Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Solut säätelevät aineiden kulkua solukalvon avulla - Coggle Diagram
Solut säätelevät aineiden kulkua solukalvon avulla
Solukalvo erottaa solun ympäristöstään
Solukalvo säätelee aineiden kulkua soluun ja solusta ulos
Solukalvo ylläpitää solun toiminnan kannalta sopivia aineiden pitoisuuksia solun sisällä
Solukalvo on puoliläpäisevä eli päästää aineita valikoivasta lävitseen
Solujen kalvorakenteet koostuvat lipideistä, proteiineista ja hiilihydraateista
Nestemosaiikkimalli
selittää parhaiten kalvon rakenteesta ja toiminnasta tehtyjä havaintoja
Kalvo muodostuu kahdesta kerroksesta fosfolipidimolekyylejä
Toinen pää vesihakuinen ja toinen vesipakoinen --> vesiympäristössä kaksikerroksinen rakenne
Eläinsoluissa kolesterolimolekyylit antavat kalvolle lujuutta ja jäykkyyttä
Solukalvon proteiineilla on monenlaisia tehtäviä
Osa proteiineista toimii aineiden kuljettajina tai kulkuväylinä kalvon puolelta toiselle
Kiinnittymisproteiinit - liittävät vierekkäin olevia soluja toisiinsa
Glykoproteiinit - niiden avulla solu tunnistaa omat ja vieraat solut ja reagoi lähellä oleviin soluihin tai niiden erittämiin viesteihin
ks. s.41
Solut tuottavat proteiineja, jotka toimivat muille soluille tarkoitettuha viestimolekyyleinä
Erityisen tärkeää monisoluisilla eläimillä
Passiivinen kulkeutuminen tasoittaa aineiden pitoisuuseroja
Pienemmät ja rasvaliukoiset molekyylit läpäisevät solukalvon helpommin
Passiivinen kulkeutuminen
Ei tarvita energiaa
Solukalvossa diffuusio ja osmoosi, jotka perustuvat molekyylien lämpöliikkeeseen
Diffuusiossa veteen liuonneet aineet siirtyvät suuremmasta pitoisuudesta pienempään
Pienimolekyyliset aineet, esim happi ja CO2, voivat läpäistä solukalvon diffuusion avulla
Lämpöliikettä tapahtuu sattumanvaraisesti eri suuntiin, mutta aina väkevämmästä liuoksesta laimeampaan
Avustettu diffuusio tapahtuu kantajaproteiinien avulla
Esim glukoosimolekyylit liian suuria päästäkseen diffuusiolla solukalvon läpi
Kantajaproteiinit ikäänkuin portteja
Osmoosissa vesi siirtyy kohti suurempaa liuenneiden aineiden pitoisuutta pitoisuutta
Tarkoitetaan liuottimen (veden) diffuusiota puoliläpäisevän kalvon läpi
Vettä siirtyy kalvon läpi kohti väkevämpää pitoisuutta niin kauan, että pitoisuuserot ovat tasoittuneet
Solukalvoissa kanavaproteiineja, akvaporiineja, joiden läpi vesi kulkeutuu
Kasvien juurten vedenotto esimerkki osmoosista
Aineiden aktiivinen kuljetus solukalvon läpi vaatii energiaa
Aktiivinen kuljetus = aineiden kuljetusta solukalvon läpi, missä tarvitaan ATP:n energiaa
Tapahtuu pienemmästä pitoisuudesta suurempaan "ylämäkeen"
Kuljetukseen tarvitaan solukalvossa olevia kuljettajaproteiineja tai ionipumppuja
Erikoistuneet tiettyjen isokokoisten molekyylien tai ionien siirtoon
Esim hermosolujen ionipumput
Tarvittava energia ATP-molekyylistä
ATP sitoutuu kuljettajaproteiiniin ja aktivoi sen --> molekyylin muoto muuttuu --> tietty molekyyli voi tarttua siihen ja siirtyä kalvon toiselle puolelle
Kalvorakkulat ovat solun keino ottaa isoja molekyylejä ja poistaa jätteitä
Solukalvon kaltaista kalvoa solulimakalvostona, rakkuloina ja soluelinten ympärillä
Kalvorakkuloiden sisälle voi pakata ja varastoida tarvittavia tai poistetavia aineita - tarvitaan ATP-energiaa
Eksosytoosilla tarkoitetaan isojen molekyylien kuljetusta solusta ulos
AIneenvhdunnassa syntyviä aineita poistetaan kalvorakkuloiden avulla
Myös joitain proteiineja tarvitaan solun ulkopuolella
Nämä kootaan kalvorakkuloihin ja pinnalle liitetään tunnistusmolekyylejä
Rakkulan sisältö siirtyy solukalvon ulkopuolelle = eksosytoosi
Endosytoosia tapahtuu kun "solu syö"
Endosytoosissa aineita siirtyy solun sisään solukalvosta kuroutuvissa kalvorakkuloissa
Solun entsyymit pilkkovat rakkulan sisällön solulle käyttökelposeksi
Solukalvo, kalvorakkulat ja solulimakalvosto voivat sulautua toisiinsa
Eksosytoosissa osa soliulimakalvostosta sulautuu solukalvoon
Endosytoosissa osa solukalvosta siirtyy solun sisälle ja sulautuu solulimakalvostoon
Endosytoosi, jossa solu ottaa kiinteitä kappaleita sisälleen = fagosytoosi