Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Oppimisen Psyykkinen perusta - Coggle Diagram
Oppimisen Psyykkinen perusta
Psyykkinen perusta
Sosiaalinen ympäristö innostaa ja tukee oppimista
Oppimiskäsitys tarkoittaa näkemystä oppimisen luonteesta
esim. millaista toimintaa oppiminen on
Sosiokognitiivinen oppimiskäsitys
Korostuu yksilön tiedonkäsittelytoiminta ja sosiaalinen vuorovaikutus
Aktiivinen toiminta
Ihminen vaikuttaa itse omaan oppimiseensa
Aktiivinen toimija kehittää ajattelun taitoja
Ajattelun eri tasoihin kuuluvat verbit: 1) muistaa, 2) ymmärtää, 3) soveltaa, 4) analysoida, 5) arvioida ja 6) luoda
ymmärtäminen mahdollistaa käsitteen soveltamisen
Muistaminen on välttämätöntä oppimiselle ja edellytys käsitteiden ymmärtämiselle.
Analysointi on mahdollista kun osaa käsitellä soveltamista
Asioiden arvioiminen puolestaan tulee mahdolliseksi kun osaa analysoida
Luomisessa yhdistyvät kaikki ajattelun taitotasot
Ajattelun taitojen kehittyminen ja oppiminen edellyttävät sosiaalista vuorovaikutusta
Psyykkisessä näkökulmassa tarkastelun kohteena on oppimismotivaatio, omaan suoriutumiseen ja omiin kykyihin liittyvät uskomukset ja ajattelutavat
Oppimisen kannalta tunteet ovat tärkeitä
Voi lisätä innostusta oppimiseen tai vähentää
Pystcyvyyskokemus on tärkeää oppimisessa, sillä se vaikuttaa omaan suoriutumiseen ja se tarkoitaa omaan itseen ja suoriutumiseen liittyvää uskomusta tietyssä tilanteessa tai tehtävässä.
Opiskelijan kotitausta vaikuttaa opiskelumotivaatioon
Tavoiteorientaatiot kuvastavat erilaisia tapoja suuntautua eli orientoitua oppimiseen ja asettaa tavoitteita opiskelulleen.
Oppimisorientoituneet henkilöt haluavat oppia uutta ja hankkia kompetenssia
Virheiden tekeminen ei yleensä lannista oppimisteorsoituneita .
Suoritusorientoituneet ovat menestyshakuisia ja sitoutuneita opiskeluun.
Välttämisorientoituneet puolestaan pyrkivät selviytymään tehtävistä mahdollisimman vähällä vaivalla.
Aiemmat skeemat
Valikoiva tarkkaavaisuus
Metakognitio: tietoisuus omista kognitiivisista prosesseista
Muisti ja tarkkaavaisuus
Roolit oppimisryhmässä
Konformisuus
Kulttuuri
Biologinen perusta
Aivojen plastisuus eli muovautuvuus mahdollistaa joustavan oppimisen.
Suuri plastisuuden määrä tietyissä ikävaiheissa mahdollistaa niin sanottuja herkkyyskausia eli ikävaiheita, jolloin tietyn tiedon, toiminnan tai taidon oppiminen on otollista.
Aina, kun opimme uutta, hermosolujen yhteyksistä muodostuvien hermoverkkojen toiminta muovautuu.
olemassa olevat yhteydet vahvistuvat, uusia yhteyksiä syntyy, vanhoja yhteyksiä karsitaan, tai verkostoon lisätään uusia hermosoluja.
Otsalohkot: tärkeitä muistitoimintojen, kuten työmuistin toiminnan kannalta.
Hippokampus ja sen läheiset aivoalueet: tärkeitä tietoisten muistojen kannalta.
Pikkuaivot: taitoihin liittyvien ei-tietoisten muistojen mieleenpainaminen.
