Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

kansalaisyhteiskunta syntyy image - Coggle Diagram

- - - - koko ruotsia puhuva sivistyneistö suomessa kansalaisuudeltaan ruotsalaisia
        
        ei saanut vaatia luopumaan kielestään suomen hyväksi
      - svekomaanien mielestä ruotsin kielen valta-asema tuli suomessa säilyttää
    - - liberaalit kannattivat kakskielistä suomea
        
        saisi käyttää suomea tai ruotsia
      - ajatuksiaan liberaalit levittivät helsingfors dagbladetin kautta
      - liberaalien toiminta loppui 1880-luvulla
        
        snellmannin hyytävään kritiikkiin
        
        sen seurauksena seerin osa liberaaleista liittyi svekomaaneihin
    - - synnyttivät snellmannin ympärille suomenmielisten eli fennomaanien ryhmän
        
        Fennomaanien äänitorvena toimi Suometar-lehti
        
        Fennomaaleilla vahva kannatus
        
        talonpoikaissäädyissä
        
        pappissäädyissä
        
        Fennomaanit järjestäytyivät omaksi puolueeksi 1860-luvulla
        
        se edisti Snellmannin kieliohjelmaakeulahahmo yrjö-Sakari Yrjö-koskisen johdolla
        
        kielitaistelu oli kiihkein 1870- ja 1880-luvulla
        
        sanomalehtien sivuilla
        
        koulutuspolitiikassa
        
        suomenkielisten oppikoulujen perustamisella haluttiin vahvistaa suomenkielisten sivistyneistön luomista
        
        2 more items...
      - snelmannin vaatikuset suomen kielen aseman kohentamisesta
        
        herätti ruotsinkielisten sivistyneistön parissa vastareaktion
        
        ruotsissa selitettiin
        
        suomessa asui kielellisesti ja rodullisesti kaksi otisistaan eroavaa kansaa
        
        suomalaiset
        
        ruotsalaiset
        
        ruotsissa ajatus rotujen eriarvoisuudesta levisi ruotsinkielisten ylioppilaiden pariin suomessa
- - - - kieltoa rikottiin laajasti
        
        maaseudulla
        
        kasvavissa teollisuuskaupungeissa
  - - - naiset kärsivät miesten juopottelusta
    - - pitivät alkoholia pääsynä työväen huonoon asemaan ja ongelmiin
  - - - eduskunta hyväksyi kieltolain vuonna 1909
        
        keisarin kieltäydyttyä vahvistamasta laki se tuli voimaan vasta 1919
- - - - vuoreen 1901
      - ensimmäinen naispuolinen ylioppilas 1871
        
        1910 jo 10% oli tyttöjä
  - - - joka ei kaihtanut koviakaan otteita asiansa edistämiseksi
- - - - työväestön asemassa monia epäkohtia jotka vaativat kohennusta
        
        Viktor Julius von Wright perusti työläisilleen yhdistyksen 1883
        
        se halusi laajentaa äänioikeutta vain
        
        Porvari- ja talonpoikaissäädyn suuntaan
        
        Wrightiläinen työväenliike ei kannattanut sosialismia sen paremmin kuin yleistä ja yhtäläistä äänioikeuttakaan
        
        ensimmäisen työväen asioita alkoi edistää
        
        sivistyneistö
        
        työnantajat
      - helsingin kirjapainotyöläiset perustuvat 1885 oman ammatillisen järjestönsä
        
        seuraavana järjestäytyivät
        
        suutarit, räätälit ja puusepät
        
        ammattiyhdistysten ajatuksena oli
        
        joukkovoimalla painostaa työnantajiapuolta myöntymään parempiin työoloihin
        
        esim. työpäivän lyhentäminen
- - - - kirkollinen ja maallinen hallinto irti toisistaan
        
        edellytti kunnallishalinnon erottamista maaseutukunnissa suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista
    - - näitä olivat mm.
        
        vapautus henkirahan maksamisesta
        
        oikeus päättää säteritililla krouveja
        
        aatelin yksinoikeus säterien omistukseen
        
        oikeus erityiskohteluun kaksintaisteluja koskeneissa oikeusjutuissa
    - - kaikissa muissa paitsi perustuslakikysymyksissä eli vallanjakoa koskevissa kysymyksissä
    - - suomi julistettiin tasaveroiseksi ruotsin kielen rinnalla
    - - säännöllinen kokoontuminen
    - - kansakoulu