Munasarjoissa syntyy naishormoneja ja sukusoluja
Tytöillä syntyessää valmiina noin miljoona kypsymätöntä munasolua munasarjoissa
Murrosiässä alkava aivolisäkkeen hormonien eritys käynnistää kypsymisen ja valmistaa elimistöä mahdolliseen raskauteen
Naisen hormonitoiminta myös ylläpitää raskautta, säätelee synnytystä ja varmistaa maidonerityksen --> huomattavasti monimutkaisempi kuin miesten hormonitoiminta
Kuukautiskierron säätelyyn osallistuu monia hormoneja
Hormonitoiminta säätelee munasolun kypsymistä, irtoamista ja kohdun seinämän kehitystä
Säätelyyn osallistuu viisi hormonia, joita erittyy hypotalamuksesta, aivolisäkkeestä, munasarjoista ja keltarauhasesta
Kuukautiskierron vaiheet
ks. s. 154
Hedelmöityksessä siittiön ja munasolun tumat yhtyvät ja yksilönkehitys alkaa
Yhdynnässä siemensyöksyssä satoja miljoonia siittiöitä naisen emättimeen --> vain noin parisataa siittiötä munanjohtimeen, missä mahd hedelmöitys tapahtuu
Siittiön tunkeuduttava munasolua peittävien solu- ja proteiinikerrosten läpi
Kun yksi siittiö päässyt entsyymeillään munasolun sisälle, munasolun pinta muuttuu läpäisemättömäksi
Siittiön ja munasolun haploidiset tumat yhdistyvät --> diploidinen eli kaksinkertainen kromosomiluku
Sukupuoli määräytyy hedelmöityshetkellä
Munasolun hedelmöittänyt siittiö sisältää Y-kromosomin --> alkion sukurauhasista miehen sukupuolielimet ja -hormonit ja päinvastoin
Psykologinen sukupuoli eli koettu sukupuoli voi erota tai olla sama biologisen sukupuolen kanssa
Äidin hormonitoiminta muuttuu munasolun hedelmöityttyä
Hedelmöityksen tapahduttua munarakkulasta kehittyy keltarauhanen, joka erittää progesteronia alkuraskauden ajan, kun istukka kehittynyt, sen solut erittävät useita hormoneja
Istukan erittämä progesteroni ylläpitää raskaustilaa niin että kohdun limakalvo pysyy paksuna, kohdunseinämien lihakset lepotilassa eikä uutta ovulaatiota tapahdu
Yksilönkehitys jaetaan kolmeen vaiheeseen
Solunjakautuminen, alkiovaihe, sikiönkehitys
Raskauden kesto 40 viikkoa
Ihmisen yksilönkehitys tarkasti geenien säätelemää
Kehitysgeenit ohjaavat yksilönkehitystä, solujen viestintää ja säätelee solujen erilaistumista
Alkion varhaiskehityksessä muodostuu "pohjapiirrustus", joka toimii perustana sikiön kolmiulotteiselle kehitykselle ja akseleille (pää-varpaat, vasen-oikea, selkä-vatsa)
Yksilönkehityksen neljä oleellista tapahtumaa
1) kaavoittuminen, kolmiulotteiduuden synty
2) muotoutuminen, elinten ja ruumiinosien synty
3) solujen erilaistumien eri solutyypeiksi
4) solujen määrän kasvu
Kaavoittuminen, muotoutuminen ja suurin osa solujen erilaistumisesta raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana
Muotoutumista ja solujen erilaistumista ohjaavat pääasiassa naapurisolujen erittämät kasvutekijät
Viestintäjärjestelmän häiriöt esim alkoholin takia voivat aiheuttaa yksilönkehityksen häiriöitä
Solunjakautumisvaiheen lopussa alkio kiinnittyy kohdun seinämään
Solunjakautumisvaihe kestää 14 päivää, munasolu jakautuu mitoottisesti uudelleen ja uudelleen ja solurypäle eli morula kulkee munanjohtimesta kohti kohtua
Solut vielä täyskykyisiä eli eivät ole erikoistuneet
Kohtuun päässyttä solurupälettä kutsutaan alkiorakkulassa, jossa satoja soluja, sisäsolut järjestäytyvät alkionystyksi, josta kehittyy varsinainen alkio
Alkiorakkulan ulkosoluista kehittyvät istukan sikiönpuoleinen osa ja sikiökalvot
Alkiorakkula kiinnittyy ulkosolujen avulla kohdun limakalvoon n 6-9 pv kuluttua hedelmöityksestä = implentaatio
Alkiovaiheen aikana kudokset ja elimet erilaistuvat