Kaikki oppiminen perustuu aivojen toimintaan ja siihen, miten uusi tieto ja uudet taidot muovaavat aivoja.
Tietyt temperamenttipiirteet ohjaavat esim. opiskelutyyliä, joita ovat aktiivisuus, sinnikkyys ja häirittävyys.
Aivojen normaali toiminta edellyttää riittävää vireystasoa.
Ihmisillä erityisesti aivokuoren toiminta on muovautuvaa.
Otsalohkot ovat tärkeitä muistitoimintojen kannalta, esim. työmuisti
Hippokampus ja sen läheiset aivoalueet, jotka sijaitsevat aivokuoren alapuolisessa limbisessä järjestelmässä, ovat tärkeitä erityisesti tietoisten muistojen kannalta.
Pikkuaivot ovat tärkeä aivojen rakenne taitoihin liittyvien ei-tietoisten muistojen mieleenpainamisessa.
Biologisesta näkökulmasta oppimiseen liittyvät esim. vireyden ja unen vaikutukset sekä aivojen plastisuus.
Vireys tarkoittaa fyysistä ja psyykkistä toimintavalmiutta sekä tietoisuutta itsestään ja ympäristöstään.
Vireystila kuvaa ihmisen vireyden astetta.
Vuorokausirytmi säätelee suurelta osin vireystilaa vuorokauden aikana.
Optimaalinen vireystila tarkoittaa sitä, että ihmisen aivot toimivat suotuisalla tavalla.
Alhainen vireystila vaikuttaa niin kehoon kuin sosiaaliseen vuorovaikutukseenkin.
Uni on aivotoiminnan tila, jonka aikana rauhallinen perusuni eli NREM-uni ja vilkeuni eli REM-uni vuorottelevat.
Univaje tarkoittaa tilaa, jossa ihminen nukkuu unentarvettaan vähemmän.
Syvä uni ja REM-uni ovat tärkeitä muistojen tallentumiselle joko hermoyhteyksien vahvistamisen tai turhien yhteyksien karsimisen kautta.
Aivojen plastisuuden myötä unen aikana tapahtuu oppimiseen ja muistiin liittyvää hermosolujen muovautumista.
Sosiokultturinen perusta
Nuori alkaa oppimaan kulttuurin tapoja, sosiaalisia taitoja ja muita tärkeitä asioita vanhempien ja hoitajien avulla heti syntymästä lähtien. Hän tarkkailee miten muut toimivat ja alkaa matkia sitä.
Oppimiskulttuuri kertoo yhteisön tavoitteet opetukselle ja miten näitä pyritään toteuttamaan.
Sisäistä motivaatiota lisää myönteiset kokemukset esim. oppimisen ilo ja vastuun ottaminen omasta oppimisesta
Kouluissa pyritään lisäämään sosiaalisuutta ja ryhmässä toimimista, jotta ihmiset eivät tuntisi yksinäisyyttä ja syrjäytyisi.
Oppimisympäristössä tapahtuu oppiminen ja opiskelu.
Tekninen oppimisympäristö on tekniikkaa, jota käytetään oppimiseen.
Sosiaalinen oppimisympäristö on ihmiset, joidenka kanssa oppiminen tapahtuu.
Fyysinen oppimisympäristö on paikka, jossa opiskelu tapahtuu esim. kirjasto tai koulu.
Opettajan merkitys on tärkeä oppilaan koulunkäynnissä. Oppilaan ja opettajan vuorovaikutus on merkittävämpi kuin oppimateriaalit tai ryhmäkoko.
Sosiaalisen tuen avulla nuori oppii uusia asioita. Ryhmätilanteissa jäsenten välille muodostuu sosiaalinen vuorovaikutus. Ryhmän jäsenten käytös vaikuttaa motivaatioon.
Myönteiset tunteet helpottavat opiskelussa, lisäävät luovaa toimintaa ja saavat kokeilemaan uudenlaisia ratkaisuja.