Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Autismi - Coggle Diagram

- - - - viisi moduulia, joilla voidaan arvioida eri kehitys- ja ikätasoisia henkilöitä. Arviointiin soveltuva moduuli valitaan tutkittavan kielellisen tason ja iän perusteella
  - - - arvioidaan kielellisiä ja kommunikaatiotaitoja, sosiaalista vuorovaikutusta ja rajoittunutta, toistavaa sekä stereotyyppisen käyttäytymisen ja kiinnostuksen kohteita
- - - - keinoina havainnointi eri tilanteissa, haastattelu (esim. Esikko), (puoli)strukturoidut menetelmät esim. ADOS 2, testit esim. ESB
      - sosiaalinen havaitseminen, kontakti, vastavuoroisuus, jaettu huomio, vuorottelu, jäljittely
    - - keinoina havainnointi, haastattelu, (puoli)strukturoidut menetelmät esim. ADI-R, SCQ, DISCO
        
        usein yhdessä muiden ammattiryhmien kanssa
      - mielen teoria, sosiaalinen mielikuvitus, sosiaalinen kyvykkyys
    - - Ekspressiivinen kommunikointi ja kieli
        
        Mitä välineitä lapsi käyttää kommunikointiin (eleet, esineet, kuvat, puhe, mikä?)
        
        Mitä kommunikoinnin funktioita/käyttötarkoituksia lapsi käyttää
        
        Missä tilanteessa ja kenen kanssa lapsi kommunikoi? miksi?
        
        Pragmaattiset taidot
        
        Kielen osa-alueiden hallinta (fonologia, morfosyntaksia, leksikko, semantiikka)
      - Reseptiivinen kieli
        
        Ei-kielellisten vihjeiden ymmärtäminen (eleiden/ilmeiden havainnointi ja ymmärtäminen, kontekstin hyödyntämisen taito)
        
        osoittaminen, ottaminen, vuorottelu
        
        Auditiivinen hahmottaminen ja muisti
        
        Puheen ymmärtäminen (tilannesidonnainen, ei-tilannesidonnainen)
  - - - Pragmatic Profile
  - - - kommunikaatiossa käytettäviä muotoja ja niiden riittävyyttä
        
        miten kommunikoi
      - mitkä kommunikaation käyttötarkoitukset ovat hallinnassa ja mitkä niistä puuttuvat
      - kommunikaation kulmakivien (aloitteisuus, kohdentaminen, sinnikkyys) avulla saatavaa tietoa siitä, kuinka itsenäisesti kieltä käytetään
      - Näiden kolmen tekijän keskinäinen suhde antaa tietoa siitä, mihin kuntoutuksen painopiste on juuri tällä hetkellä, tämän henkilön kohdalla suunnattava. Saattaa olla esimerkiksi niin, että arvioimamme henkilön puheen (väline) sanavarasto on hyvinkin laaja, mutta hän käyttää tätä välinettään vain nimeämiseen (käyttötarkoitus)
  - - - Kyky luoda kontakti
      - Motivaation asioiden loppuviemiseksi
      - Kiinnostus arvioinnissa käytettävään materiaaliin
        
        tärkeä testien tekemisen onnistumiseksi
      - Haastavasta käyttäytymisestä pidättäytyminen, ahdistuksesta tai turhauttavasta tunteesta selviytyminen
      - Kyky sosiaalisiin perustaitoihin, esim. osoittaminen
      - Kyky ymmärtää tilanteessa käytettävän kielen pragmaattisia piirteitä
      - Mikäli jokin/jotkin tuottavat vaikeuksia, ei standardoitujen testien käyttäminen kielen arvioimiseksi onnistu, vaan se tulee tehdä havainnoimalla
      - Mikäli onnistuvat -> Voidaan tehdä tavallisilla testeillä
        
        Sanaseula tai MCDI
        
        NRDLS/Lausetesti
        
        Fonologiatesti
        
        Boehmin peruskäsitetesti
        
        Kissatarina
        
        CCC2
        
        Pragma
- - - - kiinnittävät verrokkeja vähemmän huomiota sosiaalisin ärsykkeisiin
      - Toisten ihmisten toiminnan seuraaminen on vaikeaa
    - - RJA parempi kuin IJA
        
        aloitteen tekemisen puute viittaa autismiin
      - IJA tärkeä oman sosiaalisen toiminnan merkityksellisyyden ymmärtämisessä ja vahvistamisessa
        
