Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
LAIN TULKINTAMALLIT - Coggle Diagram
LAIN TULKINTAMALLIT
KIELELLINEN TULKINTA
laeissa esiintyville käsitteille annetaan lähtökohtaisesti niiden tavanomaista, arkikielistä merkitystä vastaava sisältö (sananmuodon mukainen tulkinta)
yksittäistä lain käsitettä voidaan tulkita laajentuvasti, jolloin käsitteen merkityssisältö on sen arkikielistä merkitystä laajempi
joissakin tilanteissa jonkin säännöksessä esiintyvän käsitteen merkityssisältö taas muodostuu suppeammaksi kuin käsitteen arkikielinen merkityssisältö (supistava tulkinta)
yleisenä laintulkinnan lähtökohtana mainitaan usein, että poikkeussäännöksiä on tulkittava supistavasti
-
kielellisen tulkinnan erilaisia vaihtoehtoja voidaan perusteluissa punnita monipuolisesti ja avoimesti eri tulkintavaihtoehdot esiintuoden
-
-
se, päädytäänkö käyttämään analogiaa vai vastakohtaispäätelmää, ratkeaa käyttämällä muita kuin kielellisen tulkinnan menetelmiä, esim. systeemistä ja tavoitteellista tulkintaa
SYSTEEMINEN TULKINTA
-
on tyypillistä, että ratkaisun perusteluista voi olla vaikea tunnistaa käytettyä systeemistä tulkintaa
ratkaisussa käytetty systeeminen tulkinta (eli systeemiargumentti) täytyy usein tunnistaa perustelujen kokonaisuudesta huolellisen ja kontekstisidonnaisen perustelujen luennan kautta
tuomioistuimet käyttävät kahdenlaista sanamuotoa julkilausuessaan systeemisen tulkinnan käytön osana perusteluja: perustelu voidaan muotoilla joko systeemi-termin tai järjestelmä-termin johdannaisten varassa (tarkoittavat samaa asiaa)
perusteluissa julkilausutut systeemiargumentit on jäsennetty neljään kategoriaan korkeimpien oikeuksien oikeuskäytännön perusteella:
- lainsisäinen systeemiargumentti : tulkinnan kohteena olevaa, merkitykseltään epäselvää säännöstä tai sen osaa selvennetään saman säädöksen toisella säännöksellä
- verkostomainen systeemiargumentti : epäselvää säännöstä täsmennetään toisesta säädöksestä johdettavan tulkinta-argumentin avulla (yleensä vastakohtaispäätelmä tai analogia)
- tavoitteellis-systeeminen argumentti : oikeuden yhtenäiseen arvo- ja tavoiteperustaan tukeutuminen osana perusteluja (systeemiperustelu kytkeytyy usein esityöviittauksiin)
- eurooppaoikeudelliset ja kansainvälisoikeudelliset systeemiperustelut
systeemiperustelut ovat osana perusteluketjua tyypillisesti esillä pohdittaessa sananmuodon mukaisen tulkinnan rajoja
-
TAVOITTEELLINEN TULKINTA
tavoitteellisessa tulkinnassa lainsoveltaja soveltaa lakia kiinnittäen huomiota sääntelyn päämääriin
sen päämuodot ovat
- historiallis-tavoitteellinen tulkinta (subjektiivis-tavoitteellinen laintulkinta), joka perustuu lainsäätäjän alkuperäisen tarkoituksen selvittämiseen (lakien esityöt)
2. teleologinen tulkinta (objektiivis-tavoitteellinen), jossa pyritään toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla oikeusjärjestelmän ja kulloisenkin sovellettavan sääntelykokonaisuuden tavoitteet (EU-oikeuden tulkinta)
-
tyypilliset tavoitteellisen laintulkinnan käyttötilanteet ovat kiperiä tulkintatilanteita, jolloin on hyödynnettävä monipuolisesti erilaisia oikeudellisen ratkaisun teorian työkalupakkiin sisältyviä tulkinta- ja argumentaatio-oppeja
systeeminen ja tavoitteellinen laintulkinta ja seurausharkinta kykeytyvät käytännön lainsoveltamisessa usein toisiinsa
usein tavoitteellisessa laintulkinnassa hyödynnetään myös käytännöllistä seurausharkintaa (reaalinen argumentaatio), toisin sanoen arvioidaan erilaisten laintulkintavaihtoehtojen seurauksia ja verrataan niitä sovellettavien säännösten tarkoitukseen
tavoitteellinen laintulkinta kotimaisessa lainsoveltamisessa on vahvasti esityösidonnaista, mutta EU-oikeudessa esityöt ovat varsin vaatimattomia eikä niillä ole juurikaan merkitystä oikeuslähteenä
-