Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
LUONNONVARAT - Coggle Diagram
LUONNONVARAT
kpl 8 Ravintoa pelloilta ja meristä
aineelliset luonnonvarat
Aineelliset luonnonvarat kuten puu ja metallit ovat peräisin elottomasta ja elollisesta luonnosta.
ne voivat olla uusiutuvia tai uusiutumattomia
Uusiutuvat luonnonvarat jaetaan kolmeen osaan
nopeasti uusiutuvat: ravintokasvit, energiakasvit, karja ja makea vesi
kestävästi käytettävät uusiutuvat: maaperä, kasvit ja eläimet
rajattomasti käytettävissä: auringon energia, geometrinen energia ja tuulienergia
Uusiutumattomia luonnonvaroja on käytössä vain rajallinen määrä. Osa niistä on uudelleen käytettäviä eli kierrätettäviä. Osa taas kertakäyttöisiä.
Kertakäyttöisiä luonnonvaroja ovat esimerkiksi öljy, maakaasu ja turve.
Kierrätettäviä luonnonvaroja ovat esimerkiksi metallit ja mineraalit.
aineettomat luonnonvarat
Aineettomat luonnonvarat ovat elämyksiä ja kokemuksia, kuten ympäristön puhtaus ja monimuotoisuus. Niitä on vaikea mitata rahassa.
Maaperä on yksi tärkeimmistä luonnonvaroista.
maatalouden muodot
omavarainen maatalous
Viljellään maata ja kasvatetaan eläimiä, jotta saataisiin ruokaa omaan tarpeeseen.
kaupallinen maatalous
yleensä monokulttuurista eli viljellään vain yhtä kasvilajia tai tuotetaan vain yhtä eläinlajia
ruokaa tuotetaan myytäväksi kotimaassa tai ulkomailla
tuotannon tehokkuuden mukaan maatalous jaetaan kahteen osaan
intensiiviseen eli tehokkaaseen maatalouteen
pyritään saamaan mahdollisimman suuri tuotto pinta-alaa kohden
ekstentiiviseen eli laaja-alaiseen maatalouteen
tuotto pinta-alaa kohden on melko pieni, koska sitä harjoitetaan karummilla alueilla kuin intensiivistä maataloutta
tehomaatalous
teollisuusmaiden maatalous on sekataloutta
sekatalous on maataloustyyppi, jossa harjoitetaan sekä maanviljelyä että karjanhoitoa
aiheuttaa ongelmia, esim. eroosio
kalastus
kalojen, äyriäisten ja nilviäisten pyyntiä
tärkeimmät saaliskalat ovat turska, silli, sardelli, lohikalat ja tonnikala
parhaat ja ravinteikkaimmat kalastusalueet sijaitsevat rannikkomerissä
vesiviljely
eli akvakulttuuri on kalojen, simpukoiden ja muiden nilviäisten sekä levien ja vesikasvien kasvatusta altaissa, sisävesissä tai merenlahdissa
sen osuus ravinnonlähteenä tulee kasvamaan tulevaisuudessa
Vesiviljelyn ympäristöongelmia ovat rehevöityminen ja kalataudit. Liikakalastus johtaa kalakantojen pienenemiseen ja mahdollisesti sukupuuttoon.
MSC-ympäristömerkki myönnetään kestävän kalastuksen aluille ja kalatuotteille
ruoka
väestönkasvu ja elintason kasvu
ruokaa täytyy saada yhä useammalle ihmiselle
uutta peltoalaa ei pysty saamaan
uudet ravintolähteet esim. hyönteisravinto, levät yms.
uudet tuotantotavat
pystytään viljelemään sama määrä ruokaa pienemmällä pinta-alalla
kasvissyönti
ilmastonmuutos
Tärkeät ruuantuotantoalueet: Kiina, Ukraina, Argentiina, Venäjä, Yhdysvallat, Intia
Luonnonvaroilla tarkoitetaan kaikkea elottomassa ja elollisessa luonnossa olevaa, jota ihminen voi hyödyntää
kpl 9 Metsät - arvokas luonnonvara
Metsätalousvyöhykkeet jaetaan kolmeen osaan:
havumetsävyöhyke eli taiga
sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla Yhdysvaltojen, Kanadan, Pohjoismaiden ja Venäjän alueilla
kasvaa myös vuoristoseuduilla, kuten Alpeilla ja Kalliovuorilla
Havumetsät ovat suosittu metsäteollisuuden raaka-aine.
Havumetsävyökeellä puiden kasvu hidasta -> hakatun metsän tilalle istutetaan uutta metsää
Osaa havumetsistä ei pystytä hyödyntämään talousmetsinä niiden sijainnin vuoksi
tällaisia alueita kutsutaan aarniometsiksi
lauhkean vyöhykkeen lehti- ja sekametsät
Sijaitsevat pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla
Länsi-Eurooppa, Yhdysvaltojen ja Kiinan itäosat
Suurin osa metsistä on muutettu viljely- ja laidunmaiksi tai hakattu asutuksen tieltä.
