Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Typpi ja fosfori rehevöittävät vesiekosysteemejä - Coggle Diagram
Typpi ja fosfori rehevöittävät vesiekosysteemejä
Kaikki eliöt tarvitsevat typpeä
Solujen toiminta vaatii typpeä
Ilmassa 78% typpeä, mutta vain harvat eliöt pystyvät sitomaan sitä suoraan ilmasta
Typpi monille kasveille minimitekijä
Ilmakehän typpeä sitoutuu ekosysteemeihin
Jotkin maaperän bakteerit kykenevät sitomaan typpeä ilmasta
Biologinen typensidonta
Muuttavat sen kasveille käyttökelposeksi
Salamointi saa aikaan korkean lämpötilan --> typpimolekyylit hajoavat ja muodostavat hapen kanssa typen oksideja
Abioottinen typensidonta
Typpeä on luonnossa erilaisina yhdisteinä
Kasvit ottavat tarvitsemansa typen maaperästä typpiravinteina
Orgaanisia typpiyhdisteitä poistuu eliöistä ulosteessa ja virtsassa
Hajottajat hajottavat näin vapautuneet ja kuolleiden eliöiden typpiyhdisteet takaisin tuottajien käyttöön
Jos maaperässä ei happea --> bakteerit hajottavat kasveille käyttökelpoisia typpiravinteita --> typpeä poistuu ilmaan eikä se ole enää kasvien käytössä
ks.s.89
Epäorgaaninen fosfori muuttuu orgaaniseksi ravintoketjuissa
Fosforia solujen nukleiinihapoissa ja solukalvon molekyyleissä
Kallioperässä epäorgaanisina yhdisteinä
Kallioperä rapautuu --> fosfori vapautuu maaperään ja vesiin
Fosfori monissa ekosysteemeissä minimitekijä, koska fosfori huonosti liukenevaa ja sitoutuu herkästi maaperään/pohjalietteeseen
Kasvit ottavat fosfaatti-ioneja maasta juurillaan
Hajottajat palauttavat fosforin takaisin kiertoon
Vesistöjen typpi ja fosfori ovat peräisin haja- ja pistekuormituksesta
Maataloudella merkittävä vaikutus typen ja fosforin kiertoon
Maatalous kuormittaa vesistöjä
Maatalous aiheuttaa hajakuormitusta, koska ravinteet valuvat vesistöihin useista eri lähteistä
Metsätalous ja ilman kautta tuleva kaukokulkeuma myös hajakuormittajia
Pistekuormitus on sellaisia päästöjä, jotka voidaan selkeästi paikallistaa
Esim tehtaat, voimalat, jätevedenpuhdistamot
Päästöjä valvotaan
ks.s.92
Rehevöityminen näkyy monin tavoin vesiekosysteemissä
Jos veteen tulee ravinteita aikaisempaa enemmän, tuottajien määrä lisääntyy --> rehevöityminen eli perustuotannon lisääntyminen
Alussa rehevöityminen voi olla hyvä asia, koska eliömäärä lisääntyy
Rehevöitymisen haittavaikutuksia
levien ja syanobakteerien määrä kasvaa jatkuvasti
rantakasvustot tihenevät ja laajenevat
Limoittuminen, veden paha haju, kalakuolemat
Rehevöitymisestä voi seurata happikato
Kuollessaan runsastuneet eliöt vajoavat pohjaan
Enemmän kuollutta ainesta --> hajottajat tarvitsevat aiempaa enemmän happea --> happi voi loppua jopa kokonaan
Aerobiset bakteerit kuolevat, anaerobiset mädättäjäbakteerit lisääntyvät
Mädättäjäbakteerit vapauttavat rikkivetyä, mikä hävittää pohjassa elävät eläimet
Pohjan hapettomuuden seurauksena pohjalietteen fosforia alkaa vapautua, sisäinen kuormitus
Rehevöittävien päästöjen vähentäminen ei heti näu vesistön tilan paranemisena
Rehevöityminen on Itämeren pahin ympäristöongelma
itämereen kulkeutuu rehevöittäviä aineita sadoista joista
Lähtöisin Itämeren valuma-alueelta
Itämeren typpipitoisuus 2x ja fosforipitoisuus 5x 1940-luvulta
Viime vuosina ravinnepäästöt saatu vähenemään
Rihevöityminen muuttaa Itämeren eliöyhteisöä
Etenkin keväisin levien lisääntyminen voi olla räjähdysmäistä
Syanobakteerien massaesiintymät loppukesällä
saavat kilpailuedun, kun pintaveden typpivarastot kulutettu, koskta pystyvät sitomaan typpeä ilmasta
Osa tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä veteen
Syvänteisiin syntynyt täysin hapettomia alueita, koska pintavesi ei pääse sekoittumaan tiheämmän pohjaveden kanssa
Pohjanmerestä tulevat suolavesipulssit työntävät suolaista vettä Itämereen, jolloin syvänteiden hapenpuute helpottaa
Rehevöityminen vaikuttaa eliölajeihin eri tavoin
Linnut:
Pesäpaikan valinta
Pesimätulos
Lintujen terveys
Vesi samenee --> saalistus vaikempaa --> kalansyöjälinnut harvinaistuvat
Särkikalat yleistyneet --> sinisimpukoiden kannat romahtavat
Rehevöitymistä estetään tehokkaimmin kuormitusta vähentämällä
Hajakuormituksen vähentämisen keinot
Lannoitteiden käytön vähentäminen
Keinolannoitteiden korvaaminen lannalla
Karjanlannan käsittely, jotta kuljetus kannattavaa
Lannoitteiden oikea-aikainen levittäminen
Suojavyöhykkeet peltojen ja vesistöjen välissä
Kosteikkojen perustaminen
Paltojen kalkitseminen, jotta happamuus säilyy
Viljelymaan muokkaus niin, että vesi ja ravinteet imeytyisivät maahan
Suomessa hyvä jätevesien puhdistus
Orgaaniset aineet saadaan melko hyvin poistettua
Biologinen hapenkulutus ilmaisee happimäärän, jonka mikrobit kuluttavat orgaanista ainesta hajottaessaan
Rehevöityneiden järvien kunnosuskeinoja
vesikasvien niitto ja siirto riittävän kauas
Pohjan ruoppaus, ravineet vähenevät pohjassa
Hoitokalastus