Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy - Coggle Diagram
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Ensimmäiset puolueet syntyvät
1800 luvulla kielitaisteluiden seurauksena
fennomaanien eli suomenmielisten ryhmä Snellmannin ympärille
fennomaanit omaksi puolueeksi 1860-luvulla
Snellman loi kieliasetuksen vuonna 1863 joka kohensi suomenkielen asemaa
Ruotsissa vastareaktio
svekomaanit eli ruotsinmieliset
svekomaanien mielestä ruotsin kielen valta-asema tuli suomessa säilyttää
ei saanut vaatia luopumaan kielestään suomen hyväksi
liberaalit
fennomaanien ja svekomaanien välimuoto
kannattivat kaksikielistä Suomea
raittiusliike perustetaan
liike valisti ja järjesti kampanjoita raittiuden edistämiseksi
alkoholin haittavaikutuksia pyrittiin vähentämään vuodesta 1866
viinan kotipoltto kiellettiin mutta kieltoa rikottiin laajasti
kannattajia useista eri piiristä mm. kristilliset piirit, työväenliike ja naisasialiike
tavoitteena aluksi kohtuullinen alkoholinkäyttö
esivaiheessa vaikutteita Ruotsin raittiusliikkeestä vuonna 1837
naisasialiike perustetaan
seurauksena naisistakin tuli kansalaisia
esikuvana englantilainen sufragettiliike jolla oli rajut menetelmät asioiden etenemisen vuoksi
naisilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnallisesti, esimerkiksi äänestäminen oli kiellettyä ja nainen oli holhottavana
toiminta keskittyi erityisesti koulutus- ja äänioikeuskysymykseen
ensimmäinen naisylioppilas valmistui vuonna 1871
työväenjärjestöt perustetaan
työväestö syntyi uutena yhteiskuntaluokkana teollistumisen myötä
asemassa monia epäkohtia
sivistyneistö ja työnjohtajat edistivät työväen asioita
esim. von Wright perusti työläisilleen yhdistyksen 1883
esim. Helsingin kirjapainolaisten ammatillinen järjestö 1885
parempia työoloja
Tampereella 1907 perustettiin Suomen ammattijärjestö
Turussa 1899 Suomen työväenpuolue
ensimmäinen valtakunnallinen poliittinen puolue
SDP levisi
vapaapalokunnat perustetaan
ensimmäinen vapaapalokunta perustettiin Turkuun vuonna 1838
jäseninä kaikkien yhteiskuntaluokkien edustajia
vapaapalokuntien toiminta vauhdittui vuoden 1860 jälkeen kun venäläisten hallitsijoiden politiikka ei enää jarruttanut toimintaa
termi kansalaisuus vakiintuu suomenkielessä
kansalaisuus tuli käsitteenä perustuslakiin vuonna 1919
ennen tätä suomalaisia kutsuttiin hallitsijan alamaisiksi
valtiopäivät kokoontuvat 1863
uudistuksia
rahauudistuksena markasta tuli laillinen maksuväline
kieliasetuksena suomi julistettiin tasaveroiseksi ruotsin kielen rinnalla
aloiteoikeus kaikissa muissa paitsi perustuslakikysymyksissä eli vallanjakoa koskevissa kysymyksissä
koululaitoksena kansankoulu
uutena valtiopäiväjärjestyksenä oli säännölliset kokoontumiset
kunnallishallinnon uudistuksena kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan
edellytti kunnallishallinnon erottamista maaseutukunnissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista
aatelin privilegioiden lakkauttaminen
aatelin yksinoikeus säterien omistukseen
vapautus henkirahan maksamisesta
oikeus pitää säteritiloilla koruveja