        Heikosti kehittynyt IJA autismin ennuste?
  - - - Sanoja voi tulla, mutta ne eivät ole kommunikatiivisessa käytössä
      - Leikin taidot eivät kehity tai kehittyvät hitaasti – lelujen käyttö poikkeavaa
      - Kommunikatiivinen IJA ei kehity tai kehittyy huomattavan hitaasti
      - Poikkeavia piirteitä voi olla todella vaikea huomata ilman asiantuntemusta – yleensä vanhemmat kuitenkin osaavat kertoa havainnoistaan retrospektiivisesti
- - - - autismi ei ole kielihäiriö, vaan vaikuttaa kommunikointiin ja vuorovaikutukseen
      - Autismi ei ole kielen kehityksen häiriö eikä siihen voi suhtautua ainoastaan kielellisenä vaikeutena
        
        puhe tulee kyllä jos on tullakseen, erityisesti mikäli vuorovaikutusta kuntoutetaan → tekee puheesta hyödyllisen
    - - Sama määrä eri sanaluokkien sanoja ja samanlaiset semanttiset kategoriat
      - Puheen ymmärtämisen prosessit samanlaisia kuin ei-autistisilla ikätovereilla
    - - Mutta
        
        Kielen kehitys erittäin yksilöllistä, variaatiot hyvin suuret
        
        Kielen kehitykseen vaikuttaa mahdollinen kehitysvamma enemmän kuin varsinaiseen kielen kehitykseen liittyvät asiat
        
        Osa jää puhumattomiksi
        
        Selvitä taustasyy, usein dyspraksia
        
        Autististen lasten erityispiirre ekolalia ei ole yhtä tavallista normiväestössä kuin autismiväestössä
        
        Oletus: Ekspressiivinen kieli kehittyy autistisella lapsella poikkeuksellisesti ennen reseptiivistä kieltä
  - - - protoimperatiivinen: lapsi käyttää ympäristöä saadakseen asioita
      - protodeklaratiivinen: lapsi viestii äidille
    - - taustalla heikko jaettu huomio?
    - - pyytämiseen liittyy kohdentaminen, mikä autistisilta henkilöiltä puuttuu
    - - välitön ja viivästetty
      - aina huono merkki
    - - Autismi ei suojaa kielihäiriöltä eli autismikirjolapsilla samanlainen todennäköisyys kielihäiriöön kuin ei-autistisilla mutta syy ei välttämättä ole sama kuin kielihäiriössä
      - Autistisilla lapsilla voi olla esim.
        
        Dyspraktisia vaikeuksia.
        
        Morfosyntaktisia vaikeuksia.
        
        Fonologisia vaikeuksia eli artikulaatiohäiriöitä
        
        Sananlöytämisen vaikeuksia
      - Autismiin liittyy aina seuraavia vaikeuksia, mutta ne eivät ole merkki kielihäiriöstä:
        
        pragmaattisia vaikeuksia – taustalla sosiaalisen kehityksen vaikeudet
        
        semanttisia vaikeuksia - taustalla eksekutiiviset vaikeudet (sentraalinen koherenssi yms.)
  - - - sosiaalinen huomio, huomion suuntaaminen, jäljittely
    - - Näistä 25 %:lla ilmenee myöhemmin haasteita käyttäytymisessä ja muussa sosiaalisessa toiminnassa eli kommunikoinnin kehittäminen viimeistään tässä vaiheessa tulee ajankohtaiseksi
      - AAC
- - - - Puutteet perustavaa laatua olevissa tarkkaavuuden säätelyyn liittyvissä prosesseissa aiheuttaa autismissa tyypillistä “tahmaista” tarkkaavuutta
        
        vaikuttaa sosiaaliseen ja akateemiseen suoriutumiseen
      - Kielen kehityksellä voi olla vielä merkityksellisempi rooli itsesäätelyn ja sen myötä eksekutiivisten toimintojen kehittymisessä
  - - - Muisti
      - Toiminnanohjaus (perättäiset toimintasarjat esim. pukeminen)
      - Tarkkaavuuden kiinnittäminen, ylläpito ja siirtäminen
- - - - Hajuihin
      - Silittämiseen, painimiseen, lähellä olemiseen, uusiin vaatteisiin – tuntoaisti
      - Makuihin (suhtautuminen uusiin ruokiin, mieliruuat)
      - Valoihin, pyöriviin esineisiin, tippuviin lehtiin - näköaisti
      - Ääniin (yllättäviin ja tuttuihin)