Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Alleelipareista muodostuu ominaisuusyhdistelmiä - Coggle Diagram
Alleelipareista muodostuu ominaisuusyhdistelmiä
Rekombinaation tuloksena syntyy erilaisia sukusoluja
Geneettinen rekombinaatio
Vastinkromosomien sattumanvarainen järjestyminen meioosin vähennysjaossa = mendelistinen rekombinaatio
tekijäinvaihdunta
Mendelin 3. sääntö: Eri kromosomeissa sijaitsevien geenien alleelista tulee meioosissa sukusoluihin sattumanvaraisesti kaikkia mahdollisia yhdistelmiä
Vanhempien alleelit periytyvät jälkeläiselle ja aiheuttavat uusia ominaisuusyhdistelmiä
Dihybridiristeytyksessä seurataan samanaikaisesti kahden ominaisuuden periytymistä
Mendel selvitti rekombinaation periaatteen tutkimuksillaan
Dominoivaa ominaisuutta ilmentävän yksilön genotyyppi voidaan selvittää testiristeytyksellä
Mikäli kaikki testiristeytyksen jälkeläisistä osa ilmentävää myös resesiivisiä ominaisuuksia --> tutkittavat yksilöt genotyypiltään heterotrygoottisia
Tekijäinvaihdunta lisää geneettistä rekombinaatiota
Samassa kromosomissa sijaitsevien geenien alleelit ovat kytkeytyneet eli ne periytyvät yhdessä
Tekijäinvaihdunta eli crossing over -ilmiö voi purkaa kytkennän --> uusein alleeliyhdistelmien määrä kasvaa
Tekijäinvaihdunnassa vastinkromosomin palat vaihtavat paikkoja keskenään
Meioosin vähennysjaon alussa pariutuneet vastinkromosomit voivat muodostaa kiasmoja eli kohtia, joissa ne tarttuvat toisiinsa
Tälläisissa tilanteissa kokonaiset kromosominpalaset voivat vaihtaa paikkoja ja palasten alleelit siirtyä vastinkromosomista toisee
Hyvin yleistä, ihmisellä 1-2 tekijäinvaihduntaa per vastinkromosomipari
Kehden geenin sijainti toisiinsa nähden selviää testiristeytyksellä
Kahden geenin lokukset eri kromosomeissa tai samassa kromosomissa (kytkeytyneet)
Samassa kromosomissa etäällän (heikosti kytkeytyneet)tai lähekkäin (vahvasti kytkeytyneet)
Geenien sijaintia toisiinsa nähden tutkitaan testiristeytyksellä
Risteytetään homotsygoottinen resessiivisiä alleleita ilmentävä yksilö heterotsyfgoottisen yksilön kanssa
Jälkeläisissä ilmenevät ominaisuudet jertovat ovatko tutkittavien geenien lokukset samassa vai eri kromosomeissa ja kuinka kaukana toisistaan
lokukset eri kromosomeissa --> syntyy neljänlaisia jälkeläisiä kaikkia yhtä paljon = normaali mendelistinen rekombinaatio
Geenit samassa kromosomissa --> heterotsygoottinen yksilö tuottaa suurimmaksi osaksi vain kahdenlaisia sukusoluja
MIkäli sukusolutyyppejä neljä, on tapahtunut tekijäinvaihdunrtaa
Kiasmat syntyvät sattumanvaraisesti --> mitä kauempana geenien lokukset ovat, sitä enemmän niiden välillä tekijäinvaihduntaa
Vahvasti kytekytyneiden geenien välillä ei kiasmoja --> vain vanhempien kaltaisia jälkeläisiä testiristeytyksessä
Crossin over -prosentti = kertoo kuinka etäällä lokuket ovat toisistaan, voidaan laskea ominaisuusyhdistelmiä ilmentävien yksilöiden avulla
Määrällisiin ominaisuuksiin vaikuttaa monta geeniä
Esim neriryhmään vaikuttaa vain yksi alleelipari
Tämänkaltaiset ominaisuudet muodostavat selkeästi toististaan eroavia fenotyyppejä
Usein laadullisia ominaisuuksia
Määrälliset ominaisuudet = esim ihmisen pituus ja ihonväri
Ilmenemistä ohjaa useat eri geenit
Polygeenit --Z polygeeninen periytyminen
Polygeenisissä ominaisuuksissa alleeliparien vaikutus on yleensä summautuvaa
Jokainen alleeli vaikuttaa osaltaan fenotyyppiin
esim ihmisen ihonväri perustuu monen alleeliparin vaikutukseen jotka vaikuttavat ihon melanosyyttien eli pigmenttiä tuottavien soluijen toimintaan
Polygeenisten ominaisuuksien ilmeneminen noudattaa normaalijakaumaa
Esim ihmisen pituus
KEskimittaisia eniten ja erittäin pitkiä tai lyhyitä hyvin vähän
Pituuteen vaikuttaa monta geeniä ja niiden yhteisvaikutus sekä ravinto määrittävät lopullisen pituuden
Ympäristö vaikuttaa monien geenien ilmenemiseen
Geenit reagoivat moniin soluin ulko- ja sisäpuolelta tuleviin viesteihin
hormonit, kasvutekijät, lämpötila, aineidewn pitoisuudet
Kaikilla monisoluisilla eliöillä monimutkainen viestinvälitysverkosto, joka aktiovoi tarvittavia geenejä ja auttaa sopeutumisessa
Suurin osa perinnöllisistä sairauksista syntyy printötekijöiden ja ympäristön yhteisvaikutuksen tuloksena --> monitekijäisesti periytyvät sairaudet
Esim astma ja aikuisiän diabetes
Elintavat voivat vaikuttaa jälkeläisten hyvinvointiin epigeneettisen periytymisen kautta
Geenien ilmeneminen muuttuu ympäristötekijöiden johdosta