Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Luonnonvarat, image
tärkeimmät kalastusalueet - Coggle Diagram
Luonnonvarat
Kaivokset
Malmi = Luonnollinen mineraaliesiintymä, josta on taloudellisesti kannattavaa tuottaa haluttua metallia.
- Metalleja tuotetaan maankamarasta kaivetuista malmeista.
- Malmikiviä syntyy geologisten prosessien seurauksena (vuortenpoimutus).
- Malmeja voi muodostua liukenemalla sekä saostumalla.
- Teollisuuden käyttöön metalleja saadaan myös sekundaarisesti eli kierrättämällä.
- Käytetty metalliromu kerätään talteen ja sulatetaan uudelleen teollisuuden raaka-aineeksi.
Rauta on tärkein malmimineraali ja siitä voidaan valmistaa terästä.
- Merkittävimmät raudantuottajat ovat mm. Kiina. Australia, Intia, Brasilia ja Venäjä.
Muita tärkeitä metalleja ovat alumiini, kupari, lyijy, tina ja sinkki.
- Jalometalleista tärkeimmät ovat kulta, hopea ja platina.
- Suomessa tärkeimmät louhittavat metallimalmit ovat mm. nikkeli, kupari, sinkki ja kulta
Teollisuusmineraali = Ei-metallinen mineraali, joka on taloudellisesti kannattavaa louhia, esim. talkki ja vuolukivi.
Energiamineraaleja käytetään energiantuotantoon, esim. kivihiili ja uraani.
Kaivostoiminnan edellytyksenä on pitkänaikavälin kannattavuus.
- Ennen kaivoksen perustamista mahdolliselle kaivosalueelle tehdään Suomessa varaus ja haetaan malminetsintälupaa.
- Suurin osa maailman kaivoksista on avolouhoksia.
- Haluttu malmi tai mineraali tulee rikastaa eli erottaa kaivoksessa louhitusta kivestä.
- Bioliuotusta voidaan hyödyntää malmeille, joiden metallipitoisuus on alhainen.
- Louhittavan malmin tai mineraalin lisäksi kaivoksessa syntyy runsaasti sivukiveä. Sivukivi = kiviaines, jonka hyödyntäminen on taloudellisesti kannattamatonta.
Kaivosteollisuus aiheuttaa paikoin ympäristöonglemia:
- Varsinkin kehittyvissä maissa kaivosonnettomuudet ovat yleisiä ja työturvallisuus on huono.
- Länsimaissa malmien rikastaminen voi aiheuttaa ilman tai vesistöjen pilaantumista.
- Taloudellisesti kaivosteollisuus on monella maalle tärkeä teollisuudenala.
- Kaivosteollisuus on riippuvainen maailman talouskehityksestä ja -suhdanteista.
- Suomessa kaivosteollisuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja se on merkittävä työllistäjä monella alueella.
Maailman suurimmat kultakaivokset
Metsät
Metsät peittävät noin 30 % maapallon pinta-alasta.
- Maapallon metsäisimmät alueet ovat Pohjois-Eurooppa ja Etelä-Amerikka. (Venäjä, Brasilia, Kanada, Yhdysvallat, Kiina)
Metsätalousvyöhykkeet:
Boreaalinen havumetsävyöhyke eli taiga:
- Kolmas osa maailman puista
- Esiintyy maapallon pohjoisella pallonpuoliskolla
- Suosittu metsäteollisuuden raaka-aine
- Puiden kasvu on hidasta
Aarniometsät = Havumetsiä, joita ei voida hyödyntämään talousmetsinä niiden sijainnin vuoksi. (Venäjän ja Kanadan harvaan asutut alueet)
- Suuri biodiversiteetti
- Orgaanisen hiilen varastoja
-
Lehti- ja sekametsät:
- Sijaitsevat pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla
- Suurin osa metsistä on muutettu viljely- ja laidunmaiksi tai hakattu asutuksen tieltä
- Nahkealehtiset metsät ovat hävinneet lähes kokonaan ihmisten toiminnan seurauksena. Nykyään niiden tilalla kasvaa piikkipensaikkoa ja pensastometsiä.
-
Trooppiset ja subtrooppiset metsät:
- Sijaitsevat päiväntasaajan seuduilla, koska ne vaativat kasvaakseen paljon lämpöä ja kosteutta.
- Kattavat noin puolet maapallon metsäpinta-alasta.
- Laajimmat sademetsät sijaitsevat Brazilian Amazoniassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä Indonesiassa
Sademetsien hakkuut:
- Sademetsien hyödyntäminen teollisuudessa on lisääntynyt.
- Ongelmana hakkuiden suuruus
- Hakkuut vähentävät biodiversiteettiä ja lisää ilmastonmuutosta
- Primaarinen sademetsä = alkuperäinen ja monilajinen sademetsä, vähentyneet hakkuiden vuoksi.
