Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Vuorovaikutus ja autismi - Coggle Diagram

- - - - yksi vaikuttaa toiseen ja kaikki kaikkeen
      - Tieto olisi tarpeen, jotta kuntoutus voitaisiin suunnitella kausaalisesti tehokkaaksi
    - - Jo geeneissä, Katseen fokuksen vaihtaminen (tahdissa toisen kanssa) ennakoi koordinoitua jaettua tarkkaavuutta
    - - tämä puolestaan vaikuttaa mm. sosiaalisissa tilanteissa karttuneen information käyttöön
- - - - kyky vastata toisen aloitteeseen = Responding to Joint Attention
      - kehittyy aiemmin
        
        alkaa kehittyä jo ensimmäisten elinkuukausien aikana
        
        tahdosta riippumaton systeemi, jonka tarkoituksena on biologisesti merkittävien ärsykkeiden havainnointi (esim. vaara)
        
        elämää ylläpitävä mekanismi
      - Tasot
        
        matala
        
        Osoittamisen seuraaminen, seuraa kohteen suoraa osoittamista, osoittajan sormi kohteessa
        
        “katso tuo tuossa ...”
        
        ASD
        
        katsovat toista kasvoihin tai sormen päähän → ei pystytä jakamaan huomion kohdetta
        
        korkea
        
        Kääntää katsetta seuratakseen toisen osoittamista, osoittajan sormi kauempana kohteesta
    - - kyky tehdä itse aloitteita = Initiating Joint Attention
      - kehittyy myöhemmin (n. 1 v) ja on tavoitteellisempi ja palkitsevampi kuin RJA
        
        Tärkeä oma sosiaalisen toiminnan merkityksellisyyden ymmärtämisessä ja vahvistamisessa
        
        oman sosiaalisen toiminnan ymmärtäminen ja vahvistaminen, minän kehitys
      - Tasot
        
        matala
        
        Tavoittelu, ei katsekontaktia
        
        Katsekontakti, lapsi katsoo spontaanisti toista koskettaessaan esinettä
        
        Katsefokuksen vaihtelu, lapsi katsoo vuorotellen esinettä ja aikuista
        
        korkea
        
        Osoittaminen, osoittaa kohdetta etusormella spontaanisti
        
        Osoittaminen ja katseella tarkistaminen, osoittaa myös kauempina olevia kohteita
        
        Näyttäminen, lapsi katsoo aikuista silmiin/kasvoihin ja näyttää esinettä. Eroaa antamisesta, jolloin lapsen huomio kohdistunut enemmän aikuisen käsiin
- - - - Tavallisia myös aivovammoissa (Hankittu)
      - Perimä
      - autisminkirjossa (AINOASTAAN)
    - - Kehitykselliset syyt: kieli, motoriikka, tarkkaavuus, kognitio
      - Hankitut syyt: AVH, sairaudet, esim. MS,ALS, Parkinson
      - kaikessa, mikä haittaa kommunikointia
      - vuorovaikutuksen haasteet lähinnä kielen pragmatiikkaan liittyviä: kielen käyttö vuorovaikutustilanteissa
  - - - Tyypillisesti kehittyvät lapset oppivat vuorovaikutustaitoja ilman erityisiä interventioita
        
        Kehittyvät ensimmäisten kahden vuoden aikana “normaalin arjen sivutuotteena”
        
        Ei osata kiinnittää huomiota vaikka pitäisi
      - Poikkeamat varhaisissa vuorovaikutustaidoissa ovat aina merkki jostakin vakavammasta
        
        yleensä merkki ASD
        
        tulisi osata huomata ajoissa
        
        vähennetään myöhempiä ongelmia
    - - Vauva- ja taaperoiässä seulontatarkoituksessa
        
        tehdään liian vähän, seulaan jääneet jatkotutkimuksiin
      - Kehitysvammaisilla, erityisesti syvästi kehitysvammaisilla henkilöillä iästä riippumatta
      - Autistisilla henkilöillä iästä riippumatta
      - Katso taidot, aloitetaan kuntoutus tasolta jossa ihminen on
    - - Havainnointi
        
        Kykyä: kiinnostua toisesta henkilöstä, innostua vuorovaikutuksesta, vastata toisen aloitteisiin, RJA, tehdä itse aloitteita, IJA, vuorotella, ylläpitää vuorovaikutusta, osoittaa, tarkistaa katseella, seurata osoittamista
        
        kyky kiinnostua esineistä: mitä tekee pikkuautolla?
        