Nahkealehtiset metsät ovat hävinneet lähes kokonaan ihmisten toimien seurauksena
nykyään tilalla kasvaa matalaa piikkipensaikkoa sekä pensastometsiä, jotka ovat alttiita metsäpaloille
trooppiset metsät
Trooppiset metsät kattavat puolet noin puolet maapallon metsäpinta-alasta.
tästä sademetsien osuus on 30%
Sademetsiä sijaitsee päiväntasaajan seuduilla, koska ne vaativat kasvaakseen paljon lämpöä ja kosteutta.
Laajimmat sademetsät sijaitsevat Brasilian Amazoniassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä Indonesiassa.
sademetsät jaetaan kahteen osaan
primaarinen
1 more item...
sekundaarinen
1 more item...
Sademetsien hyödyntäminen on lisääntynyt viime vuosina, esim. huonekaluteollisuudessa
ongelmana hakkuiden suuruus
useat näistä hakkuista laittomia
huonekaluteollisuuden poimintahakkuut vähentävät biodiversiteettiä
Sademetsien hakkuut lisäävät myös ilmastonmuutosta.
metsäteollisuus jaetaan mekaaniseen ja kemialliseen metsäteollisuuteen
Suuria metsäteollisuusmaita: Kiina, Kanada, Uruguay, Venäjä
biodiversiteetti
Metsät ovat tärkeä osa maapallon biodiversiteettiä
hiilinielu
sademetsät ja havumetsät suuria orgaanisen hiilen varastoja
kpl 10 Kaivokset - kultaa ja kuonaa
ympäristöongelmat
jätevedet
Länsimaissa malmien rikastaminen voi aiheuttaa ilman tai vesistöjen pilaantumista.
omistus
pöly
sivukivi
Louhittavan malmin tai mineraalin lisäksi kaivoksesta syntyy runsaasti sivukiveä.
Sivukivi = Kiviaines, jonka hyödyntäminen on taloudellisesti kannattamatonta.
Kaivosteollisuus on taloudellisesti hyvin merkittävä teollisuudenala, mutta se aiheuttaa paikoin ympäristöongelmia.
Varsinkin kehittyvissä maissa kaivosonnettomuudet ova yleisiä ja työturvallisuus on huono.
Merkittäviä kaivosmaita: Kiina, Venäjä, Brasilia, Australia, Kanada, Yhdysvallat, Peru, Chile, Ruotsi
Kaivostoiminnan edellytyksenä on pitkän aikavälin kannattavuus.
Ennen kaivoksen perustamista mahdolliselle kaivosalueelle tehdään Suomessa varaus ja haetaan malminetsintälupaa.
Kaivosteollisuus on riippuvainen maailman talouskehityksestä ja -suhdanteista.
Suurin osa maailman kaivoksista on avolouhoksia.
kierrätys
Metallien kierrättäminen on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kannattavaa. Kierrätyksen lisäksi tarvitaan kuitenkin uusia kaivoksia, jotta metallien tarve saadaan tyydytettyä.
Kaivannaisia käytetään käytännössä kaikissa ostamissamme hyödykkeissä tai niiden valmistuksessa.
Metalleja tuotetaan maankamarasta louhituista malmeista. Maailmanlaajuisesti tärkein metalli on rauta, josta valmistetaan terästä.
Muita tärkeitä metalleja ovat alumiini, kupari, lyijy, tina ja sinkki.
kpl 11 Energiaa luonnosta
uusiutumaton 80%
kasvaa hitaasti
hiilidioksidi päästöt
esim. fossiiliset polttoaineet
Fossiilisia polttoaineita ovat maaöljy, maakaasu, kivihiili ja turve.
Ne ovat syntyneet pitkien aikojen kuluess kuolleista eliöistä hapettomissa olosuhteissa.
Käyttöön liittyy monia ongelmia. Ne ehtyvät aikanaan ja niillä on haitallisia ympäristövaikutuksia ilman laatuun, vesistöihin ja ihmisten terveyteen
uusiutuva 20%
kasvaa
tuulivoima
Tuulivoimalassa tuulen liike-energia eli tuulivoima pystytään muuttamaan sähköksi.
Tuotetaan eniten Kiinassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Intiassa ja Espanjassa.
suora aurinkoenergia
Aurinkoenergia tuotetaan sähköksi aurinkokennoilla.
Suurimmat aurinkovoimalat ovat Yhdysvalloissa, Espanjassa ja Marokossa.
ydinenergia
Ydinvoiman polttoaine: kallioperästä louhittava uraani
Uraanin sijainti: eniten Kazakstanissa, Kanadassa, Australiassa, Nigeriassa ja Venäjällä. Suomen maaperästä löytyy myös uraania.
Vuorovesivoima ja geometrinen energia kuuluvat myös uusiutuviin luonnonvaroihin
säästäminen
Suomi on onnistunut vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
