Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kansalaisyhteiskunta syntyy - Coggle Diagram
Kansalaisyhteiskunta syntyy
Valtiopäivät kokoontuvat 1863
Uudistuksia
Kansakoulu kehittyy
Suomenkieli on tasavertainen ruotsinkielen kanssa
Markasta tulee laillinen maksuväline
Kirkollinen ja maallinen hallinto irtoaa toisistaan
Säännöllinen kokoontuminen
Aatelin privilegioiden lakkauttaminen
Ensimmäiset puolueet syntyvät
Fennomaanit
Syntyi Snellmanin vaatiman kieliohjelman ja kieliasetuksen myötä
1863
Äänitorvena Suometar-lehti
Vahvaa kannatusta talonpoikais- ja pappissäädyissä
Suomenmielisiä
Järjestyivät suomalaiseksi puolueeksi
Svekomaanit
Ruotsinmielisiä
Johtajahahmona kielentutkija A. O. Freudenthal
Heidän mielestään Suomessa piti säilyttää ruotsin kielen valta-asema
Liberaalit
Tavallaan svekomaanien ja fennomaanien välimuoto
Johtajahahmona Leo Mechelin
Kannattivat kaksi kielistä Suomea
Levitti ajatuksiaan Helsingfors Dagbladet -nimisen sanomalehden kautta
Toiminta loppui 1880-luvulla
Työväenjärjestöt perustetaan
Perustettin Turussa vuonna 1899
Enemmistö työväkeä
Sivistyneistö ja työnantajat jäivät sivuun
Vaati työläisten aseman parantamista
Tavoiteohjelmassa näkyi kansainvälisen sosialismin periaatteet
Raittiusliike perustetaan
Ensimmäinen varsinainen kansanliike Suomessa
Keräsi kannattajia monista piireistä
Monet kannattajat pitivät alkoholia pääsyyllisenä työväenongelmiin
Vuonna 1866 viinan kotipoltto kiellettiin
Kieltoa rikottaan laajasti
Levitti valistusta koululaisten keskuuteen
Tavoitteet
Alkohlin valmistuksen ja nauttimisen kieltävä laki
Hyväksyttiin 1909 tuli voimaan 1919
Naisasialiike perustetaan
Esikuvana englantilainen suffragettiliike
Toiminta keskittyi erityisesti koulutus- ja äänioikeuskysymykseen
Ensimmäinen naispuolinen ylioppilas ilmoittautui Helsingin yliopistoon vuonna 1871
1920 jo 20% ylioppilaista oli tyttöjä
Äänioikeus ja vaalikelpoisuus toteutuivat vuonna 1906
Vapaapalokunnat perustetaan
Ensimmäinen perustettiin Turussa 1838
Syynä kaupungin lukuisat palot
Yhteiskokouksessa kaikilla vain yksi ääni
Jäsenistöön kuului kaikkien yhteiskuntaluokkien edustaja
Yhdistyksissä laajat kansankerrokset oppivat tasa-arvoisen itsehallinnon periaatteita
Termi kansalaisuus vakiintuu suomenkielessä
Kieliasetuksen seurauksena vuonna 1863
Suomenkieli on tasavertainen ruotsinkielen kanssa
Suomalaiset pystyivät asioimaan oikeudessa ja virastoissa omalla äidinkielellään