        Kykyä jäljitellä eleitä, ilmeitä, ääniä, äänteitä, tavuja, sanojakin
        
        Havainnoidaan arjessa ja kahdenkesken + kysytään läheisiltä
      - Haastattelu
        
        Esikko
        
        Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus
        
        Arviointitiedon antajina ovat lapsen vanhemmat, joita pyydetään tietyissä ikävaiheissa kirjaamaan lomakkeisiin havaintojaan lapsen kommunikaatiosta ja varhaisesta kielestä
        
        seulontamenetelmä, joka on tarkoitettu 6–24 kuukauden ikäisten lasten esikielellisen kommunikaation ja varhaisen kielen kehityksen arviointiin ja seurantaan
        
        Sopii myös kehitykseltään viiveisten lasten arviointiin ikäsuosituksen ulkopuolelta
        
        Menetelmä tukee vanhemman ja lapsen varhaista vuorovaikutusta, vahvistavaa yhteistyötä antamalla pohjan keskusteluun vanhempien ja kehitykselliseen arviointiin osallistuvien muiden aikuisten välillä
        
        antaa viitteitä siitä, onko lapsen kehitystä syytä seurata tavallista tarkemmin vai onko tarvetta lisätutkimuksille tai tukitoimille
        
        Riskikehityksen piirteet:
        
        6kk
        
        Sosiaalinen kommunikaatio: tunneilmaisu vakiintumaton, ei sosiaalista hymyä, katse ei vuorottele henkilön ja esineen välillä, lapsi ei tavoittele toisen huomiota
        
        Puheen tuottaminen: ei ilmaise avun ja huomion tarpeita ääntelemällä
        
        Ymmärtäminen: ei osoita kiinnostusta esineitä kohtaan
        
        12kk
        
        Sosiaalinen kommunikaatio: ei osaa seurata katseen suuntaa tai osoittamiseleitä, ei osoita pyrkimystä suunnata toisen huomiota, eleiden käytössä puutteita
        
        Puheen tuottaminen: kanoninen jokeltelu ei vielä ilmaantunut
        
        Ymmärtäminen: ei reagoi omaan nimeen ja ymmärtää vain muutaman kielellisen ilmaisun, osoittaa mahd. kiinnostusta esineisiin mutta tunnistaa vain muutaman käyttötarkoituksen
        
        18kk
        
        Sosiaalinen kommunikaatio: ei osoita kiinnostusta suunnata toisen kiinnostusta, vaativampien eleiden käytössä puutteita
        
        Puheen tuottaminen: ei vielä kahden tavun yhdistelmiä ääntelyssä, vähemmän kuin 4 tunnistettavaa sanaa
        
        Ymmärtäminen: ymmärtää max 10 kielellistä ilmaisua, tunnistaa max 5-8 esineen käyttötarkoituksen, ei osaa pinota
        
        24kk
        
        Sosiaalinen kommunikaatio: ei edelleenkään JA päämäärää, ei nyökkää
        
        Puheen tuottaminen: ääntelyssä vain muutama kahden tavun yhdistelmä, max 10 sanaa
        
        Ymmärtäminen: ymmärtää alle 30 ilmaisua, ei leiki kuvitteellista leikkiä, osaa pinota alle 5 palikkaa
      - Testit
        
        Early Sociocognitive Battery, ESB
        
        sosiaalisen kognition taitojen arviointimenetelmä, joka on tarkoitettu 2 v 0 kk – 4 v 11 kk ikäisille lapsille
        
        voidaan käyttää myös vanhemmille lapsille
        
        pääasiassa ei-kielellinen arviointimenetelmä
        
        sopii myös lapsille, joilla on kielenkehityksen viivettä tai eri äidinkieli kuin arvioijalla tai ei puhetta
        
        kolme osatestiä jotka mittaavat leikinomaisilla tehtävillä sosiaalisen kognition perustaitoja
        
        sosiaalista vastavuoroisuutta, jaettua tarkkaavuutta ja symbolista ymmärtämistä
        
        Osatesti
        
        Arvioidaan, miten lapsi reagoi tutkijan ilmaisemiin tunteisiin eri vuorovaikutustilanteissa
        
        1 more item...
        