- Sekundaarinen sademetsä = hakkuiden jälkeen primaarisen sademetsän tilalle kasvanut, lajistoltaan huomattavasti köyhempi sademetsä
-
- Mekaaninen metsäteollisuus tarkoittaa sahoja ja sahatavarasta tehtyjä puutuotteita.
- Kemiallinen metsäteollisuus valmistaa puumassaa ja sellua (Kanada, Brasilia ja Venäjä)
-
Metsäteollisuuden ongelmat:
- Kehitysmaiden kasvaneen paperin kulutuksen takia metsien hakkuut lisääntyy.
- Työpaikat vähenee teollisuusmaissa ja siirtyy Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan halvan työvoiman ja raaka-aineiden perässä.
- Trooppisten metsien tilalle viljelymetsiä, joilla kasvaa vain yksi metsälaji. Monokulttuuri altistaa tuhohyönteisille.
- Kiistanalaiset maanomistussuhteet johtavat sosiaalisiin ongelmiin
- Metsien monimuotoisuus vähenee
Metsien kestävä käyttö: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys
- Yleiseurooppalaiset kestävän metsätalouden 6 kriteeriä
Energiaa luonnosta
Energialuonnonvarat:
- Uusiutumattomat: fossiiliset polttoaineet, ydinvoima (mm. maaöljy, maakaasu, kivihiili).
- Uusiutuvat: mm. aurinkoenergia, tuulivoima, vesivoima.
Maaöljy
- On syntynyt kymmeniä miljoonia vuosia sitten syvällä merenpohjassa kovassa paineessa sedimentteihin hautautuneet planktonit ovat puristuneet nesteeksi eli maaöljyksi.
- Suurimmat öljyvarannot ovat Lähi-Idässä Saudi-Arabiassa ja Iranissa sekä Venäjällä, Kiinalla, Yhdysvallilla ja Kanadalla.
- Siitä voidaan jalostaa mm. bensiiniä, polttoöljyä sekä muovia
- 95 % liikenteen energiasta, kaikesta käytetystä energiasta noin 40 %.
- Nykykulutuksella se riittää noin 40-80 vuodeksi
Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa paljon ympäristöhaittoja.
- muun muassa kasvihuonepäästöt
- noki- ja hiukkaspäästöt, kaivosonnettomuuksien riskit
- öljyvuodot maahan ja veteen
- luonnon normaalin ekosysteemin horjuminen
Maakaasu
- Samat olosuhteet kuin maaöljyllä, mutta se on muodostunut metaanista.
- Suurimmat maakaasuvarannot ovat Venäjällä, Lähi-Idässä ja Yhdysvalloissa.
- Siitä voidaan jalostaa nesteytettyä maakaasua
- Käytetään lämmityksessä
- Riittää noin 100 vuotta
Kivihiili
- Syntyy kovassa paineessa, satoja miljoonia vuosia sitten sanikkaismetsien hautautuneista jäännöksistä.
- Sitä löytyy kaikista maanosista, mutta sen suurimmat tuottavat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Australia.
- Sitä käytetään polttoaineena lämpövoimaloissa ja raaka-aineena kemianteollisuudessa.
- Kivihiilityypit: antrasiitti, kivihiili, ruskohiili
- Riittävyys on noin 200 vuotta
Aurinkoenergia
- Parhaat alueet aurinkovoimalle ovat tropiikissa ja aavikolla.
- Tuotetaan sähköksi aurinkokennoilla.
- Suurimmat aurinkovoimalat ovat Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Marokossa.
Tuulivoima
- Tuuli syntyy auringon säteilyn seurauksena.
- Tuulivoimassa tuulen liike-energia eli tuulivoima pystytään muuttamaan sähköksi.
Parhaat paikat tuulivoimaloille ovat merialueet, rannikot ja tunturit.
- Tuotetaan eniten Kiinassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Intiassa ja Espanjassa.
- Aiheuttaa maisemahaittoja
Vesivoima
- Veden liike-energia muutetaan sähköksi patojen avulla.
- Tuotetaan maailman sähköistä noin 20 %.
- Norjan sähköstä 98 % on tuotettu vesivoimalla
- Vesivoimalla on useita haittavaikutuksia, kuten: alueiden hautautuminen patoaltaiden alle, raskasmetallit kertyvät altaiden pohjiin, kalakantojen heikkeneminen sekä väestön pakkosiirto patorakennelmien tieltä.
Geoenergia on energiaa, jota saadaan kallioperästä, maaperästä, pohjavedestä, vesistöistä ja niiden pohjasedimenteistä.
- Jaetaan syvään eli geotermiseen energiaan ja matalaan eli maalämpöön.
- Käytetään talojen lämmitykseen ja jäähdytykseen.
Biomassa on orgaaniseen ainekseen, kuten puuhun, sitoutunutta auringon energiaa.
- Se ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta
- Suomessa yli 20 % energiantuotannosta on peräisin metsäteollisuuden ylijäämien poltosta.
- Biopolttoaineiden käyttöä pyritään lisäämään myös liikenteeseen.