Alkiovaihe kestää 9. viikon alkuun asti
Gastrulaatio
Elimistö saa kolmiulotteisen muodon ja alkiolevy jakatuu kolmeksi alkiokerrokseksi
Ulkokerros
Keskiosasta hermostolevy, joka kaartuu hermostoputkeksi = neurulaatio, hermostoputkesta kehittyy keskushermosto ja sen viereisestä solukosta ääreishermosto
Reuna-alueesta kehittyy iho
Keskikerros
Verenkiertoelimistö erityselimistö sukuelimet ja tuki-ja lihaskudos
Sisäkerros
hengitys- ja ruuansulatuselimistön epiteelikudokset
Apoptoosi poistaa alkiosta ylimääräiset solut
Sikiökalvot kehittyvät alkiovaiheen alussa
Vesikalvo, kehittyvä yksilö vesikalvon sisällä lapsivedessä, joka estää kuivumista ja suojaa kolhuilta
Suonikalvo, toimii hengityspintana ennen kuin istukka kehittynyt
Rakkokalvo, kasvaa osin yhteen suonikalvon kanssa ja muodostavat yhdessä ravitsemuskalvon
Ravitsemuskalvosta kehittyy istukan sikiön puoleinen osa ja pidentyneestä varresta syntyy napanuora
Napanuoran ja istukan kautta sikiö saa ravintoaineita ja siitä poistuu kuona-aineita
Istukka koostuu ravitsemuskalvosta ja kohdun seinämästä
Aineiden siirtyminen pääasissa diffuusion avulla suuremmasta pitoisuudesta pienempään
Istukan nukkalisäkkeiden yhteispinta-ala suuri --> tehokas aineiden vaihtuminen
Sikiön ja äidin veret eivät sekoitu, vaan aineet siirtyvät nukkalisäkkeiden seinämäsolujen kautta
Äidistä sikiöön vettä, happea, ravintoaineita, hormoneja, vasta-aineita, sikiöstä äitiin vettä, hiilidioksidia, virtsa-ainetta
Pienet molekyylit pääsevät siirtymään istukan läpi --> äidin huolehdittava hyvästä ravitsemuksesta ja terveellisistä elämäntavoista
Varsinainen sikiönkehitys on voimakkaan kasvun aikaa
Sikiön koko kasvaa nopeasti ja luut alkavat luutua
Keskushermosto ja aistit kehittyvät koko sikiönkehityksen ajan
n 8 viikon ikäisenä alkiossa kaikki elimistöt ja elimet, mutta vain 4-5 cm pitkä
Keuhkot kehittyvät viimeisenä
Sikiön terveydentilaa voidaan tutkia monin eri tavoin
Noin 10-15% raskauksista päättyy keskenmenoon
Ultraäänitutkimuksen avulla nähdään sikiön suuret rakenteelliset poikkeamat
Lapsivesi- ja istukkanäytteestä saadaan sikiön soluja tarkempia tutkimuksia varten
Soluista saadaan selville kromosomi- ja kromosomistomutaatiot ja sukupuoli
Monia sikiötutkimuksessa havaittuja sairauksia voidaan hoitaa
Sikiötutkimusten tarkoitus estää kärsimystä ja sairauksien ehkäisy
Esim sydänvikoja voidaan hoitaa syntymän jälkeen
Vakavan sikiönkehityksen häiriön ilmetessä valinta raskauden jatkamisesta vanhemmilla
Oksitosiini saa aikaan synnytyssupistukset
Raskauden lopussa istukan toiminta muuttuu --> progesteronin määrä veressä laskee ja estrogeenin määrä kasvaa --> aivolisäke reagoi muutoksiin ja sen takalohkossa käynnistyy oksitosiinin eritys
Oksitosiini saa aikaan kohdunseinämän lihasten supistelun ja synnytys alkaa
Aivolisäkkeen etulohkosta erittyvä prolaktiini käynnistää maidonerityksen synnytyksen jälkeen
Synnytyksessä kolme vaihetta
Avautumisvaihe
Kohdunseinämän lihasten supistusten seurauksena kohdunkaula lyhenee ja avautuu 10cm laajuiseksi
kesto ensisynnyttäjällä 7-9 h, uudelleen vähemmän
Ponnistusvaihe
supistukset ja äidin aktiivinen lihastyö työntävät lapsen ulos synnytyskanavasta
kestää parista minuutista pariin tuntiin
Jälkeisvaihe
istukka, napanuora ja sikiökalvot poistuvat äidin kohdusta
Syntymän jälkeen lapsen elimistössä tapahtuu useita muutoksia
Itku merkki siitä, että lapsi on alkanut hengittää omilla keuhkoillaan
Sydämen oikean ja vasemman eteisen välinen aukko sulkeutuu ja keuhkovaltimon ja aortan välinen yhteys sulkeutuu