Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta sytyy image - Coggle Diagram
Kansalaisyhteiskunta sytyy
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Ensimmäiset puolueet syntyivät 1860-luvulla kielitaistelun myötä
Snellmannin ympärille syntyi hänen vaatiman kieliohjelman ja kieliasetuksen myötä fennomaanien ryhmä
Äänitorvena toimi Suometar-lehti
Ruotsissa heräsi vastareaktio Snellmannin kielivaatimuksiin
Ruotsissa levisi ajatus rotujen eriarvoisuudesta ruotsinkileisten ylioppilaiden pariin Suomessa
Työväenjärjestöt perustetaan
Työväenjärjestöt perustettiin, jotta työväki saisi äänensä kuuluviin säätyvaltiopäivillä.
Syitä järjestöjen syntyyn: Tyväen huonot olot, pitkät työpäivät, huonot palkat ja työnantajien mielivaltaisuus
Wright perusti työläisilleen yhdistyksen, Wrightiläisen työväenliikkeen vuonna 1883
Liikkeen toiminnassa korostettiin kristillisiä arvoja, siveyttä ja raittiutta
Helsingin kirjapainotyöläiset perustivat ensimmäisen ammatillisen järjestön vuonna 1885. Seuraavana järjestäytyivät suutarit, räätälit ja puusepät.
Valtakunnallinen järjestö Suomen ammattijärjestö perustettiin vuonna 1907
Raittiusliike perustetaan
Raittiusliike oli Suomessa ensimmäinen varsinainen kansanliike
Raittiusliikkeen kannattajia:
työvärnliike
naisasialiike
Kristilliset piirit
Kannattajat pitivät alkoholia syyllisenä työväen ongelmiin
Säätyläisten keskudessa pohdittiin, sopiiko alkoholi onllenkaan Suomalaisille
Alkoholin valmstaminen kotona kiellettiin vuonna 1866
Kieltoa kuitenkin rikottiin, varsinkin maaseudulla.
Raittiusliikelevitti tietoa alkoholin haitoista kouluissa ja järjesti kampanjoita raittiuden puolesta
Tavoitteita: alkoholin valmistuksen ja nauttimisen kieltäminen lailla
Naisasialiike perustetaan
Esikuvana enlantilainen suffragettiliike
Toiminta keskittyi Suomessa koulutus- ja äänikoikeuskysymykseen
Nisten piti esim. hakea lupaa vuoteen 1901 asti, jos halusivat opiskella yliopistossa
Äänioikeus ja vaalikelposuus toteutuivat vuonna 1906 tehdyssä eduskuntauudistuksessa.
Minna Canth oli tärkeä vaikuttaja naisten asemaan ja käsitteli kirjoissaan naisasiaa, työväen asemaa ja raittiusaatetta
Vapaapalokunnat perustetaan
Ensimmäinen vapaapalokunta perustettiin vuonna 1736 ja sen perusti Benjamin Franklin Philadelphiaan
Suomen ensimmäinen vapaapalokunta perustettiin vuonna 1838 Turkuun
Vapaapalokuntien henkilöstö suorittaa palo- ja pelastustoimen tehtäviä vapaaehtoisesti ja osa sivutoimenaan.
Vuonna 2019 Suomessa toimi 709 vapaapalokuntaa
Vapaapalokuntien perustaminen lähtee yleensä tuhoisistä paloista tai onneetomuuksista
Vapaapalokuntien toiminta on tarkoitettu kaikille kansalaisille
Termi kansalaisuus vakiintuu Suomen kielessä
1800-luvun epäkohdat saivat kansalaiset perustamaan yhdistyksiä ja kansanliikkeitä, niiden tavoitteena oli vaikuttaa lainsäädäntöön
Suomessa luku- ja kirjoitustaito yleistyi, tiedonkulku tehostui ja sanomalehdet levisivät. Nämä mahdollistivat kansalaisyhteiskunnan syntymisen
Kun kansalaiset huomasivat, että järjestöjen toiminta paransi työväen oloja, se sai ihmiset liittymään järjestöihin
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
uudistuksia:
Suomen yhteiskunnallinen kehitys vauhdittui
Puolan kapinan kukistaminen
Valtiopäivistä tuli säännöllistä
Poliittinen aktiivisuus kasvoi
Puolueiden synty mahdollistui
Ei tarvitse odottaa keisarin kutsua valtiopäiville
Rahauudistus saatettiin päätökseen => markasta tuli ainoa laillinen maksuväline