        Lapsen reaktioita arvioidaan siitä, miten pitkään lapsi katsoo arvioijan kasvoja
        
        Osatesti jaettu tarkkaavuus
        
        Arvioidaan, miten lapsi reagoi tutkijan jakamaan kiinnostuksen kohteeseen (pikkuesineet ja samanlaiset isot esineet)
        
        Tätä arvioidaan katseen siirtämisestä:
        
        2 more items...
        
        Osatesti, symbolinen ymmärtäminen
        
        Arvioidaan lapsen kykyä ymmärtää, että symbolia voidaan käyttää tarkoittamaan jotain toista asiaa
        
        Arvioidaan eleiden, pienoisesineiden ja korvaavien esineiden symbolista ymmärtämistä
        
        Lapsen tulee ymmärtää, mitä esinettä tarkoitetaan, kun se esitetään symbolisesti: lapsi valitsee pöydällä olevista esineistä symbolia vastaavan esineen
        
        voidaan havaita jo varhain vaikeudet, jotka ennustavat laajempia sosiaalisen kommunikaation vaikeuksia tai autismikirjon häiriötä
        
        auttaa myös tukitoimien suunnittelussa sosiaalisen kognition taitojen edistymiseksi; arvioinnin tulokset kuntoutuksen pohjana
- - - - mallioppiminen
      - käyttäytymisen vahvistaminen
    - - Merkittävänä osana on yksilön oivallus, että hän itse ja myös toiset ihmiset ovat tavoitteellisia toimijoita
      - Sosiaalinen havaitseminen on sosiaalisen kognition kehittymisen perusta
    - - ei ole sama asia kuin sosiaalisuus
        
        Kyvykkyys kehittyy kokemuksen ja kehityksen myötä – opittu taito!
        
        Sosiaalisuus on temperamenttipiirre
        
        Esim. autistinen lapsi voi olla hyvin sosiaalinen, mutta vailla sosiaalisia taitoja!
      - liittyvät mm.
        
        Sitoutua monimutkaisiin sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin
        
        Myönteiset toverisuhteet
        
        Kyky saavuttaa tarkoituksenmukaisia sosiaalisia tavoitteita
        
        Omien tunteiden ja käyttäytymisen säätely
        
        Sosiaaliset taidot (mm. aloitteiden tekeminen, kyky ratkaista sosiaalisia ongelmia)
        
        Toisten aikomusten ja tunteiden osuva havaitseminen ja tulkitseminen (mielen teoria)
        
        tarkoitetaan kykyä liittää mentaalisia tiloja kuten uskomuksia, aikomuksia ja toiveita itseen ja muihin sekä ymmärtää, että muiden mentaaliset tilat eroavat omista
        
        auttaa ymmärtämään toisen mieltä sekä tulkitsemaan ja ennustamaan ihmisten käyttäytymistä suhteessa heidän mentaalisiin tiloihinsa
        
        Heikon kehittymisen seurauksia
        
        Vaikeus lukea viestejä toisten silmistä
        
        miniilmeet
        
        Taipumus tehdä kirjaimellisia tulkintoja toisten puheista
        
        Vaikea ymmärtää vitsejä, ironiaa jne
        
        Käytös, jota muut pitävät epäkohteliaana ja huonokäytöksisenä
        
        miksi olet niin lihava, etkö tiedä että pitäisi kuntoilla
        
        haisetpa pahalle, etkö tiedä että hampaat pitäisi pestä
        
        autistit eivät ajattele olevansa epäkohteliaita
        
        Poikkeuksellinen rehellisyys
        
        Taipumus vainoharhaisuuteen
        
        osalla psyk.diagnoosi taustalla
        
        väärä diagnoosi
        
        Vaikeus huomata että muut ihmiset voisivat ja haluaisivat olla avuksi
        
        Laadultaan poikkeava itsetutkiskelu ja itsetietoisuus
        
        ei osaa vertailla itseä muihin
        
        vertailee itseään optimi mielikuvitusihmisiin
        
        ei salli epäonnistumisia, kriittisyys itseä kohtaan
        
        Vaikeus ymmärtää, milloin jokin asia aiheuttaa nolostumista
        
        Ahdistus
        
        Tavallista kauemmin kestävä sosiaalisen informaation prosessointi koska käytössä älyä eikä intuitio
        
        Fyysinen ja emotionaalinen uupumus
        
        ihmisten kanssa oleminen on raskasta
        
        joutuvat kokoajan miettimään mitä pitää tehdä
        
        Vaikeus säilyy koko elämän. Vaikka teoreettinen tieto toisista ihmisistä lisääntyy, on tiedon käyttöönotto hidasta eikä palvele juuri käsillä olevaa tilannetta. Voi lisätä psyykkistä kuormittavuutta eli asiakas alkaa tilanteiden jälkeen vasta hahmottaa ja ajatella muiden ”mieltä”, mikä lisää itsesyytösten määrää.
  - - - VARSU (0-6 v.)
        
