Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Fossiiliset polttoaineet aiheuttavat happamuutta - Coggle Diagram
Fossiiliset polttoaineet aiheuttavat happamuutta
Happamoittavat aineet peräisin useista lähteistä
Fossilisten polttoaineiden poltosta aiheutuvat rikin ja typen oksidit happamoittavat luontoa
Meriekosysteemien merkittävin happamoittaja on ilmasta veteen liukeneva hiilidioksidi
Happamoittavat aineet tulevat maan pinnalle kuiva- tai märkälaskeumana
Kuivalaskeuma: rikin ja typen oksidit päätyvät maahan painovoiman takia pölyn mukana tai kaasuna
Märkälaskeuma: rikin tai typen oksidit reagoivat ilmassa veden kanssa --> syntyy rikki- ja typpihappoa --> sataa maahan happamana sateena
Kaukokulkeutuminen: happamoittavat yhdisteet kulkeutuvat ilmavirtausten mukana kauaskin
HIilidioksidipäästöt aiheuttavat merten happamoitumista
Ilmasto lämpenee --> meret happamoituvat
hiilidioksidia liukenee helpommin kylmään veteen
CO2 + H20 = hiilihappo
Happamoituminen aiheuttaa simpuokiden ja korallieläinten kuoren kalsiumkarbonaatin liukenemisen
Iso vaikutus koko meriekosysteemien toimintaan
Todettuja haittavaikutuksia esim kaloihin, bakteereihin, planktoneliöihin
Hapan laskeuma vaikuttaa metsissä monin tavoin
Metsien happamoituminen etenee hitaasti --> vaikea huomata
aluksi puiden kasvu paranee, koska typpi lannoittaa puita
Hapanlaskeuma vahingoittaa lehtiä/neulasia, hidastaa kasvua, aiheuttaa harsuuntumista(neulas/lehtikato)
Kriittinen kuormitus = suurin mahdollinen pitkäaikainen laskeuma, jonka tietty ekosysteemi kestää ilman merkittäviä vaurioita
ks. s.106
Happamoitumisen vaikutuksia tutkitaan jäkälien avulla
Jäkälät hyviä bioindikaattoreita happamoitumisen suhteen
Jäkälien ravinteiden saanti riippuu sateista ja ilmasta
Pintakerros hyvin ohut tai sitä ei lainkaan --> haitalliset aineet kulkeutuvat sisäosiin
Päästölähteiden lähelle voi syntyä jäkäläautioita
Happamoituminen vaikuttaa vesiekosysteemeihin
Järven happamoitumisherkkyyteen vaikuttavat valuma-alueen laajuus, pinnanmuodot sekä sijainti
MItä hitaammin vesi kulkee, sitä enemmän vetyä ehtii sitoutua maaperään --> vähempi happamoituminen
Happamoituneiden vesistöjen tila parantunut
Vesistöjen tilaa tutkitaan mittaamalla vedestä esin pH, ja metallien pitoisuuksi
Koekalastuksella myös tutkitaan
Happamoituneiden järvien kalakannat palanneet ja järvet toipuneet
Happamoitumisen estämisessä ovat auttaneet kansainväliset ja paikalliset keinot
Happamoittavat päästöt saatu Euroopassa kuriin ympäristöteknologialla
Kiina ja kehittyvät maat ongelma
Rikkiä sisältävien polttoaineiden käyttöä rajoitettu
Typpipäästöistä suurin osa liikenteestä
katalysaattorit pakollisia
Typpipäästöt vähenneet hitaasti, koska autoilu llisääntynyt ja vanhoja autoja käytössä