-
Luonnonvara = kaikki elottomassa tai elollisessa luonnossa olevaa, jota ihminen voi hyödyntää.
Aineettomat luonnonvarat = elämykset ja kokemukset, vaikea mitata rahassa
Esim.
- ympäristön kauneus
- biodiversiteetti
- ympäristön puhtaus
Aineelliset luonnonvarat = peräisin elottomasta tai elollisesta luonnosta, uusiutuvia tai uusiutumattomia. Niiden arvoa voidaan mitata rahassa.
-
-
Ravinto
Ravinnonlähteet
Maatalous
Omavaraisessa taloudessa viljellään maata ja kasvatetaan eläimiä, jotta saataisiin ruokaa omaan tarpeeseen.
Lähes 40 % maapallon maa-alasta soveltuu maatalouden harjoittamiseen. Maapallon maapinta-alasta on viljelyksessä noin 11 % ja laitumena noin 26 %.
-
Karjatalous tuottaa lihaa, maitotuotteita ja kananmunia sekä nahkaa ja villaa.
-
Kaupallisessa maataloudessa ruokaa tuotetaan myytäväksi kotimaassa tai ulkomailla. Maatilat ovat keskittyneet tuottamaan tiettyjä tuotteita tai raaka-aineita
Maatalouden tehokkuus:
- intensiivinen eli tehokas = mahdollisimman suuri tuotto pinta-alaa kohden
- ekstensiivinen eli laaja-alainen = tuotto pinta-alaa kohden on melko pieni
Tehomaatalous = Maatalouden tuotantoa voidaan lisätä kehittämällä satoisampia viljelykasvilajikkeita, jalostamalla tuottavampia eläinlajeja sekä lisäämällä tehokasta kastelua sekä lannoitteiden, torjunta-aineiden ja koneiden käyttöä.
Teollisuusmaissa maatalous on intensiivista tai seataloutta.
Tehomaatalouden ongelmat:
- eroosio
- aavikoituminen
- vesipula
- maaperän suolaantuminen
- maanomistusolot ja maankäyttöoikeudet
- metsien häviäminen
- monokulttuuri, tuholaisten ja tautien lisääntyminen
Ravinnon riittävyys:
- Merkittävimmät viljellyt ravintokasvit: vehnä, riisi, maissi, ohra ja durra.
- Viljanviljelyyn käytetään noin puolta maailman kaikista pelloista.
- Elintason nousu on lisännyt lihan ja muiden eläinkunnan tuotteiden kulutusta.
Ravinnontuotannon lisäämiskeinot mm.:
- viljelyalan lisääminen
- kastelu ja lannoitus
- uusien lajikkeiden käyttö
- geenitekniikan hyödyntäminen
- naisten aseman parantaminen
- maanomistusolojen parantaminen
Kalastus ja vesiviljely
Kalastus = kalojen, äyriäisten ja nilviäisten pyynti vesistöistä.
- Tuottoisimmat kalastusalueet sijaitsevat rannikkomerissä ja matalikoilla.
- Kumpuamisalueet ovat tuottoisia merialueita: syvän veden kumpuamisen yhteydessä pintaan nousee ravinteita.
Kestävä kalastus:
- Kalakantoja ei ylikalasteta ja kalojen määrä sekä lisääntyminen taataan.
- Kansainväliset sopimukset, kalastuskiintiöt, kalastuskiellot, verkkojen silmäkoon suurentaminen ja kalojen alamitan määrittäminen.
- Marine Stewardship -järjestö edistää kestävän kalastuksen periaatetta.
Vesiviljely eli akvakulttuuri on kalojen, nilviäisten, simpukoiden, levien ja vesikasvien kasvatusta altaissa ja vesistöissä.
- Aasiassa, etenkin Kiinassa, akvakulttuurin merkitys on suuri.
- Tärkeimmät viljeltävät lajit ovat valkokatkaravut ja karpit.
Vedet ravinnonlähteenä:
- Maapallon kalasaaliin ja vesiviljelyn kokonaistuotto on noin150 milj. tonnia vuodessa.
- Suurin osa saalista käytetään ihmiskunnan ravintona.
Liikakalastuksessa kalojen pyynti ylittää kalakantojen uusiutumiskyvyn. Se johtaa kalakantojen pienenemiseen ja lopulta häviämiseen.
- Sivusaalis on ei toivottua saalista ja sen osuus on jopa 40 % kokonaiskalansaaliista.
- Noin 40 % maailman kalalajeista on liikakalastettuja.
Ympäristövaikutukset:
- Kalojen määrän väheneminen.
- Lajien sukupuutoto ja häviäminen.
- Liikakalastus ohjaa kalakantojen evoluutiota niin, että kalojen lisääntymisikä aikaistuu.
- Vesiviljelyn ongelmana on vesistöjen rehevöityminen, kalataudit sekä viljeltyjen kalojen karkaaminen luonnonvesistöihin.
tärkeimmät kalastusalueet