        Haastatellaan vanhempia tai he täyttävät tarvittavat osiot itse
      - VIIVI (5-15v)
        
        Vanhemmat täyttävät kyselylomakkeen
        
        Voidaan myös pisteyttää, mutta antaa hyvän kuvan lapsen kokonaiskuvan myös laadullisena mittarina
- - - - sekundaarisesti monissa häiriöissä
    - - Pragmaattisia merkityksiä luodaan ilmaisuihin paitsi kieliopin keinoin, myös nonverbaalisin keinoin kuten painotuksin, viittauksin ja elein
      - Kaikkiin kommunikaation vaikeuksiin liittyy jonkinasteisia pragmaattisia vaikeuksia joko primaarisina tai sekundaarisina
      - arviointi on vaikeampaa kuin monien muiden kielellisten taitojen arviointi
        
        ei voida arvioida erillään henkilön sosiaalisesta ympäristöstä, toisin kuin muita kielen osa-alueita
        
        esim. pute on hyvä vuorovaikutuskumppani -> vuorovaikutus meidän kanssa helppoa, kaikki ongelmat eivät tule esiin
  - - - Pieni lapsi toistaa kaavamaisesti omaa yleistietoaan ja kokemuksiaan – käyttää fraaseja -> Kokemusten karttuessa lapsi oppii käyttämään omia sisäisiä skeemojaan joustavasti sekä mukauttamaan ilmaisujaan vastaanottajalle sopiviksi
    - - Päättelytilanteissa keskeistä kielellisen ja fyysisen tilannetiedon lisäksi muistissa olevan tiedon hyödyntäminen – kuultu ilmaisu liitetään osaksi mieleen rakentunutta viitekehystä
    - - ei kykene painamaan mieleensä kaikkia ilmauksen merkityksiä eikä käyttämään niitä joustavasti vuorovaikutustilanteessa, Voi ilmetä sananlöytämisen vaikeutena
    - - Tarkkaavuuden kontrolli, informaation prosessointi, kognitiivinen joustavuus, tavoitteiden asettaminen
    - - Hallinnan vaikeudet (DLD, dysartria, puheen sujuvuuden ongelmat, kuuloviat, huuli-suulakihalkiot) turhauttavat sekä puhujaa että kuulijaa ja kommunikoinnin dynaamisuus kärsii
    - - Suuntaaminen, ylläpitäminen ja vaihtaminen
    - - Yleinen kyky tulkita toisen henkilön ja oman mielen sisältöä
  - - - Autismia? Osalla autistisia piirteitä, osalla ei...
  - - - Vaikeus ymmärtää toisten henkilöiden uskomuksia, aikomuksia ja tuntemuksia
        
        Pragmaattinen ymmärtäminen ei ole mahdollista ilman tätä
    - - Yksityiskohtien havaitseminen johtaa ajattelun irstaleisuuteen
        
        Vaikeus vetää johtopäätöksiä ja hahmottaa kokonaisuuksia
    - - Ongelmia toiminnanohjauksessa
        
        Vaikuttavat suunnitteluun ja ajatusten joustavuuteen sekä moniulotteiseen kykyyn tulkita ilmauksia tilanteen mukaan
  - - - Persistent difficulties in the social use of verbal and nonverbal communication as manifested by all of the following:
        
        Deficits in using communication for social purposes, such as greeting and sharing information, in a manner that is appropriate for the social context
        
        Impairment of the ability to change communication to match context or the needs of the listener, such as speaking differently in a classroom than on a playground, talking differently to a child than to an adult, and avoiding use of overly formal language.
        
        Difficulties following rules for conversation and storytelling, such as taking turns in conversation, rephrasing when misunderstood, and knowing how to use verbal and nonverbal signals to regulate interaction.
        
