Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ihminen on monisoluinen eliö - Coggle Diagram
Ihminen on monisoluinen eliö
Ihmiselimistön rakenne ja toiminta ovat kehittyneet evoluution kuluessa
Vanhimmat nykyihmisen fossiilit 300 000 vuotta vanhoja
Ihminen ainoa kahdella jalalla liikkuva kädellinen
Evoluution seuraksena ihmisen aivojen toiminta ja koko poikkeavat muista kädellisistä
Ongelmanratkaisu ja tietoisuus kehittyneempiä
Ihminen on toimiva kokonaisuus
Kaikki ihmisen solut peräisin hedelmöittyneestä munasolusta
Solut erilaistuvat yksilönkehityksen aikana
Solut erilaistuvat satoihin eri tehtäviin
Perustuu pääosin geenien toiminnassa tapahtuviin muutoksiin
Eri solutyypeissä syntyy erilaisia proteiineja
Soluista muodostuu kudoksia, elimiä ja elimistöjä
Samoihin tehtäviin erilaistuneet solut muodostavat kudoksia
Epiteelikudos
pinta-, aisti- ja rauhaskudos
iho, verisuonet, ruuansulatuskanava, umpi ja avorauhaset, aistiärsykkeiden vastaanotto
Side- ja tukikudos
sidekudos, rusto, luu, rasva, veri- ja imuneste
Lihaskudos
supistumiskykyistä
luustolihaskudos, sydänlihaskudos ja sileä lihaskudos
Hermokudos
Hermosolut ja tukisolut
Elimet muodostuvat usein kaikista neljästä kudostyypeistä
Samaa tehtävää yhdessä hoitavat elimet muodostavat elimistöjä
Kantasoluilla on kyky erilaistua useiksi erilaisiksi soluiksi
Kantasolu = solu, joka kykenee uusiutumaan kantasoluna ja erilaistumaan eri soluiksi
Ihmisalkion solut täyskykyisiä 4-5 jakautumisen ajan
Tämän jälkeen solut vielä erittäin monikykyisiä, kaikkia muita paitsi istukan soluja
Alkionkehityksen aikana erilaistumiskyky heikkenee
Alkion solut monikykyisiä eli voivat erilaistua eri kudostyypeiksi
AIkuisen kantasolut kykenevät erilaistumaan vian tietyntyyppisiksi soluiksi
Kudosten uusiutuminen
Viestiaineet ohjaavat solujen erilaistumista ja ylläpitävät sisäistö tasapainotilaa
Solun toimintojen ylläputäminen ja solujen hengissä pysyminen edellyttävät solujen välistä vuorovaikutusta
Elimistö ylläpitää sisäistä tasapainoaan solujen välisen viestinnän avulla
Solujen toiminta vaatii vakaita olosuhteita
Elimistön sisäinen tasapainotila = homeostasia
Ihminen tasalämpöinen
Lämpöä vapautuu soluhengityksessä
Lämmönpoisto vaatii useiden elimistöjen yhteistyötä
Nestetasapaino --> jano
Säätely pääasiassa hermoston ja hormonien avulla
Viestiaineita on erilaisia
Viestiaineet ohjaavat solujen erilaistumista ja toimintaa
Umpirauhasten erittämät hormonit
Erittyvät vereen ja kulkevat sen mukana kaikkialle elimistöön
Vaikuttavat vain tietyissä kohdesoluissa
Kudoshormonit = yksittäisten solujen ja suloryhmien erittämiä paikallisesti vaikuttavia hormoneja
Pääsevät kohdesoluihin solujen pinnala olevien reseptorien avulla
Kasvutekijät
Solujen erittämien kudoshormonien tapaisia viestiaineita, jotka lisäävät tai hillitsevät solun jakautumista
Säätelevät kudosten ja elinten kehitystä ja kasvua
esim syljen kasvutekijät edistävät ruunasulatuskanavan solujen uusiutumista
Välittäjäaineet
Mahdollistavat hermosolujen toiminnan
kemiallista viestintää
Viestiaineet muuttavat geenien ilmentymistä
Solun reagointia viestiaineeseen = vaste
Viestin vastaanottanut solu voi jakautua, muuttaa muotoaan, vaeltaa uuteen paikkaan tai kuolla
Viestiaine vaikuttaa esim proteiinisynteesin käynnistymiseen
Apoptoosi on solujen ohjelmoitunutta kuolemista
Apoptoosi säätelee solujen määrää
Tapahtumasarja, jonka seurauksena tarpeettomat solut kuolevat
Ei sattumanvaraista vaan tarkoin säädeltyä
Alkionkehityksessä esim sormet ja varpaat
Aikuisilla keskeinen merkitys kudosten uusiutumisessa
Syöpäsolut eivät reagoi viesteihin
Syöpäkasvaimissa solujen erilaistuminen vähenee ja syöpäsolu irtaantuu elimistön säätelystä ja alkaa jakautua nopeasti
Eivät reagoi muiden solujen lähettämiin viesteihin
Syöpä aiheutuu solujen viestinnän häiriöistä
Karsinogeenit = syöpää aiheuttavia tekijöitä
syövän synty käynnistyy solun jakautumista säätelevissä geeneissä eli esisyöpägeeneissä tapahtuvista mutaatioista
Esisyöpägeeni voi muuttua syöpägeeniksi eli onkogeeniksi --> saa solun jakautumaan holtittomasti
Solut korjaavat DNA:han syntyneitä virheitä ja vaurioituneet solut tuhotaan
Mutaatioita tapahtuu päivittäin
Perimässä geenejä, joiden tuottamat proteiinit korjaavat mutageenien auheuttamia DNA-virheitä
Elimistö voi tuhota mutaatioiden vaurioittamat solut apoptoosin avulla ja elimistön oma puolustusjärjeselmä usein tunnistaa karsinogeenien vioittamat solut ja tuhoaa ne
Iän myötä puollustusjärjestelmän toiminta heikkenee ja DNA-muutosten määrä lisääntyy --> syöpien todennäköisyys kasvaa
Syöpäsoluista kehittyy syöpäkasvaimia
Kasvainsolut pystyvät tunkeutumaan ympäröivien kudosten sisälle ja vaurioittamaan niitä
Kasvain voi muodostaa etäpesäkkeitä - vaarallisin syövän ominaisuus
Kasvain ilman etäpesäkkeitä --> voidaan poistaa usein leikkauksella
Levinneet syövät ja verisyöpä --> solunsalpaajia eli sytostaatteja ja sädehoitoa
uusia hoitomuotoja kehitetään jatkuvasta