Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Geenitekniikka on muuttanut jalostusta - Coggle Diagram
Geenitekniikka on muuttanut jalostusta
Bioteknologia tarjoaa mahdollisuuksia maapallon ravinnontuotannon lisäämiseen
Väkiluku kasvaa --> ravintoa tarvitaan enemmän
Yksipuolinen ravinto ongelma, esim riisi
Geeni siirretään kasvisoluun yleensä agrobakteerin avulla
Agrobakteeri = maaperäbakteeri, jota käytetään vektorina kasvien geenisiirroissa
Agrobakteerissa vektoriksi sopiva plasmidi
äkämien kasvaminen estetään muokkaamalla plasmiida
Merkkigeeninä käytetään geeniä, jolla kasvisolut saadaan vastustuskykyisiksi rikkakasvimyrkylle
Kasveihin voidaan siirtää geenejä myös geenipyssyllä
Geenipyssy = laite, jolla soluihin ammutaan DNA:lla päällystettyjä kultahiukkasia
Voidaan käyttää myös entsyymejä soluseinän poistamiseen, jolloin geeni voidaan siirtää mikroinjektiolla
Geenitekniikka mahdollistaa täsmäjalostuksen
Geenitekniikan avulla jalostuksessa siirretään vain haluttuja geenejä
Ei lajirajoja kuten perinteisessä jalostuksessa
Geeninsiirto jalostuksessa mahdollista vain, jos ominaisuus on yhden tai muutaman geenin aiheuttama
Geenitekniikka nopeampaa kuin perinteinen jalostus
Muuntogeenisten kasvien viljelyyn pääseminen pitkä prosessi
Vain harvoja muuntogeenisiä kasveja viljellään kaupallisesti
Rikkakasvit ja tuhohyönteiset ongelma viljelyssä
ensimmäiset muuntogeeniset viljelykasvit kestivät näitä
Muuntogeeninen maissi tuottaa lehtiin erittyvää proteiinia, joka tappaa sitä syövät hyönteiset --> ei hyönteismyrkkyjä
EU:ssa tiukka lainsäädäntö muuntogeenisille lajeille
Muuntogeenisiä kasveja saattaa karata luontoon
Arvaamattomat seuraukset ekosysteemeille
Jalostetus viljelykasvit usein ihmisestä riippuvaisia
Joskus muuntogeeninen kasvi voi olla kilpailukykyisempi ja syrjäyttää luonnovaraisia kasveja
Eläinjalostuksessa geenitekniikkaa on käytetty vähän
Geenitekniikkaa käytetään vastustuskyvyn parantamiseen tai muunneltujen maataloustuotteiden tuottamiseen
Tuotantoeläinten jalostuksessa geenitekniikkaa ei hyödynnetä
Crispr-tekniikka mahdollistaa tarkemmat genisiirrot eläinjalostuksessa
Olennaisin ero muihin tekniikoihin on tarkkuus
Näin tuotettujen muuntogeenisten eläinten käyttöä ei pysty valvomaan
Käytetään tartuntatautien vastustuskyvyn parantamiseen
Kasvijalostuksessa käytetään kloonausta
Kloonaus = perimältään samanlaisten yksilöiden tuottamista
Suvuttomasti lisääntyvät kasvit tuottavat itse luonnollisia
klooneja
Kasveja kloonataan solukkoviljelyn avulla
Kasveilla hyvä rekombinaatiokyky --> kasveja voidaan kasvattaa nopeasti ja helposti solukkoviljelyllä
Kasvi- ja elänsolujen viljelyä steriileissä olosuhteissa
Kasvin soluja kasvatetaan kasvatusalustalla ja solut erilaistuvat kasvihormonien avulla taimiksi
Solukkoviljelyssä käytetään kasvihormoneja
Kasvihormoni = kasveissa syntyviä aineita, jotka ohjaavat kasvin kasvua ja toimintaa
Myös ympäristötekijät vaikuttavat
Haploidiajalostus nopeuttaa toivotun ominaisuuden saavuttamista kasvijalostuksessa
Haploidiajalostus = jalostusmenetelmä, jossa tuotetaan haploidisia kasveja
Haploidisella taimella vain puolet normaali kromosomiluvusta --> resessiivisetkin alleelit ilmenevät
Etsitään toivotunlaisia ominaisuuksia ilmentävät yksilöt ja niiden kromosomisto kaksinkertaistetaan esim kolkisiinilla
Uudet yksilöt kaikilta ominaisuuksiltaan homotsygoottisia
Eläimiä kloonataan tumansiirtotekniikan avulla
NIsäkkäitä kloonautuu ainoastaan varhaisen alkion jakautuessa (identtiset kaksoset)
Tumansiirtotekniikka = menetelmä, jossa kloonattavan yksilön tuma tai somaattinen solu yhdistetään sähköpulssin avulla munasoluun, jonka tuma on poistettu
Alkio siirretään sijaisemon kohtuun
Uusi yksillö on on geenien osalta samanlainen kuin tuman luovuttanut yksilö
Kallista ja vaikeaa
Paljon alkiovaiheen kuolleisuutta ja erilaisia vikoja ja sairauksia
Ympäristötekijät vaikuttavat myös yksilöön --> ei täysin samanlainen