        Difficulty understanding what is not explicitly stated (e.g., making inferences) and nonliteral or ambiguous meaning of language (e.g., idioms, humor, metaphors, multiple meanings that depend on the context for interpretation).
      - The deficits result in functional limitations in effective communication, social participation, social relationships, academic achievement, or occupational performance, individually or in combination
      - The onset of symptoms is in the early developmental period.
      - The symptoms are not better accounted for by another mental disorder and are not due to a general medical or neurological condition, or to low abilities in the domains of word structure and grammar, and are not better explained by ASD, intellectual disability, or global developmental delay.
  - - - Pragmatic Profile
        
        Alle kouluikäisille, kouluikäisille ja aikuisille eri haastattelukaavakkeet
        
        haastatellaan lähiympäristöä ja kirjataan ympäristön havaintoja ja kokemuksia kommunikoinnin funktioista (pyytäminen, huomion herättäminen, kieltäytyminen, kommentointi, tiedon hankkiminen ja antaminen, sosiaalisen kielen käyttö)
        
        Aikuisille myös itsearvointiin perustuva kyselylomake
        
        Antaa hyvän kuvan myös puhumattoman lapsen sosiaalis-kommunikatiivista taidoista
        
        Ensimmäinen osa sopii erittäin hyvin varhaisilla taidoilla toimivan henkilön kommunikatiivisen käyttäytymisen arviointiin
    - - CCC-2
        
        soveltuu vähintään 4-vuotiaille lapsille, jotka puhuvat lausein
        
        Arvioinnin täyttää lapsen vanhempi ja/tai ammattihenkilö, joka on tuntenut lapsen vähintään 3 kk ajan
        
        mielellään 2 eri täyttäjää -> kokonaiskuva
        
        voidaan:
        
        Seuloa lapset/nuoret, joilla saattaa olla kielellinen häiriö ja jotka tulisi lähettää jatkotutkimuksiin
        
        todettu varsin käyttökelpoiseksi useissa eri kommunikoinnin häiriöryhmissä.
        
        Tunnistaa kielenkäytön ongelmat lapsilla/nuorilla, joilla on kommunikoinnin vaikeuksia
        
        Tunnistaa onko tarvetta jatkotutkimukseen autismikirjon häiriön epäilyn vuoksi
        
        sisältää 70 väittämää, joista ensimmäiset 50 käsittelevät lapsen/nuoren kommunikoinnissa esiintyviä ongelmia ja viimeiset 20 kysymystä vahvuuksia
        
        Kyselyn väittämät kattavat puheen ja kielen, kielenkäytön sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen osa-alueet
    - - PRAGMA
        
        arvioidaan lapsen kykyä hyödyntää kontekstuaalisia vihjeitä, yleistietoa sekä sosiaalista tietämystä ilmausten merkitysten ymmärtämisessä
        
        4–8-vuotiaille lapsille, joilla epäillään olevan vaikeutta kielen sosiaalisessa ja tilannesidonnaisessa ymmärtämisessä
        
        voi käyttää apuna pragmaattisen ja sosiaalisen kielen ymmärtämisvaikeuksien tunnistamisessa, kehityksen seurannassa sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa
        
        antaa viitteitä siihen, millaisiin pragmaattisen ja sosiaalisen kielen ymmärtämisen osatekijöihin kuntoutusta kannattaa suunnata
      - SCQ - Social Communication Questionnaire
        
        autismin ja autismikirjon häiriöiden nopeasti täytettävä seulontamenetelmä 4v. alkaen
        
        arvioidaan kielellisiä ja kommunikaatiotaitoja, sosiaalista vuorovaikutusta ja rajoittunutta, toistavaa sekä stereotyyppisen käyttäytymisen ja kiinnostuksen kohteita
        
        kaksi 40 kysymystä sisältävää kyselylomaketta, joille vanhempi tai läheinen hoitaja arvioi lapsen tai nuoren kehityshistoriaa ja käyttäytymistä.
        
        Tällä hetkellä-lomakkeella arvioidaan lapsen tai nuoren käyttäytymistä viimeisen kolmen kuukauden aikana
        
        tavoitteiden suunnittelussa
        
        Elinikäinen-lomakkeella arvioidaan lapsen tai nuoren kehityshistoriaa
        
        käytetään tunnistamaan autismille ja autismikirjon häiriölle tyypillisiä oireita tai laajempien diagnostisten selvittelyjen tarpeen arvioimiseen
        
        pohjalta voidaan laatia hoitosuunnitelmia ja suunnitella kasvatuksellisia interventioita sekä arvioida hoitosuunnitelmien ja interventioiden tehoa
        
        voidaan myös arvioida, onko tarvetta ryhtyä laajempiin autismin tai autismikirjon häiriön diagnostisiin selvittelyihin