Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Eliöyhteisö muodostuu alueen eri lajien populaatioista - Coggle Diagram
Eliöyhteisö muodostuu alueen eri lajien populaatioista
Eliöyhteisön lajit vaikuttavat toisiinsa
Lajien sopeutuminen ja vuorovaikutussuhteet seurausta evoluutiosta
samalla alueella elävät eri lajit muodostavat eliöyhteisön
Lajien välinen kilpailu johtaa erikoistumiseen
Ympäristöresursseista pulaa --> yksilöiden välille kilpailua
Lajienvälistä kilpailua syntyy, kun useampi laji käyttää samaa ympäristöresurssia
Kilpailukykyisempi laji säilyy elinvoimaisempana ja lisääntyy tehokkaammin
Sekä kasvi- että eläinlajit kilpailevat ympäristöresursseista
Kasveill elintila, valo, vesi, ravinto
Kasveilla suurin osa kilpailusat käydään juurilla
Pienemmällä valo- tai ravinnemäärällä pärjäävä kilpailussa vahvempi
Eläimillä lajienvälinen kilpailu ravinnosta ja elintilasta
Heikompi laji joutuu siirtymään
MItä lähempänä lajien ekolokerot ovat toisiaan, sitä kovampaa kilpailu
Samanlaiset ekolokerot --> syrjäyttävä kilpailu
Lajienvälinen kilpailu voi johtaa sopeutumiseen
Samalla alueella esiintyy päällekäisiä ekolokeroita --> lajit sopeutuvat ja muuttavat esim ruokailualuettaan
Kilpailu vähenee
Evoluution aikana kilpailu voinut johtaa pysyviin sopeutumiin ja rakenteellisiin muutoksiin
Esim lintujen nokat ovat kehittyneet niiden käyttämän ravinnon perusteella
Syödään tai tullaan syödyksi
Toisenvaraiset eliöt tarvitsevat ravinnokseen muita eliöitä
Saalistuksessa toinen laji hyötyy, toinen kärsii
Laiduntajat, loiset ja pedot saalistajia
Laiduntajat saavat energiansa tuottajista
Eliöitä jotka syövät kasveja tai muita tuottajia
Laidunnusta (saalistussuhde)
Yleensä koko kasvia ei syödä eli kasvi jatkaa kasvua
Tuottajia biomassalla mitattuna moninkertaisesti kasvinsyöjiin verrattuna
Laiduntajat eivät kuluta kaikkea ravinnoksi kelpaavaa
Pedot tappavat elääkseen
Eläimiä, jotka tappavat saaliseläimiä ravinnokseen
Osa ravintospesialisteja osa yleispetoja
Esim lumikon (ravintospesialisti) ja myyrän välillä riippuvuussuhde, joka ilmenee lajien kantojen jaksottaisena vaihteluna
Kaikille toisenvaraisille eliöille edullista olla kuluttamatta isäntä- tai saalislajien populaatioita loppuun
Saaliseläinten populaatiot säilyvät petojen vaikutuksesta ympäristön kantokyvyn rajoissa
Paremmin sopeutuneet yksilöt välttelevät petoja tehokkaammin --> saaliseläin populaatio kehittyy ja sopeutuu
Peto-saalis-suhde
Loiset varastavat ravintoa isänniltään
Loissuhde = kahden lajin välinen suhde, jossa toinen laji, loinen, elää isäntälajin kustannuksella
Isäntä ei kuole heti, loinen ehtii lisääntyä
Suuri osa loisista mikrobeja
Lois-isäntä-suhde
Eliöt voivat elää keskenään läheisessä vuorovaikutussuhteessa
Jotkut lajit elävät molempia osapuolia hyödyttävässä vuorovaikutussuhteessa
Symbioosi = lajien välistä kiinteää yhteiselämää
Hyötyä molemmille tai vain toiselle, voi myös olla haitallista
Mutualismissa yhdessä eläimsestä on hyötyä molemmille osapuolille
hyvin tavallisia
Esim kasvien ja niiden pölyttäjien väliisiä suhteita
Ehdollinen mutualismi = lajit hyötyvät toisistaan, mutta pärjäävät ilmankin
Ehdoton mutualismi = suhde ainakin toiselle osapuolelle elinehto
esim kasvinsyöjänisäkkään ja sen ruuansulatuskanavassa elävien bakteerien suhde
Pöytävieras hyötyy toisesta lajista
Hyötyä vain toiselle osapuolelle
Pöytävieras = hyötyvä osapuoli
Isäntälajille harmiton
Esim kotihiiret ja lokit
Hajottajat käyttävät ravintonaan kuolleita eliöitä
Osa eliöistä erikoistunut hankkimaan ravintonsa kuolleista eliöistä
Hajottajiin kuuluu hyvin paljon erilaisia lajeja
Suurimman osan hajotuksesta tekevät pienet maaperäeliöt, esim madot, bakteerit, sienet
Mahdollistavat aineiden kierron
Lajit kehittyvät keskeneisessä vuorovaikutuksessa
Lajit elävät vuorovaikutussuhteissa --> yhdessä lajissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat muihinkin lajieihin
Rinnakkais- eli koevoluutio
Kaikki eliöt jotain kautta toisen eliön ravinnonlähteitä
Monille kasveille kehittynyt ominaisuuiksia, jotka parantavat niiden selviämistä, esim myrkylisyys, tuoksut, värit
Pedoille kehittynyt ominaisuuksia, jotka parantavat niiden kykyä saalistaa ja saaliseläimille kehittynyt ominaisuuksia, jotka vähäntävät riskiä tulla saalistetuksi